29.11.2011 - 19:59
Viimeiset pari viikkoa ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia niin yleisen taloustilanteen kuin osakemarkkinoidenkin näkökulmasta katsottuna. Valtioiden velkakriisiin ei nähtävästi odoteta ratkaisua vielä vähään aikaan, sillä osakkeiden hinnat ovat laskeneet monin paikoin taas entistä alemmas. Tämä on tarkoittanut omien osto-ohjelmieni etenemistä suunnitelman mukaisesti.
17.11. ostin Sampoa noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 18,3 EUR. Lähes uunituore (päivitetty) analyysini indikoi intrinsic valueksi 19 EUR. Rock bottomin uskon olevan Sampon kaltaisella yhtiöllä kirja-arvossa eli 16 eurossa, jota lähellä voimme hyvinkin käydä (pankkikriisissä Nordea vetää Sampoa alas). Jään odottelemaan kurssin putoamista noille tasoille. Velkavivun otan käyttöön 14 eurossa. Suhdannekestävää (pois lukien Nordea-osuus) vakuutusyhtiötä, jolla on OMXH:n paras johto, ei yksinkertaisesti voida hinnoitella kuin äärimmäisissä poikkeusoloissa alle kirja-arvon. Sampon keskihankintahinta on nyt 17,9 EUR.
21.11. ostin Konecranesia noin 600 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 14,5 EUR ja melkein heti perään eli 23.11. uudestaan hinnalla 13,5 EUR. Näiltä tasoilta kurssi kuitenkin harmikseni kääntyi ainakin hetkelliseen nousuun, enkä ole tämän jälkeen tehnyt yhtiöön lisäostoja. Intrinsic valueksi olen määrittänyt 15,5 EUR, jolla aloitin ohjelman 26.9. Konecranesin rock bottom value on hyvin vaikea määrittää, sillä todella heikossa taloustilanteessa konepajat voivat sukeltaa syvälle (tämän takia olen jakanut ostot normaalia pienempiin eriin). Koska osakemarkkinat eivät etenkään kriisien aikana osaa katsoa kovin pitkälle (maailmaan, jossa talousympäristö on normaali), P/B 1,8 lienee ihan mahdollinen lähemmäs 20 % oman pääoman tuottoa takovalle yhtiöllekin. Tämä tarkoitta noin 13 EUR kurssia ja 10 % tulostuottoa, jos kestäväksi ROE-tasoksi oletetaan 18 %. Yli 10 % tulostuotto on näin laadukkaalle yhtiölle hyvin harvinaista, joten näillä tasoilla liikutaan mielestäni hyvin lähellä rock bottomia. Jään odottelemaan kurssin putoamista ja jatkan ostoja rock bottom -tasolla. Velkavivun käyttöön tulee kuitenkin varautua erityisesti Konecranesin kohdalla. Nykyisen suunnitelmani mukaan sijoitusaste nostetaan yli 100 %, kun osakekurssi putoaa alle 11,5 EUR. Konecranesin keskihankintahinta on nyt 14,5 EUR.
Kolmas laatuosake, jolla olen viimeisimmän blogi -päivitykseni jälkeen salkkua täydentänyt, on Fortum. Ostin 22.11. noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 16,0 EUR. Arvioin intrinsic valuen olevan 16,5 EUR ja rock bottom valuen 14 EUR. Tämä tarkoittaa 1,5 P/B –lukua, jolloin 16 % oman pääoman tuottoa tekevälle yhtiölle saadaan tulostuotoksi yli 10 %. Velkavivun otan käyttöön, jos kurssi laskee alle 12 EUR. Fortumin keskihankintahinta on 16,9 EUR.
Talvivaaran tai Vestasin osto-ohjelmia en ole jatkanut sen jälkeen, kun kirjoitin yhtiöistä viimeksi. Nokian Renkaiden ja Oriola KD:n suunniteltuja ohjelmia en ole harmikseni vielä päässyt aloittamaan, sillä hinnat ovat liian korkealla. Talvivaaran intrinsic value on 2,4 EUR ja seuraavan oston tulen tekemään kurssilla 2,25 EUR. Nokian Renkaiden ostot aloitan intrinsic valuella 19 EUR ja Oriolan 1,8 EUR.
