Tarkastelen Nordnetin blogissa Tietoevryn houkuttelevuutta arvosijoittajan työkalupakista löytyvillä menetelmillä.
R.W.
Satunnaiskulkijan mukana osakemarkkinoilla - Jatkokertomus osakesijoittajan matkasta kohti taloudellista vapautta
Tarkastelen Nordnetin blogissa Tietoevryn houkuttelevuutta arvosijoittajan työkalupakista löytyvillä menetelmillä.
R.W.
Oma sijoitusstrategiani ei ole syntynyt hetkessä, vaan se on pidemmän oppimisprosessin tulos. Kaikki alkoi parikymmentä vuotta sitten indekseillä. Akateemikot saivat minut vakuuttuneeksi markkinoiden tehokkuudesta ja päätin sijoittaa kesätyörahani indeksirahastoihin.
Tutustuttuani
sijoittamisen saloihin tarkemmin, osakepoiminta ja erityisesti
arvosijoittaminen alkoi kiehtoa. Olin löytänyt Benjamin Grahamin opit ja aloin
metsästää klassisia arvo-osakkeita. Vielä sijoitusurani alussa en juurikaan
piitannut yhtiön liiketoiminnasta. Kunhan osake oli riittävän halpa, olin
valmis ostoksille.
Elämme jännittäviä ja jopa hieman pelottavia aikoja. Ukrainan sota, korkojen nousu ja stagflaation uhka ovat päällimmäisiä esimerkkejä sijoittajia viime aikoina askarruttaneista teemoista. Stagflatorinen aikakausi, jota kohti olemme viimeistään Ukrainan kriisin myötä mitä todennäköisimmin menossa, on hyvin erilainen, kuin mihin olemme saaneet viime vuodet tottua.
Vierailin taannoin toistamiseen Sijotuskästi-podcastissa ja lupauduin samalla osallistumaan Sijotuskästin järjestämään sijoituskilpailuun. Kilpailu alkaa maanantaina 11.4. (tämän päivän päätöskursseilla) ja kestää vuoden loppuun. Käytössä on 10 000 euroa leikkirahaa sijoitettavaksi Helsingin pörssiin. Parhaiten tuottanut kisasalkku vie voiton.
Seuraavassa kisasalkkuni osakevalinnat lyhyine perusteluineen ja valintojen taustalla oleva markkinanäkemykseni.
___
Tämä tyyppiset lyhytkestoiset sijoituskisat voitetaan
yleensä pelaamalla ”upporikasta ja rutiköyhää”. Eli kisasalkkuun kannattaisi
valita yksi tai kaksi potentiaalista ”tenbaggeria” ja toivoa parasta. Hyvällä
tuurilla arvaus voisi osua kohdilleen.
Spekuloinnin sijaan olen kuitenkin valinnut toisenlaisen
lähestymistavan. Olen kasannut salkun, joka edustaa hyvin pitkälti omaa sijoitustyyliäni,
jota noudatan sijoittaessani ihan oikealla rahalla. Moni kisasalkun yhtiöistä
löytyykin myös oikeasta salkustani.
Kisasalkku koostuu strategiani mukaisesti laadukkaista
yhtiöistä, jotka on hinnoiteltu pörssissä edullisesti suhteessa yhtiöiden todellisiin arvoihin. Koska sopivaa ostoajankohtaa ei voi jäädä kisassa odottamaan, olen joutunut joidenkin yhtiöiden
kohdalla tinkimään turvamarginaalista, joka on tavallisesti merkittävässä
roolissa omassa arvosijoitusstrategiassani (tästä syystä ihan kaikki
kisasalkussa olevat yhtiöt eivät löydy oikeasta salkustani). Strategiani
mukaisesti sijoitan myös kilpailussa vakiintuneempiin vahvan markkina-aseman yhtiöihin, joten
hyvin pienet, riskipitoiset ja korkealle hinnoitellut kasvuyhtiöt loistavat
poissaolollaan. En etsi kasvuraketteja, sillä yleensä nopea kasvu hinnoitellaan
markkinoilla liiankin hyvin. Sijoittajan kannalta parasta kasvua on
kohtuullinen kasvu, jota ei ole hinnoiteltu kurssiin.
