tiistai 11. marraskuuta 2014

Älä luota sokeasti rahastojen markkinointiesitteisiin

Olen vuosien aikana kritisoinut useaan otteeseen aktiiviseksi itseään kutsuvien rahastojen harjoittamaa ”piiloindeksointia”. Näihin usein suurien pankkien tarjoamiin rahastoihin sijoittava maksaa korkeat kulut näennäisestä aktiivisuudesta, mutta saa käytännössä hyvin lähellä indeksiä olevan salkun. Tällöin sijoittajan tuotot jäävät varmuudella keskimääräistä pienemmiksi. Viimeisten vuosien aikana myös talousmedia on alkanut kiinnittää ongelmaan aikaisempaa enemmän huomiota. Uskon, että myös piensijoittajien keskuudessa indeksisijoitukset ovat alkaneet kasvattaa suosiotaan. Jaloilla äänestäminen on ainoa keino saada suuret pankit kehittämään tarjontaansa indeksirahastojen ja aidosti aktiivisten rahastojen suuntaan. Piiloindeksointiin liittyy kuitenkin eräs toinen epäkohta, joka on jäänyt keskusteluissa vähemmälle huomiolle. Kyse on rahastojen esitteissään markkinoiman sijoituspolitiikan ja käytännön sijoitustoiminnan välillä vallitsevasta erosta. Vaikka piiloindeksointistrategia on mielestäni järjetön, ei kukaan voi sen käyttöä kieltääkään. Saahan rahasto seurailla indeksiä ja periä kovia kuluja, kunhan rahastosijoittaja ymmärtää asian olevan näin. Eli kunhan rahasto esitteissään selkeästi kuvaa strategiansa perustuvan indeksin osakkeiden yli- ja alipainottamiseen markkinatilanteen mukaan, jää valinta asiakkaalle ja kaikki on sekä juridisesti että moraalisesti kunnossa. Astetta paljon pahempi tilanne on silloin, kun rahaston esittelymateriaaleissa kuvaillaan hienoin sanankääntein kuinka salkunhoitaja keskittyy ostamaan esimerkiksi vain vahvan kilpailuedun, hyvän markkina-aseman, taseeltaan vahvan ja erinomaisella johdolla varustetun yhtiön osakkeita, mutta todellisuudessa salkku on indeksisalkun kopio tai pahimmassa tapauksessa täynnä heikkolaatuisia yhtiöitä. Tällaisia rahastoja kuitenkin löytyy. Olen ihmeissäni siitä, että joillakin rahastoilla on pokerinaamaa kirjata sijoituspolitiikkaan markkinoinnillisesti vetäviä lauseita, mutta toteuttaa käytännössä täysin toisenlaista sijoitustoimintaa. Vielä enemmän ihmeissäni olen siitä, ettei yksikään valvova viranomainen ole asiaan puuttunut. Tämän kerran kirjoituksessa paneudun tähän havaitsemaani ongelmaan tarkemmin. Nostan tarkastelun kohteeksi yhden esimerkkirahaston ja selvitän rahaston markkinointimateriaalin ja oikean sijoitustoiminnan ristiriitaisuudet.

Lue lisää

tiistai 21. lokakuuta 2014

Kirja-arvostelu: Vaurastu kuin Warren Buffett

Yksityissijoittaja, sijoituskouluttaja ja TINPIE-sivustoa ylläpitävän Mika Hyttisen tänään 21.10. julkaistava esikoisteos ”Vaurastu kuin Warren Buffett” on ensimmäinen Warren Buffettin nimeä kantava suomenkielinen sijoitusopas. Maailman parhaan sijoittajan viisauksiin perustuvista sijoitusstrategioista on toki suomeksikin kirjoitettu hyvin paljon, mutta yhtä selkeästi pelkästään Buffettin oppeihin pohjaavaan teokseen en ole aikaisemmin suomeksi törmännyt. Tästä syystä halusin ehdottomasti päästä lukemaan kirjan ensimmäisten joukossa. Olenhan itsekin seurannut omassa strategiassani hyvin paljon Buffettin neuvoja. Tässä blogimerkinnässä tarkoitukseni on antaa oma arvioni kirjan sisällöstä.