Kun nyt elämme hyvin epävarmoja aikoja ja osakekurssien heilunta on suurta, haluan tuoda lopuksi esille riskeihin liittyvän asian, jota monet sijoittajat eivät tule välttämättä ajatelleeksi. Olen kerännyt osto-ohjelmissani olevat osakkeet (pois lukien Talvivaara lyhyestä historiastaan johtuen) riski-tuotto –matriisiin, mikä kuvaa yhtiön ”todellista” riskiä ja tuotto-odotusta. En pidä osakekurssin volatiliteettia hyvänä riskin mittarina, sillä eihän kurssiheilunnalla ole mitään vaikutusta osakkeen pitkän aikavälin tuottoon tai yrityksen liiketoimintaan, joka loppujen lopuksi tuoton ratkaisee. ”Todellinen” riski on mielestäni se, ettei yhtiö kykene tekemään tulevaisuudessa tulosta sijoittajan odotusten mukaisesti. Näin ollen riskiä tulee mitata esimerkiksi EPS:n tai EBIT:n heilahtelulla, ei osakekurssin heilahtelulla. Yhtiöt, jotka kykenevät vuodesta toiseen melko tasaiseen kassavirtaan eivät itse asiassa ole kovin riskipitoisia, vaikka yhtiöiden osakekurssit heiluisivat mielin määrin.
Alla olevassa kuvassa riskiä kuvataankin EPS:n varianssilla (toteutuneiden tulosten heilunta keskiarvon ympärillä), mikä on laskettu kymmenen viimeisen vuoden toteutuneilla luvuilla. Tuotto-odotusta kuvataan yksinkertaisuuden vuoksi osinkotuotolla (2011 ennuste). Parhaat sijoituskohteet ovat niitä, jotka asettuvat matriisin oikeaan alakulmaan (korkeaa tuottoa pienellä riskillä). Itse asiassa matriisi muuttuu kolmiulotteiseksi, kun otamme myös kasvun huomioon. Kasvu on yhtiön kannattavuuden ja riskin ohella yksi kolmesta yrityksen arvon ”päädraiverista”, joten sitä ei tule unohtaa.
Kuva 1. Osto-ohjelmaani kuuluvat suomalaisyhtiöt riski-tuotto -matriisissa.
Kuva on todella havainnollinen ja hyödyllinen, kunhan muistaa sen samalla ”vetävän mutkia suoriksi” varsin huolella. Konecranesia lukuun ottamatta kaikki osto-ohjelmassani olevat yhtiöt voidaan luokitella ”vähäriskisten” joukkoon. Konecranesin muita laatuyhtiöitä korkeampi riski kompensoituu erinomaisilla kasvunäkymillä. Vastaavasti Nokian Renkaita lukuun ottamatta kaikki yhtiöt kuuluvat ”korkeatuottoisten” joukkoon. Nokian Renkaiden matalampi osinkotuotto selittyy niinikään kasvunäkymillä ja tietysti sillä, ettei yhtiön hinta ole vielä laskenut houkuttelevalle tasolle. Halutessaan yhtiö kykenisi maksamaan huomattavasti nykyistä suurempaa osinkoa, mutta koska yhtiö kykenee saamaan investoinneilleen todella kovaa tuottoa, ei osinkosuhteen nostaminen ole järkevää.
Lähtökohtaisesti kaikkien itseäni kiinnostavien sijoituskohteiden tulisi olla ”korkeaa tuottoa pienellä riskillä” -kategoriassa. Poikkeuksen muodostavat voimakkaasti kasvavat yhtiöt, kuten yllä olevasta käy ilmi. Jokainen tietysti määrittää oman tuottotavoitteen ja yhtiöilleen sallitun riskitason itse ja toisaalta myös sen, kuinka paljon kasvupotentiaalia yhtiössä on oltava, jotta alhaisempi nykyhetken osinkotuotto on hyväksyttävä. Yllä oleva matriisi kuvaa siis vain omaa näkemystäni houkutteleville sijoituskohteille asetettavista rajoista.