Mielestäni tämän tyyppinen lähestymistapa sopii erityisen
hyvin nykyiseen markkinatilanteeseen. Korkean inflaation ja nousevien korkojen
ympäristö suosii liiketoiminnaltaan laadukkaita arvoyhtiöitä. Yhtiöiden
hinnoitteluvoima suojaa kustannusinflaatiolta ja maltillinen arvostus antaa
tukea epävarmuuden jatkuessa. Stagflatorinen aikakausi, jota kohti olemme Ukrainan
kriisin myötä mitä todennäköisimmin menossa, on hyvin erilainen, kuin mihin
olemme saaneet viime vuodet tottua. Koska pidän stagflaatioskenaariota
huomattavasti kasvuskenaariota todennäköisempänä, olen rakentanut kisasalkusta
varsin defensiivisen.
Vaikka näkemykseni on karhumainen, haluan hajauttaa
kisasalkkua myös muutamaan syklisempään yhtiöön. Saattaahan olla, että
näkemykseni on väärä, ja talous jatkaa vahvalla kasvu-uralla. Tässä
skenaariossa matalalle hinnoitelluissa syklisissä osakkeissa olisi merkittävää
nousuvaraa, mikä kompensoisi defensiivisempien osakkeiden oletettavasti vaatimattomampaa
kurssikehitystä.
Olen kiinnittänyt huomiota myös toimialakohtaiseen hajautukseen,
sillä haluan kannustaa vasta-alkajia (ja muitakin) hajauttamaan paremmin. Kisasalkku
koostuu kahdeksasta eri yhtiöstä, joista jokainen edustaa omaa toimialaa. Allokoin jokaiseen yhtiöön suunnilleen saman verran pääomaa. Hajautus
ei ole täydellinen, mutta on hyvä huomata, että jo kahdeksalla yhtiöllä eri
toimialoilta noin 80 prosenttia hajautettavissa olevasta riskistä
(epäsystemaattisesta riskistä) on hävinnyt. Lisähajautus ei siis enää pienennä
riskiä kovin merkittävästi. Kisasalkku koostuu kilpailun sääntöjen mukaisesti vain
suomalaisista yhtiöistä. Oikean salkkuni olen hajauttanut myös Helsingin pörssin
ulkopuolelle.
Kisasalkku:
Exel Composites
Komposiittituotteita teollisuudelle valmistava Exel
Composites kuuluu kotipörssimme vähän seurattuihin pienyhtiöihin. Pienestä
koostaan huolimatta yhtiö on markkinajohtaja omassa segmentissään.
Komposiittimarkkinan näkymät ovat valoisat ja yhtiön asiakastoimialoista
tuulivoimasektori on erityisen mielenkiintoinen. Nykyinen tulostaso on USA:n yksikön tehokkuusongelmista johtuen tavanomaista heikompi, eikä
markkina näytä katsovan yhtään pidemmälle. Nykyisellä noin 6 euron kurssilla ja
arvioimallani normaalilla 0,60 euron osakekohtaisella tuloksella (EPS) P/E-luku on vain
noin 10.
Konecranes
Nostolaitevalmistaja Konecranes on ollut vuosikausia pörssimme
yksi laadukkaimmista konepajoista. Konttiliikenteen kasvu ja satamien automatisointi
tukevat yhtiön pitkän aikavälin näkymää ja myös nosturihuollossa on edelleen
paljon kasvumahdollisuuksia. Fuusio Cargotecin kanssa kariutui, mutta tällä ei
mielestäni ole vaikutusta sijoituscaseen. Fuusioon liittyi paljon kysymysmerkkejä,
enkä ollut siitä alun perinkään kovin innoissani. Nyt yhtiö voi keskittyä taas täysillä
operatiiviseen liiketoimintaan. Poikkeuksena moniin muihin kisavalintoihini Konecranes
on hyvin syklinen, mikä nostaa riskiä suhdanteen tässä vaiheessa. Markkina
kuitenkin jo hinnoittelee suhdanteen selvää heikkenemistä, mikä tuo sijoitukseen
turvamarginaalia. Nykyisellä noin 25 euron kurssilla ja viime vuoden
toteutuneella 2,40 euron oikaistulla osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on vain vähän yli
10.
