Olen tottunut vuosien saatossa hyödyntämään hyvin erilaisia työkaluja ja menetelmiä kiinnostavien osakkeiden etsimiseen. Yksi käyttökelpoisimmista osakkeiden seulontamenetelmistä on niin sanottu regressioanalyysi. Pelottavalta kuulostavasta nimestä huolimatta kyse on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisesta tavasta jaotella osakkeet houkuttelevaan ja vähemmän houkuttelevaan luokkaan. Regressiomalli on tilastollinen menetelmä, joten se ei tietenkään ole vain osakeanalyysin työkalu, vaan sen sovelluskohteet ovat hyvin moninaiset.
Esittelin menetelmän perusidean ensimmäistä kertaa vuonna 2013 täällä Nordnet Blogissa (ks. kirjoitus tästä). Tästä syystä en mene nyt kovin tarkasti regressioanalyysin yksityiskohtiin, vaan suosittelen tutustumaan vanhaan blogimerkintääni. Tällä kertaa keskityn vain mallin soveltamiseen. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin pörssin suuret ja keskisuuret yhtiöt.
Regressiomallin soveltaminen osakkeiden seulontaan
Ensimmäiseksi regressiomallia soveltavan sijoittajan on päätettävä minkä hinnoittelukertoimen (esim. P/B tai P/E) ja minkä yrityksen liiketoiminnan menestyksellisyydestä kertovan hinnoittelukertoimeen vaikuttavan muuttujan (esim. oman pääoman tuotto tai tuloksen kasvu) varaan regressiomalli rakennetaan. Yleisesti ottaen suosin itse eri tunnusluvuista P/B-lukua (osakkeen hinnan suhde osakekohtaiseen oman pääoman tasearvoon) ja oman pääoman tuottoa (ROE), joten valitaan tässäkin tapauksessa osakkeen arvostusta kuvaava P/B-luku vastemuuttujaksi ja ROE vastemuuttujaa selittäväksi muuttujaksi. Kuten hyvin tiedämme, muuttujien välillä vallitsee suora riippuvuussuhde eli korkean ROE:n yhtiöillä myös P/B-luku on tyypillisesti korkea.
Seuraavaksi on kerättävä aineisto, jonka perusteella analyysi suoritetaan. Oma sijoitusmielenkiintoni kohdistuu pääosin Helsingin pörssiin, joten pyrin selvittämään mitkä kotipörssimme yhtiöistä ovat houkuttelevimmin hinnoiteltuja (aliarvostetuimpia). Valitsen aineistoksi Helsingin pörssin suuret ja keskisuuret yhtiöt. P/B-luvut on laskettu 17.10.2019 päätöskurssien ja tilikauden 2018 lopun oman pääoman tasearvojen perusteella. ROE:t on määritetty viiden vuoden (2014-2018) keskiarvona.
Regressioanalyysissä P/B-luku muodostaa koordinaatiston pystyakselin (y-akseli) ja ROE vaaka-akselin (x-akseli). Yhtiöt sijoitetaan koordinaatistoon kukin omalle paikalleen P/B-luvun ja ROE:n mukaisesti. Jotta saamme selville mihin näistä yhtiöistä kannattaa nykyisellä hinnoittelulla sijoittaa (ts. mitkä ovat kyseisen yhtiöjoukon tarkastelussa aliarvostettuja osakkeita), meidän on piirrettävä ns. regressiosuora kuvaamaan tasoa, jolla osakkeet ovat oikein hinnoiteltuja yhtiön oman pääoman tuottoon (ROE) nähden.
Suoran alapuolella olevia osakkeita voidaan pitää suhteellisesti aliarvostettuina, sillä
1) suoran alapuolella olevat yhtiöt on hinnoiteltu pörssissä matalammalle kuin mitä yhtiön oman pääoman tuotto edellyttäisi tai
2) suoran alapuolella olevat yhtiöt tarjoavat suuremman oman pääoman tuoton kuin mitä yhtiön hinnoittelu edellyttäisi
Vastaavasti suoran yläpuolella olevia osakkeita voidaan pitää suhteellisesti yliarvostettuina, sillä
1) suoran yläpuolella olevat yhtiöt on hinnoiteltu pörssissä korkeammalle kuin mitä yhtiön oman pääoman tuotto edellyttäisi tai
2) suoran yläpuolella olevat yhtiöt tarjoavat pienemmän oman pääoman tuoton kuin mitä yhtiön hinnoittelu edellyttäisi
Regressiosuoran piirtämisessä käytetään apuna ns. pienimmän neliösumman menetelmää (PNS). Näin saamme suoran, joka on käytännöllisesti ilmaistuna optimoitu kulkemaan datapisteiden (ROE, P/B) keskellä. Taulukkolaskin (esim. Excel) on varsin käyttökelpoinen apuväline tämän tyyppisessä analyysissa. Kannattaa hyödyntää Excelin analyysityökalujen regressioanalyysi-toimintoa, jonka avulla analyysin tunnusluvut saa automaattisesti selville ja graafien piirtäminen onnistuu käden käänteessä.
Helsingin pörssin houkuttelevimmat osakkeet
Kuvassa 1 regressiosuora on piirretty koordinaatistoon. Mitä kauemmaksi suoran alapuolelle yhtiö asettuu, sitä aliarvostetummasta yhtiöstä on tämän regressiomallin mukaan kyse. Vastaavasti mitä kauempana suoran yläpuolella yhtiö sijaitsee, sitä yliarvostetumpi yhtiö on.