____________
Blogimerkinnän kommentit:
jorma kirjoitti 30.11.2011 - 01:45
Terve, hyvä kirjoitus jälleen, tuo kaavio on mainio lisä! Tämmöisiä kysymyksiä sinulle;
1. Paljonko kassaa on jäljellä?
2. Oletko harkinnut velkapositiota ja mikä on tulostuottovaateesi, että otat käyttöön?
Päivä päivältä valtioiden velkatilanne näyttää uhkaavan surkealta ja kuten kreikan tapauksessa ongelmat tiedostettiin jo yli vuosi sitten. Osakemarkkinat reagoivat silti mielestäni hyvin jäljessä. Edelleen näyttää siltä, että kun tukitasot ovat nyt pitäneet kaipaa markkinat vähän isompaa sysäystä kunnon pudotukseen. Ja nämä ajat saattavat olla hyvinkin lähellä. Toivottavasti romahtaa kunnolla niin päästään ostelemaan halvalla!
Jackwelshh kirjoitti 30.11.2011 - 17:47
Talvivaaran intrinsic value on tullut reilusti alaspäin 10.10.11 katsauksesta (3,41eur ->2,4eur).
Onko kommentteja tästä? Mitkä ovat suurimmat laskelmaan vaikuttaneet syyt (tuotantoennusteet, nikkelinhinta, ympäristöriskit)?
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 08.12.2011 - 23:36
Jumankavita. Konecranes tänään -7,15% uskomatonta swingiä ylös/alas. Joka kerta sama juttu, minusta tulee pelkuri muutaman isonumeroisen laskupäivän jälkeen. Osto-ohjelmani käskee ostamaan mutta pelkään että kurssi menee lattiasta läpi. Sitten tuleekin hyviä uutisia jostain ja kurssi raketoi ennen kuin ehtii kissaa sanoa pörssin auetessa.
Random Walker kirjoitti 23.12.2011 - 09:49
Jormalle:
Kiitos kysymyksistä, kommenteista ja kehuista.
Loppukesästä/alkusyksystä alkaneen laskumarkkinan aikana olen tähän mennessä sijoittanut noin puolet kassastani. Toisin sanoen uskon, että muutamat yhtiöt (joiden osto-ohjelman olen suunnitellut) laskevat vielä sille tasolle, että voin aloittaa ostot. Siksi säästelen vielä pelimerkkejäni. Lisäksi minulla on varaa jo käynnistyneiden osto-ohjelmien loppuun viemiseksi, sillä olen varautunut käyttämään velkavipua, mikäli kurssilasku kiihtyy. Marraskuun lopussa salkustani oli käteisenä 11 %.
Kuten yllä mainitsen, olen suunnitellut velkaposition avaamista. En ole asettanut mitään yleistä tulostuottotavoitetta velalla tehdyille sijoituksille, vaan tarkastelen asiaa yrityskohtaisesti (toisin kuin normaalitilanteessa tuottovaatimukseni on kaikille yhtiöille 12 %; tämä on itse asiassa vähän eri asia kuin tulostuotto, mutta ei nyt takerruta siihen). Esimerkkeinä voin mainita, että Konecranesissa avaan velkaposition 11,2 %, Fortumilla 12, 4 % ja Sampolla 15,3 % tulostuotolla. Muillakin yhtiöillä tulostuotot asettuvat kutakuinkin tähän haarukkaan, kun velan käyttöönotto on ajankohtaista. Mainittakoon vielä, että lasken ns. ”normalisoitua” tulostuottoa eli pyrin hahmottamaan yhtiön kestävän ROE-tason ja lasken tulostuoton tämän ja P/B-luvun osamääränä. En siis käytä P/E-luvun käänteislukua, sillä tämän hetken EPS voi olla hyvin kaukana pitkän aikavälin keskimääräisestä tasosta, mikä vääristää tuottoarvioita pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta. Täsmälleen saman arvon saa molemmilla tavoilla tietysti silloin, jos kykenee hahmottamaan keskimääräisen pitkän aikavälin EPS-tason. ROE:n hahmottaminen on minusta helpompaa, joten käytän sitä.