Lue lisää

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Liikevaihdon ja liikevoiton ennustaminen osakkeen arvonmäärityksessä

Kassavirtamalleja (DCF-malleja) osakkeen arvonmäärityksessä hyödyntävien sijoittajien yksi keskeisimmistä haasteista on yhtiön tulevan liikevaihdon ja liikevoiton ennustaminen. Loppujen lopuksi sijoitustoiminnan menestyksellisyys ei riipu käytetystä arvonmääritysmallista, vaan malliin syötetyistä oletuksista ja ennusteista. Tästä syystä menestyminen osakemarkkinoilla edellyttää järkevästi laadittuja ja realistisia ennusteita. Kenelläkään meillä ei tietenkään ole sitä kuuluisaa kristallipalloa, mutta on olemassa muutamia hyviä ennustemenetelmiä, joita käyttämällä sijoittaja parantaa huomattavasti todennäköisyyttään saada aikaan järkevä ennuste ja sitä kautta realistinen näkemys osakkeen arvosta. Samalla tavalla kuin osakkeen arvonmääritysmallit myös mallien input-muuttujien ennustamiseen käytetyt menetelmät ovat pitkälti toimialakohtaisia. Siksi sijoittajan on hyvä tietää millä tavalla liikevaihtoa ja liikevoittoa kannattaa ennustaa kunkin toimialan kohdalla. Seuraavaksi tarkoitukseni on kuvata kuinka olen itse tottunut ennusteita laatimaan erityyppisten yhtiöiden kohdalla.

Lue lisää

tiistai 12. elokuuta 2014

Nokian Renkaat – laatuyhtiö Venäjä-riskiä sietävälle sijoittajalle

Kerroin edellisessä blogimerkinnässä olevani lähellä Nokian Renkaiden osakkeen osto-ohjelman käynnistämistä. Pidin tuolloin 28 euron kurssia kuitenkin edelleen liian korkeana suhteessa omaan pitkän aikavälin tuottotavoitteeseeni. Q2-raportin lähestyessä kurssilasku kiihtyi ja lopulta kaikki odotukset alittanut 8.8. julkaistu osavuosikatsaus sai osakkeen todelliseen syöksykierteeseen. Tulosjulkistuspäivän päättyessä osake oli laskenut 23,44 euroon.

Millaiselta yhtiön arvostus nyt näyttää? Entä olenko jo aloittanut osto-ohjelmani, kuten aikaisemmin vihjailin? Tämän kerran blogimerkinnässä tarkoitukseni on laatia analyysi yhtiön liiketoiminnasta, suorittaa osakkeen arvonmääritys ja kuvata lyhyesti miten oma osto-ohjelmani on tähän mennessä edennyt.

Lue lisää

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Katsaus salkkuyhtiöihin, potentiaalisiin ostokohteisiin ja osto-ohjelmiin

Siitä kun viimeksi olen blogissa käsitellyt salkkuni sisältöä ja kehitystä tai esittänyt katsauksen osto-ohjelmiin on varmasti monen mielestä vierähtänyt melkoinen tovi. Sijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa, joten jatkuvasta salkun seurannasta, sisällön veivaamisesta puhumattakaan, on ennemminkin haittaa kuin hyötyä. Itselläni on ollut tapana aina kesäisin päivittää niin salkkuyhtiöiden kuin potentiaalisten ostokohteidenkin liiketoiminnan tilanne perusteellisesti ja samalla päivittää osto-ohjelmat. Tämän kerran merkintään olen yrittänyt kasata tiivistetysti tämän pienen kesäprojektini tulokset ja johtopäätökset.