Lassila & Tikanoja
Ympäristö- ja kiinteistöhuollon palveluyhtiö Lassila &
Tikanoja on kisasalkkuni defensiivisimpiä yhtiöitä. Yhtiön palveluiden
tasaisesta kysynnästä kertoo vuodesta toiseen hyvin vakaana pysyvä pääoman
tuotto. Yhtiötä omistamalla pääsee mukaan myös kiertotalouden megatrendiin. Kasvuhakuisemmista
vastuullisuusyhtiöistä poiketen Lassila & Tikanojan fokus on
perinteisemmässä liiketoiminnassa. Tylsyys on tässä tapauksessa hyvästä. Osake ei
tunnu kiinnostavan tällä hetkellä ketään, mikä näkyy hinnassa. Nykyisellä reilun
10 euron kurssilla ja viime vuoden toteutuneella 0,90 euron osakekohtaisella tuloksella,
P/E-luku on noin 11. Ei vaikuta pahalta näin vähäriskiselle megatrendiyhtiölle.
Neste
Erityisesti uusiutuvista polttoaineistaan tunnettu Neste
lukeutuu papereissani Helsingin pörssin absoluuttisesti laadukkaimpien
yhtiöiden joukkoon. Yhtiö kertoi
vastikään uusista investoinneista, jotka vahvistavat sen johtavaa asemaa
uusiutuvissa tuotteissa. Osake on ottanut osumaa Ukrainan kriisin aikana, vaikka
vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ovat suhteellisen vähäiset. Osake ei silti ole
erityisen halpa, mikä ei toisaalta ole ihme näin laadukkaan yhtiön kohdalla. Yhtiön
viime vuotta voi pitää normaalia hieman heikompana, mutta esimerkiksi kolmen
viime vuoden keskimääräisellä 1,67 euron oikaistulla osakekohtaisella
tuloksella ja nykyisellä noin 40 euron kurssilla P/E-luku on noin 24. Turvamarginaalia
on tältä sijoitukselta turha toivoa, mutta luotan tässä kohtaa yhtiön laatuun.
Olvi
Juomayhtiö Olvi tuo salkkuun hajautusta kulutustuotesektorilta.
Monen muun kisasalkkuun päätyneen yhtiön tapaan Olvin liiketoiminta on melko
defensiivistä. Yhtiön markkina-asema on vahva etenkin päämarkkinoilla Suomessa
ja Virossa, jossa markkinaosuudet pyörivät 50 prosentin paremmalla puolella. Vahvat
kuluttajabrändit ja alueellisesti merkittävä mittakaava tuovat yhtiölle selvää
kilpailuetua. Kisasalkkuun valitsemistani yhtiöistä Olvi on ainoa, jonka
liiketoiminta on kärsinyt selvästi Ukrainan kriisistä. Sekä Venäjä että
Valko-Venäjä ovat olleet yhtiön kasvualueita. Näihin markkinoihin liittyvä
riski on nyt realisoitunut. Kriisin lopullisia vaikutuksia on toki vaikea vielä
arvioida, mutta mielestäni aika paljon pahaa on jo osakkeen hinnassa. Nykyisellä
noin 33 euron kurssilla ja viime vuoden toteutuneella 2,31 euron
osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on enää noin 14. Vaikka tulos tulee kriisin
takia putoamaan, arvostus ei ole paha. Vaikka tulos laskisi 20 prosenttia,
P/E olisi silti alle 18. Harvassa ovat laadukkaat brändiyhtiöt tällaisilla
kertoimilla.