Itsekin toivon, vaikkei ehkä ”kunnon kansalaisena” saisi, että poliittisen kriisin loppuhuipennus olisi vielä edessä. Suurempaa luottolamaa en toivo, sillä se vaikuttaisi reaalitalouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin hyvinkin pitkään. Poliitikot ovat arvaamattomia ja saattavat tehdä typeriä ratkaisuja, joten markkinoiden sentimentti tulee näkemykseni mukaan pysyttelemään vielä heikkona pitkälle ensi vuoteen. Mutta antaa poliitikkojen säätää, sehän vain tarkoittaa kurssien putoamista riskipreemioiden nousun myötä. Niin kauan kuin reaalitalous on jokseenkin kunnossa ja yritysten voitot eivät syöksy, pitkän aikavälin sijoittajalla on kaikki hyvin. Ja olen täysin vakuuttunut siitä, että rahakoneet tulevat laulamaan kunnolla jossain vaiheessa, jotta todelliselta katastrofilta vältytään.
Jackwelshhille:
Kiitos kommenteista. Nyt kirjoitukseen on päässyt näppäilyvirhe. Talvivaaran intrinsic value on edelleen 3,4 EUR. Mainitsin, että teen seuraavan oston 2,25 EUR tasolta. Näin silloin, jos trendi säilyy laskevana (aloitin ostot 2,4 eurossa). Jos kurssi kääntyy selkeästi nousuun, tulen ostamaan yhtiötä niin kauan kun kurssi on alle intrinsic valuen (ellei positio kasva ennen tätä liian suureksi).
Markkinoiden piiskaamalle:
Kiitos kommenteista. Annan sinulle yhden vinkin, vaikken sijoitusvinkkejä muuten annakaan. Opi tarkastelemaan ”isoa kuvaa”. Loppujen lopuksi jopa kymmenen prosentin päiväheilahdus ei näy missään, kun katsot yhtiön kurssikehitystä 10 tai 20 vuoden perspektiivissä. Toisin sanoen se, ostatko Konecranesia esimerkiksi nyt 14 eurolla tai 13 eurolla, ei kovinkaan paljon vaikuta siihen, millaiseksi pitkän aikavälin tuottosi muodostuu. Jos olet tehnyt yhtiöstä huolellisen analyysin realistisilla tai mieluummin vähän pessimistisillä ennusteilla ja asettanut tuottovaatimuksesi mieluummin yli kuin alle markkinoiden keskimääräisen tason, voi osaketta mielestäni ostaa hyvin luottavaisin mielin alle intrinsic valuen. Älä siis kauhistele, vaikka osake laskisi vielä tätäkin tasoa alemmas. Kun ostat halvemmalla hinnalla lisää, tuotto-odotuksesi paranee koko ajan. Sijoituksesi pitkän aikavalin tuoton ratkaisevat ostohetkesi osinkotuotto (mikä on sitä suurempi, mitä halvemmalla ostat) ja osinkojen kasvu. Kurssikehityksellä (ts. P/E-luvun muutoksilla) toki on vaikutusta, mutta ei niin paljon kuin yleisesti luullaan.
Suhteellisen lyhyestä (noin 10 vuotta) sijoittajanurastani huolimatta, minulla on ollut ilo tutustua todella moneen alalla toimivaan ammattilaiseen ja harrastajaan. Olen tavannut niin menestyviä kuin epäonnistuneitakin sijoittajia ja pannut merkille yhden oleellisen eron näiden kahden ryhmän välillä. Kaikki sijoittajat ovat tienneet mitä tulee tehdä, mutta vain menestyvät sijoittajat ovat tehneet täsmälleen niin kuin kuuluu. Noudata siis sijoitussuunnitelmaasi ja osto-ohjelmiasi täsmällisesti laskivatpa kurssit kuinka alas tahansa. Vain tällä tavalla voit varmistaa ikuisen jäsenyytesi ”menestyvien sijoittajien kerhossa”.
R.W.
