Lyhyt kauppa kuin kolikonheittoa

26.01.2008 - 23:15

Kuten artikkeleistani on voinut päätellä, suosin osta ja pidä -strategiaa, jota voidaan pitää treidauksen vastakohtana. Miksi luotan enemmän pitkän aikavälin arvosijoittamiseen (tehottomilla markkinoilla ja tehottomissa markkinatilanteissa) ja indeksointiin (tehokkailla markkinoilla), kuin nopeaan kauppaan? Seuraavassa perusteluja sijoitustoimintani premisseille, jotka johtavat vääjäämättömästi treidauksen välttämiseen ja pitkän tähtäyksen arvosijoitusstrategian preferointiin. Olen yrittänyt jättää pois liian kaukana käytännön sijoittamisesta olevat esitykset random walk -teoriasta ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesista, joihin nojautuen akateemikot vertaavat lyhyen aikavälin keinottelua kolikonheittoon. Perusteluni kyllä osittain pohjautuvat näihin teorioihin, mutta näkökulma on tässä käytännönläheisempi ja siten helpommin ymmärrettävissä.

Kuten jokainen päivittäistä pörssiuutisointia seuraava voi havaita, osakekurssit heilahtelevat tavallisesti hyvin paljon päivästä toiseen. Kukaan ei voi valehtelematta väittää, että osaisi ennustaa päivän nousijat tai laskijat. Teknisellä analalyysillä pyritään ennakoimaan markkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä, mutta akateemisten tutkimusten mukaan tämänkään avulla ei päästä säännönmukaisesti ylituottoihin. Osakkeiden liikkeitä voi siis verrata kolikonheittoon. Yhtä suurella todennäköisyydellä voit arvata nouseeko jokin tietty osake päivän tai vaikkapa viikon aikana, kuin voit ennustaa tuleeko kolikolla kruuna tai klaava.

Osakemarkkinoilla toimii päivittäin niin paljon sijoittajia, että uusi informaatio siirtyy hyvin nopeasti osakkeen hintaan. Tästä syystä yksittäiseen uutiseen perustuvaa tuottopotentiaalia ei markkinoilla ole olemassa. Liikkeellä siis pitäisi olla jo ennen uutisen julkaisemista, mutta ennustajan lahjoja en ole vieä kenelläkään havainnut olevan. Kaikkea informaatiota ei välttämättä hinnoitella tehokkaasti. Tällaisten vaikeasti havaittavien hintaan vaikuttavien tekijöiden tuottopotentiaali kuitenkin purkaantuu yleensä vasta ajan kuluessa. Esimerkkinä voi olla vaikkapa tuottovaatimuksen hinnoittelu. Jos ostat aamulla ja myyt illalla et pääse hyödyntämään tällaisia mahdollisuuksia.

En väitä, ettei monikin voisi saavuttaa markkinoiden keskimääräistä parempaa tuottoa lyhyellä aikavälillä, mutta kyse on silloin onnesta. Itse asiassa on täysin selvää, että lyhyessä kaupassa toinen puolisko voittaa markkinat ja toinen puolisko häviää niille. Totta on myös se, että treidari ja osakesäästäjä todennäköisesti pääsevät pitkässä juoksussa melko samansuuruisiin tuottoihin ennen kaupankäyntikustannusten huomiomista. Niiden huomioimisen jälkeen vähemmän kauppaa käynyt voittaa pelin.

Lyhyellä aikavälillä markkinapsykologia eli sijoittajien inhimillinen käyttäytyminen vaikuttaa osakekursseihin. Laskukauden paniikissa osakkeitä myydään liian helposti ja nousubuumissa kaikki osakkeet kelpaavat ostettavaksi. Mutta kuka osaa sanoa koska bull-markkina alkaa ja bear-markkina loppuu? Sijoittajien käyttäytymisen ennustaminen on lähestulkoon mahdotonta. Paljon helpompaa sitä vastoin on tutkia yritysten todellisia fundamentteja, kuten kannattavuutta, kasvunäkymiä, taloudellista asemaa ja muita tilinpäätöksestä luettavissa olevia tekijöitä. Osakekurssit eivät ole irrallaan yritystoiminnasta. Kannattavasti toimivat ja vakaasti kasvavat yritykset tuottavat omistajilleen vuosien saatossa kassavirtaa. Mitä edullisemmin tälaisia yrityksiä pystyy pörssin kautta itselleen hankkimaan, sitä suurempiin vuosituottoihin pitkällä aikavälillä on mahdollisuus päästä. Lyhyellä aikavälillä spekuloiva puolestaan ei pääse hyötymään millään tavalla talouskasvusta, jota pitävät yllä teknologian kehitys, työvoiman lisääntyminen sekä yritysksiin sijoitettujen pääomien kasvu.