Orion
Lääkeyhtiö Orion valikoitui kisasalkkuun ensisijaisesti
hajautushyödyn ja defensiivisyyden takia. Toki myös yhtiön laatu kestää kriittisen
tarkastelun. Arvostuksessa sitä vastoin olisi toivomisen varaa eli
turvamarginaali jää nykyhinnalla ohueksi. Kolmen viime vuoden keskimääräisellä
1,46 euron oikaistulla osakekohtaisella tuloksella (joka kuvaa mielestäni melko
hyvin yhtiön nykyistä suorituskykyä) ja nykyisellä noin 42 euron kurssilla,
P/E-luku on 29. Nykyinen tulostaso ei kuitenkaan huomioi potentiaalia, mikä
liittyy Bayerin kanssa yhteistyössä kaupallistettavaan Nubeqa-eturauhassyöpälääkkeeseen.
Pidän hiljattain tiedotettua lääkkeen myyntiarvion nostoa varsin merkittävänä
uutisena. Lääkkeen kaupallistamisen edetessä realisoituvat etappi- ja rojaltimaksut
valuvat käytännössä suoraan Orionin tulokseen, joten niillä tulee olemaan iso
vaikutus. Kokonaispotentiaalia on vaikea vielä arvioida, mutta parhaassa
tapauksessa yhtiön tulos tulee nousemaan aivan uudelle tasolle. Saa nähdä milloin
tuloskasvupotentiaalia aletaan hinnoitella osakkeeseen nykyistä selvemmin. Voi
olla, että tämä tapahtuu vasta tulevina vuosina, sillä valtaosa Nubeqan potentiaalista
realisoitunee vasta muutaman vuoden päästä.
Sampo
Vakuutusyhtiö Sampo lienee itseoikeutettu valinta
defensiivisen salkun yhdeksi tukipilariksi. Sampo on tytäryhtiöidensä Ifin ja
Topdanmarkin kautta pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja yli 20 prosentin
markkinaosuudella. Pankkiliiketoiminnasta (Nordea) vetäytymisen myötä yhtiö on keskittymässä
aiempaa vahvemmin vakuutusbisnekseen, mikä laskee osakkeeseen liittyvää riskiä entisestään. Tämän vuoden EPS-ennusteella 2,53 euroa (joka kuvaa viime vuotta
paremmin yhtiön normaalia tulostasoa) ja nykyisellä noin 46 euron kurssilla,
P/E-luku on 18. Sammon kaltaiselle hitaan kasvun yhtiölle arvostus alkaa olla
kipurajoilla, eikä turvamarginaalia juurikaan ole. Hyvin alhainen riskiprofiili
kuitenkin kompensoi omaan makuuni vähän turhan korkeaa arvostusta. Sammon
liiketoiminta tulee pärjäämään hyvin myös heikommassa taloustilanteessa. Lisäksi
vahva osinko ja omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma tukevat kurssia, joten en
pidän kurssin romahtamista todennäköisenä heikommassakaan skenaariossa.
Tietoevry
IT-palveluyhtiö Tietoevryssä yhdistyy matala arvostus ja
digitalisaatioon liittyvä kasvupotentiaali. Hiljattain julkistettu uusi
strategia ja aiempaa hajautetumpi liiketoimintamalli vastaavat mielestäni hyvin
pilviteknologioihin liittyvään toimialamurrokseen. Yhtiöllä on vahva
pohjoismainen markkina-asema ja sen mukanaan tuomia mittakaavaetuja. Evry-fuusion
synergioiden myötä osakekohtainen tulos nousee arvioideni mukaan vähintään 2,50
euroon. Noin 24 euron nykykurssilla P/E-luku on alle 10. Se ei ole paljon näin
vakaasta, ennustettavasta ja vähäriskisestä yhtiöstä.