Satunnaiskulkijan mukana osakemarkkinoilla - Jatkokertomus osakesijoittajan matkasta kohti taloudellista vapautta
tiistai 29. marraskuuta 2011
tiistai 15. marraskuuta 2011
Varoitus sijoittamisen riskeistä
15.11.2011 - 21:36
Tämän kertainen blogi -kirjoitukseni on poikkeuksellisesti vastaus saamaani palautteeseen. Tavallisesti vastailen kyllä kommenttiosioon, mutta haluan nostaa kyseisen kommentin erityisesti esille ja kaikkien lukijoiden tietoon. Olen kommentin perusteella entistä vakuuttuneempi siitä, että suomalaiset tarvitsevat opetusta ja koulutusta sijoitusasioissa. Sijoittaminen ei ole kuumien vihjeiden perässä juoksemista, pikavoittojen metsästämistä kovalla riskillä tai viimeisimpien varojen kohdentamista yhteen osakkeeseen, vaan sijoitussuunnitelman noudattamista pitkäjänteisesti, hyvien liiketoimintojen omistamista, hajauttamista ja riskienhallintaa. Tämä on tärkein viesti, jota olen yrittänyt blogissani toitottaa kerta toisensa jälkeen. Olen ihmeissäni, etteivät kaikki lukijani ole sitä vielä ymmärtäneet. Jos olisivat, en olisi koskaan saanut alla olevaa kommenttia.
Tämä kommentti olkoon varoituksena kaikille sijoittamisen riskeistä ja muistutus siitä mitä tuottava sijoittaminen oikeasti vaatii.
"Rahat meni" kommentoi:
”Rahat paloivat Talvivaaraan kiitos sinun Blogisi.....
Taitaa vielä mennä koko yritys nurin...... Tappiot monen vuoden vuosi palkka.... KIITOS..... Luotin laskemiisi ja nyt kaivos laitetaan kiinni 90 prosentin varmuudella.
KIITOS.......
Kukaan ei huomioinut ympäristö seikkoja ja lupia ei valtio uusi niitä näillä päästöillä......”
Random Walker vastaa:
Aivan ensimmäiseksi pitänee jälleen kerran painottaa, että tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. En myöskään kykene pelkästään blogin välityksellä käsittelemään sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Blogi on olemassa lähinnä omaksi ilokseni ja hyödykseni dokumentoidessani sijoitustaivaltani ja henkilökohtaisen rahatalouteni hallintaa. Lisäksi blogi on erinomainen kanava palautteen saamiselle. Näiden syiden takia pidän blogia.
Mikäli olet seurannut kirjoituksiani tarkemmin, tiedät, ettei koskaan kannata sijoittaa sellaista rahaa, jota ei ole vara hävitä. Toisekseen, koskaan ei tule sijoittaa koko omaisuutta yhteen osakkeeseen, vaan sijoitukset tulee hajauttaa useampaan kohteeseen. Näin teen myös itse.
Myös ajallinen hajautus kannattaa ja tätä olen kuvannut melko perusteellisesti kirjoituksessani ”osakkeen osto-ohjelman suunnittelu- ja toteutusprosessi”. Kaikkia varoja ei siis kannata sijoittaa osakkeeseen yhdellä kertaa. Jos kurssi laskee (niin kuin nyt Talvivaaran tapauksessa on käynyt), saat uusilla ostoilla painettua keskihankintahintaa alaspäin. Näin teen itse, joten en ole lainkaan huolissani, vaikka kurssi tippuu.
On tietysti ikävää, että sijoituksesi arvosta on sulanut merkittävä osa, mutta jos edelleen uskot yhtiöön pitkällä aikavälillä, ei ostoja kannata lopettaa. Nythän saat samaa ”tavaraa” huomattavasti entistä halvemmalla. Ymmärtääkseni olet sijoituksen tekohetken informaation valossa pitänyt Talvivaaraa hyvänä sijoituskohteena. Muutenhan et olisi sijoitusta tehnyt (etenkään ”all in” –tyyppisesti). Sen hetkisen tiedon valossa sijoitus siis oli rationaalinen. Nyt kun olemme saaneet uutta tietoa, tulevaisuuden ennusteet luonnollisesti tulee päivittää ja yhtiön arvo voi muuttua. Nyt teet taas uuden sijoituspäätöksen nykytiedon valossa. Voit syyttää itseäsi huonosta päätöksestä vain siinä tapauksessa, että olet tehnyt virheen analyysissä ja siksi epärationaalisen sijoituksen. Jos pitkän aikavälin näkemyksesi yhtiöstä on muuttunut dramaattisesti aikaisempaa heikommaksi viimeaikaisten uutisten takia, ei sijoittaminen enää välttämättä ole järkevää, Pitää kuitenkin muistaa, että myös osakekurssi on tippunut, joten uusi sijoitus voi olla kannattava, vaikka ennusteita on heikennetty. Mutta tähän en voi vastata puolestasi, sillä jokaisen sijoittajan on tehtävä omat ennusteensa itse.