Yrityksen todellinen suorituskyky tulee näkyviin vasta pitkän aikavälin kuluttua. Hyvänkin yrityksen hinta voi laskea markkinoiden sentimentin ollessa huono. Eihän tällaisessa ympäristössä voi olla mitään perusteltua menetelmää, jolla osakkeiden hinnan muutoksia voisi ennustaa. Mutta kunhan sijoittaja jaksaa odottaa yli suhdanteiden, istuen edullisesti ostamiensa hyvien yritysten osakkeiden päällä, hänen tuottonsa ei olekaan enää riippuvainen sattumasta.

Lyhyesti sanottuna edellä esitetyistä syistä johtuen lyhyt kauppa on epävarmaa kuten kolikonheitto, kun taas kärsivällinen pitkän tähtäyksen sijoittaminen on talouden perusfaktoihin perustuen melko varma tapa vaurastua.


_______________


Blogimerkinnän kommentit:


Lauri Nousiainen kirjoitti 27.01.2008 - 15:07

Mielenkiintoista tekstiä. Mutta pahoin pelkään, että tuossa on keskeinen asiavirhe. Lyhyt kauppa on onnenpeliä, kyllä, mutta vähemmässä määrin kuin pitkäaikainen sijoittaminen. Osta ja unohda -strategian mukaisten sijoitusten tuotto on lähes täysin kiinni sattumasta, kun taas hyvin lyhyessä kaupassa sijoittajan taidoilla on myös merkitystä. Kokenut treidari osaa lukea (epätäydellisiä) markkinoita ja löytää tilanteita, joissa todennäköisyydet ovat hänen puolellaan.

Treidari voi tehdä vuodessa helposti kymmeniä tuhansia kauppoja. Jos hän massiivisten kaupankäyntikulujen jälkeenkin tekee voittoa (ja jos yhden treidin voiton todennäköisyys olisi 50-50 kuten kolikonheitossa), niin tulos ei ole voinut johtua onnesta. Suomessakin on useita treidareita, jotka tekevät systemaattisesti voittoa vuodesta (tai kuukaudesta tai viikosta) toiseen. Todennäköisyys sille, että se johtuisi onnesta, on minimaalinen.

Pitkäaikaiseen sijoittamiseen ei tarvita juuri lainkaan taitoa, vaan riittää että hajauttaa pääoman mahdollisimman tehokkaasti (esim. sijoittamalla indeksiin), ja sitten tarvitaankin enää sitä aikaa, jolloin voi odottaa saavansa todennäköisesti voittoa vuosien tai vuosikymmenien saatossa.

Lauri


Random Walker kirjoitti 28.01.2008 - 00:21

Kiitos kommenteista Lauri. Olen vilpittömästi iloinen puolestasi, jos kykenet sijoitustyylilläsi säännönmukaisesti saavuttamaan keskimääräistä parempaa tuottoa osakemarkkinoilla. Itse tavoittelen sijoitustoiminnallani noin 12 % vuotuista tuottoa pitkällä aikavälillä. Tämä on täysin perusteltu tuotto-odotus talouden perustekijöihin nojautuen. Itse en ainakaan ymmärrä mihin talouden fundamentteihin tai matemaattisiin totuuksiin perustuen treidauksen avulla on odotettavissa tätä suurempaa tuottoa. Kenties osaat valaista minua tässä asiassa.

Kerrot, että Suomessa on useita treidareita, jotka tekevät säännöllisesti voittoa. Uskon tämän täysin, mutta kysymyshän onkin siitä tekevätkö he voittoa yli keskimääräisen tuoton (indeksituoton). Jos tuotot jäävät tämän alle, ei treidaus ole perusteltua paitsi, jos kaupankäynnin ilosta on valmis maksamaan menetetyn tuoton verran.

Kirjoitat myös, että osta ja unohda -strategian tuotto on täysin kiinni sattumasta. Tätä mieltä olemalla tulet samalla väittäneeksi, että yritys- ja liiketoiminta ovat onnen kauppaa. En ole vielä tavannut yritysjohtajaa, joka pyörittäisi liiketoimintaa arpakuutio kädessä. Pitkällä aikavälillä osakekurssien kehitys noudattelee yritysten todellista menestystä, joten onnen kaupasta tuskin voidaan puhua.

R.W.