Kuva 1. Helsingin pörssin houkuttelevimmat osakkeet ROE:n (5 vuoden keskiarvo) ja P/B:n (2018) perusteella.
ROE:n ja P/B-luvun perusteella Helsingin pörssin houkuttelevimmat osakkeet ovat Ponsse, Oriola, Konecranes, Cramo ja Nordea. Huomion arvoista on, että olen käyttänyt oman pääoman tuottona viiden vuoden keskiarvoa. Vaikka useamman vuoden keskiarvo heijastelee yhtä vuotta paremmin yhtiön normaalia tuottotasoa, sijoittajan kannattaa aina suhtautua kriittisesti pelkkiin historialukuihin. Joissakin tapauksissa historialukuja on syytä korjata suuntaan tai toiseen sijoittajan omien tulevaisuuden arvioiden perusteella.
Ponsse on ROE:n ja P/B-luvun perusteella Helsingin pörssin kiinnostavin yhtiö (suurten ja keskisuurten yhtiöiden joukossa). Ponssen viiden vuoden keskimääräinen ROE on 37 prosenttia. Hyvin korkeasta oman pääoman tuotosta huolimatta P/B-luku on "vain" 4. Ponssen kohdalla historialliseen ROE:en tulee kuitenkin suhtautua erityisellä varovaisuudella. Yhtiön ROE on ollut viime vuodet laskutrendissä ja vuodelta 2018 raportoitu 25 prosenttia on kaukana muutaman vuoden takaisista luvuista. Vaikka analyytikoiden odotus on tälle vuodelle hieman parempi (28 %), historiallisten pääoman tuottojen saavuttaminen on ainakin lyhyellä aikavälillä vaikeaa. Suhdanteen tässä vaiheessa riski kysynnän hiipumisesta on selvästi koholla. Yhtiön nykyistä suorituskykyä vastaavalla oman pääoman tuotolla aliarvostus kaventuu selvästi.
Oriolan keskimääräinen ROE asettuu 20 prosentin tasolle ja P/B tasan kahteen. Myös Oriolan kohdalla historia on näyttäytynyt yhtiön tämän hetken tulostasoa valoisampana, sillä analyytikoiden odotus tämän vuoden ROE:ksi on noin 14 prosenttia. Yhtiö on kärsinyt viime vuosina lukuisista ongelmista, jotka ovat pitäneet tuloksen normaalitasoa selvästi matalampana. Olen pitänyt Oriolaa pitkään salkkuuni sopivana yhtiönä, mutta pitkittynyt haasteellinen jakso on saanut minut varovaiseksi enkä ole osaketta ainakaan vielä ostanut. Pidän paluuta historiallisiin pääoman tuottoihin täysin mahdollisena, joten näkemykseni mukaan osaketta ei voi nykyhinnalla pitää kovin kalliina (ks. vanha Oriolaa koskeva blogimerkintäni tästä).
Konecranesin historiallinen ROE (17 %) kuvaa mielestäni melko hyvin yhtiön normaalia suorituskykyä. Jatkuvasti heikkenevä suhdanne pitää tämän vuoden ROE:n historiallista vaatimattomampana, mutten ole tästä kovin huolissani. Olen omistanut Konecranesia pitkään ja pidän nykyistä P/B-lukua (1,7) varsin houkuttelevana tasona lisäostoille. Aloitin oman osto-ohjelmani reilu viikko takaperin kurssin laskiessa hetkellisesti alle 26 euron.
Cramon 12 prosentin ROE heijastelee melko suotuisan suhdannevaiheen suorituskykyä. Konevuokraajien ja koko rakennussektorin näkymät ovat epävarmat, ja vaikka Cramon hiljattain päivitetyt tavoitteet lupaavat hyvää, suhtaudun yhtiön lähitulevaisuuteen varauksella. Cramon P/B-luku on tasan yksi, mikä ei etenkään kaksinumeroiseen ROE:en nähden vaikuta korkealta. Mutta jos suhdanne heikkenee voimakkaasti, pohjat tullaan hakemaan selvästi nykyarvostusta matalammalta. Olen omistanut yhtiötä finanssikriisin alennusmyyneistä alkaen, mutten ole suunnitellut positioni kasvattamista.
Nordean viiden vuoden keskimääräinen ROE (11 %) on hieman arvioimaani normaalitasoa korkeampi. Yhtiö on viisikon osakkeista toinen, jossa osto-ohjelmani on tällä hetkellä käynnissä. Aloitin ostot elokuussa (kuten tässä blogimerkinnässä indikoin) kurssin pudottua 5,5 euron tasolle. Sittemmin kurssi on kohonnut lähes 20 prosenttia, joten ostoni ovat ainakin toistaiseksi jäissä. En pidä osaketta edelleenkään järin kalliina (P/B 0,8), mutta toimialan kohonneiden riskien takia haluan pitää turvamarginaalin poikkeuksellisen suurena.
R.W.
______
Kirjoitus on julkaistu alunperin Nordnet Blogissa:
Pikkuguru-uutuuskirja nyt saatavilla!
Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa).Pikkuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös yhtenä vaihtoehtona osana sijoituskirjapakettia, joka pyynnöstä sisältää signeerauksen. Pikkuguru on 237-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Otavan kirjapainossa.
Tilaa Pikkuguru tästä linkistä.
Lisätietoa Pikkugurusta ja muista sijoituskirjoista löydät täältä.
______
Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Cramon,Konecranesin ja Nordean osakkeita.
Disclaimer: Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.