Voin vain kertoa mitä itse teen. Olen tehnyt Talvivaarasta useita eri tulevaisuuden skenaarioita ja nykyhinnalla ostettuna osake tarjonnee tavoitteideni mukaisen (12 % vuodessa) tuoton aivan heikoimmillakin skenaarioilla (oletuksina esim. vuosituotanto 30 000 tonnia ja nikkelin hinta 13 000 – 16 000 USD/tonni seuraavan 10 v horisontilla). En siis todellakaan ole lopettamassa osto-ohjelmaani viime aikojen uutisten takia. Olen valmis ottamaan sen riskin, että yhtiön toiminta lopetetaan. Pidän tämän vaihtoehdon todennäköisyyttä äärimmäisen pienenä. Kun sijoitussalkku on hyvin hajautettu, ei yhden tai useammankaan sijoituksen epäonnistuminen juuri vaikuta kokonaisuuteen.
Itsekin olen tehnyt huonoja sijoituksia ja virheitä analyyseissä. Olen matkannut kriisistä toiseen ja salkkuni on aika-ajoin sulanut sellaisella vauhdilla, että hätäisempi olisi jo useaan kertaan myynyt kaiken ja laittanut pään pensaaseen. Onneksi olen ymmärtänyt, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Hyvien liiketoimintojen pyörittäminen on kannattavaa ja nimenomaan tästä syystä sijoittaminen tuottoisaa.
Talvivaara on mielestäni edelleen hyvä yhtiö, vaikkakaan uusimpia ympäristöseikkoja ei voi täysin sivuuttaa. Yhtiön potentiaali on kuitenkin vasta tulevaisuudessa, kuten olen aina sanonut, joten älä arvostele itseäsi tai minua huonosta sijoituspäätöksestä aivan liian lyhyen sijoitusperiodin perusteella.
Mutta tärkeintä on, ettet anna tämän takaiskun lannistaa itseäsi sijoitusmatkallasi. Muista, että usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
sepi kirjoitti 15.11.2011 - 23:43
Nyt taisi Satunnaiskävelijä langeta trolliin eli peikkoon.
Jackwelshh kirjoitti 16.11.2011 - 21:10
Hyvä kirjoitus. Jokunen lukija voi olla vielä aloittelija sijoittamisen taipaleella.
Omassa hajautuksessani Talvivaara on juuri ison upsiden riskipaperi. Korkeintaan 10-15% omaan salkkuun, niin eipä tarvitse öitä valvoa.
Hieno blogi! Kiitokset R.W.
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 16.11.2011 - 22:28
En oikein jaksanut lähteä Talvivaaraan mukaan enään uraanikohkauksen ja ministerin puoliso kohun aikaan. Unohdin koko yhtiön kunnes viimeaikaiset vaikeudet ovat herättäneet kiinnostukseni.
Todella outoa että vuoden ylin 7.41€ tuntuu tänään naurettavan korkealta hinnalta. Talvivaarasta muodustui myös todellinen kansanosake. Yli 40 000 kotitaloutta omistajina, mikä on huomattavan suuri määrä sillä näitä ei ole jaettu elisantavoin joka mummolle ja papalle. Kiima nousi suurimmilleen vuoden alussa ja laukesi sitten...
"Talvivaaralla on hyvä mahdollisuus tehdä vajaan 3e osakekohtainen tulos vuonna 2017" sanoi Nordnetin virallinen analyytikkokin.
Luin analyysisi osat 1&2 ja pari muuta. Näin äkkiseltään 15-20€ taso 10 vuoden päästä ei tunnu mahdottomalta. Näin ollen nousuvaraa on 650-870% tämän päivän 2.3€ hinnalla. Ja jos osake alittaa 2€ tason niin käsissä on potentiaalinen tenpagger. Persaukseni kestää laittaa 5000€ talvivaaraan ja ottaa siitä 100% tappio. -5000€ vs +43500, tuossa hintahaarukka 10-vuotiselle 5000€ sijoitukselle pikaisesti pohdittuna.