Lue lisää

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Erilaistamisen myytti

Kuulen usein strategiakonsulttien sanovan puolitosissaan, että liiketoiminnassa mikään ei ole niin tärkeää kuin välttää ”bulkkibisneksiä”. Ajatuksen takana on se tosiasia, että bulkkituotteiden (esim. raaka-aineiden) markkinoilla erottautuminen on mahdotonta ja tuotot jäävät sitä kautta korkeinaan keskinkertaisiksi. Strateginen ajattelu lähteekin usein liikkeelle juuri tästä: Älä hirtä itseäsi arvoketjun alkupäähän, vaan pyri tuottamaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa erilaistamalla (differoimalla) tuotteesi. Konsultit tienaavat omaisuuksia hokemalla yritysjohdolle tätä mantraa. Siispä monen yrityksen johto tekee työtä käskettyä ja ottaa erilaistamisen strategiansa kulmakiveksi. Tuotteet differoidaan vastaamaan täsmälleen asiakastarpeeseen ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Huomattavasti tyytyväisempiä kuin ostaessaan bulkkituotteita. Kaikki vaikuttaakin päällisin puolin hyvältä ja strategia näyttää toimivan. Kunnes joku muistaa kysyä miksi erilaistamisstrategia alun perin valittiin. Toinen vastaa, että tietysti siksi, jotta vältettäisiin bulkkibisneksen heikot tai maksimissaan keskinkertaiset tuotot ja päästäisiin nauttimaan erinomaisesta kannattavuudesta. Tässä kohtaa niin konsulttien, yritysjohdon kuin sokeasti yrityksen uuteen strategiaan uskoneiden sijoittajienkin hymy useimmiten hyytyy. Ongelma nimittäin on se, ettei erilaistaminen toimikaan. Se kyllä lisää asiakkaan tyytyväisyyttä, muttei yrityksen kannattavuutta. Tässä merkinnässä paljastan mistä tämä johtuu ja mitä erilaistaminen vaatii rinnalleen, jotta poikkeuksellisen hyvät tuotot ovat mahdollisia.

Lue lisää

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kilpailuedun kestävyydestä

Sijoittajalle yhtiön kilpailuetujen tunnistaminen on erittäin oleellista, mutta se ei yksin riitä, vaan hänen tulisi kyetä arvioimaan myös kilpailuedun kestävyyttä eli sitä kuinka kauan yhtiö kykenee ylläpitämään poikkeuksellisen hyvää kannattavuutta. Tehtävä on haastava, mutta siitä huolimatta valistuneiden arvioiden laatiminen kannattaa, sillä mitä pitempään kilpailuetu säilyy, sitä paremmista tuotoista sijoittaja voi nauttia. Ihanteellisessa tilanteessa sijoittaja löytää yhtiön, jonka kilpailuedun voi pomminvarmasti odottaa kestävän esimerkiksi vähintään kymmenen vuotta, mutta markkinat hinnoittelevat yhtiölle esimerkiksi vain muutaman vuoden pituista ”kilpailuetuperiodia”. Miten sijoittaja sitten voi analysoida näiden kilpailuetuperiodien pituuksia? Entä kuinka kestäviksi markkinat tällä hetkellä arvioivat Helsingin pörssin laadukkaimpien yhtiöiden kilpailuedut? Tässä merkinnässä käsittelllään kilpailuetuperiodin käsitettä ja käydään sen jälkeen läpi kilpailuetuperiodin määrittäminen ja kuinka sijoittaja voi hyödyntää ko. viitekehystä oman osakeanalyysinsa tukena.

Lue lisää

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Tilannekatsaus Strayer Educationin sijoituscaseen

Kirjoitin yhdysvaltalaisesta koulutusyhtiö Strayer Educationista ensimmäistä kertaa täsmälleen vuosi takaperin tehdessäni ensimmäisen sijoitukseni yhtiöön. Tämän jälkeen ja erityisesti Q4/2013-tulosjulkistuksen myötä minulta on kyselty useasti (myös täällä blogissa) olenko jatkanut ostoja tai onko näkemykseni yhtiöstä muuttunut. Tästä syystä ajattelin nyt valaista kaikille samanaikaisesti ajatuksiani yhtiön nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta pohjautuen vastikään julkaistuihin vuoden 2013 lukuihin.

Lue lisää