Innostuin asiasta sen verran että menen nyt lukemaan tammi-syyskuu 2011 tiedotteen, sitten ehkä lisään Talvivaaran osto-ohjelmaani mikä tarkoittaisi panostuksen vähentämistä jostain muusta.
Zorro kirjoitti 17.11.2011 - 11:44
Erittäin hyvä kirjoitus. Olen jo pitkään toivonut kirjoitusta DCF arvonmäärityksestä, olisiko tälläinen mahdollinen?
Justus K kirjoitti 17.11.2011 - 19:46
Oletko muuttanut itse merkittävästi ajoittain mielipidettäsi sijoituskohteista. Olisi mielenkiintoista kuulla näistä. Esimerkiksi mistä olet viime aikoina muuttanut mielesi. Ja lisäksi miten kaivat tietoa yrityksistä joista et tiedä tarpeeksi.
jousimies kirjoitti 20.11.2011 - 20:28
"ja nyt kaivos laitetaan kiinni 90 prosentin varmuudella."
Talvivaaraa nyt vaan ei tulla sulkemaan koska...
Random Walker kirjoitti 23.11.2011 - 22:30
Jackwelshhille:
Juuri näin! Olet ymmärtänyt hajauttamisen merkityksen.
Markkinoiden piiskaamalle:
Olet asian ytimessä. Potentiaalia tenbaggeriksi on sen verran paljon, että riski kannattanee ottaa. Mutta kuten olen todennut, en todellakaan usko kaivoksen sulkemiseen.
Zorrolle:
Muutkin ovat kyselleet nyt sen verran useasti kirjoitusta DCF -arvonmäärityksestä, joten täytyypä laittaa työn alle. Aikataulua en tosin uskalla mennä lupaamaan.
Justus K:lle:
Salkussani tällä hetkellä olevista yhtiöistä olen pahiten erehtynyt Cramon kohdalla. Olen suunnitellut kirjoittavani tästä varsinaisen blogi -merkinnän, sillä virheiden myöntäminen ja analysointi on todella hyvä tapa kehittää itseään sijoittajana. Ostin osaketta viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin aikana onneksi sen verran edullisesti, että tämän alkuperäisiä arvioitani heikomman yhtiön pitkän aikavälin tuotto tulee olemaan näkemykseni mukaan silti kohtuullinen.
Nokian ja Westas Windin kurssit ovat laskeneet merkittävästi keskihankintahinnastani. Tästä huolimatta en ole tehnyt virhettä analyysissä. Sijoitukseni ovat olleet sen hetken informaation valossa järkeviä. Erona näissä kahdessa sijoituksessa on kuitenkin se, että pidän Vestasta edelleen hyvänä yhtiönä, kun taas uskoni Nokiaan on hiipunut ostoni jälkeen julkaistun informaation myötä. Vestasin kohdalla osto-ohjelmani siis jatkuu kurssin laskiessa. Nokiaan en enää tule sijoittamaan.
Olen kuvannut tiedonhankkimisprosessia lyhyesti sijoitussuunnitelmaani käsittelevässä kirjoituksessa. Parhaita tietolähteitä ovat yritysten vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset. Näihin kannattaa tutustua useamman vuoden ajalta. Lisäksi seuraan tietysti CMD -presentaatioita, luen analyysitalojen tutkimuksia, keskustelen yhtiöistä sijoitusalan ammattilaisten ja sijoittamista harrastavien ystävieni kanssa ja kuuntelen johdon esityksiä erilaisissa tapahtumissa. Mahdollisuuksia yhtiöihin tutustumiseen on siis paljon.
Tiedon hankkimiseen saa kulutettua aikaa vaikka kuinka paljon, joten jokaisen sijoittajan on hyvä pohtia, onko ajan uhraaminen yhtiöihin tutustumiseen vaivan arvoista. Kaikilla ei ole riittävästi aikaa tai kiinnostusta, jolloin indeksisijoittaminen on suoraa osakesijoittamista huomattavasti järkevämpi vaihtoehto. Niille, allekirjoittanut mukaan lukien, joille sijoittaminen on samaan aikaan erittäin hyvä harrastus ja tapa vaurastua, yhtiöiden, toimialojen ja osakemarkkinoiden tutkiminen on varmasti kaiken siihen kulutetun ajan väärtti.
R.W.
Tämän kertainen blogi -kirjoitukseni on poikkeuksellisesti vastaus saamaani palautteeseen. Tavallisesti vastailen kyllä kommenttiosioon, mutta haluan nostaa kyseisen kommentin erityisesti esille ja kaikkien lukijoiden tietoon. Olen kommentin perusteella entistä vakuuttuneempi siitä, että suomalaiset tarvitsevat opetusta ja koulutusta sijoitusasioissa. Sijoittaminen ei ole kuumien vihjeiden perässä juoksemista, pikavoittojen metsästämistä kovalla riskillä tai viimeisimpien varojen kohdentamista yhteen osakkeeseen, vaan sijoitussuunnitelman noudattamista pitkäjänteisesti, hyvien liiketoimintojen omistamista, hajauttamista ja riskienhallintaa. Tämä on tärkein viesti, jota olen yrittänyt blogissani toitottaa kerta toisensa jälkeen. Olen ihmeissäni, etteivät kaikki lukijani ole sitä vielä ymmärtäneet. Jos olisivat, en olisi koskaan saanut alla olevaa kommenttia.
Tämä kommentti olkoon varoituksena kaikille sijoittamisen riskeistä ja muistutus siitä mitä tuottava sijoittaminen oikeasti vaatii.
"Rahat meni" kommentoi:
”Rahat paloivat Talvivaaraan kiitos sinun Blogisi.....
Taitaa vielä mennä koko yritys nurin...... Tappiot monen vuoden vuosi palkka.... KIITOS..... Luotin laskemiisi ja nyt kaivos laitetaan kiinni 90 prosentin varmuudella.
KIITOS.......
Kukaan ei huomioinut ympäristö seikkoja ja lupia ei valtio uusi niitä näillä päästöillä......”
Random Walker vastaa:
Aivan ensimmäiseksi pitänee jälleen kerran painottaa, että tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. En myöskään kykene pelkästään blogin välityksellä käsittelemään sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Blogi on olemassa lähinnä omaksi ilokseni ja hyödykseni dokumentoidessani sijoitustaivaltani ja henkilökohtaisen rahatalouteni hallintaa. Lisäksi blogi on erinomainen kanava palautteen saamiselle. Näiden syiden takia pidän blogia.
Mikäli olet seurannut kirjoituksiani tarkemmin, tiedät, ettei koskaan kannata sijoittaa sellaista rahaa, jota ei ole vara hävitä. Toisekseen, koskaan ei tule sijoittaa koko omaisuutta yhteen osakkeeseen, vaan sijoitukset tulee hajauttaa useampaan kohteeseen. Näin teen myös itse.
Myös ajallinen hajautus kannattaa ja tätä olen kuvannut melko perusteellisesti kirjoituksessani ”osakkeen osto-ohjelman suunnittelu- ja toteutusprosessi”. Kaikkia varoja ei siis kannata sijoittaa osakkeeseen yhdellä kertaa. Jos kurssi laskee (niin kuin nyt Talvivaaran tapauksessa on käynyt), saat uusilla ostoilla painettua keskihankintahintaa alaspäin. Näin teen itse, joten en ole lainkaan huolissani, vaikka kurssi tippuu.
On tietysti ikävää, että sijoituksesi arvosta on sulanut merkittävä osa, mutta jos edelleen uskot yhtiöön pitkällä aikavälillä, ei ostoja kannata lopettaa. Nythän saat samaa ”tavaraa” huomattavasti entistä halvemmalla. Ymmärtääkseni olet sijoituksen tekohetken informaation valossa pitänyt Talvivaaraa hyvänä sijoituskohteena. Muutenhan et olisi sijoitusta tehnyt (etenkään ”all in” –tyyppisesti). Sen hetkisen tiedon valossa sijoitus siis oli rationaalinen. Nyt kun olemme saaneet uutta tietoa, tulevaisuuden ennusteet luonnollisesti tulee päivittää ja yhtiön arvo voi muuttua. Nyt teet taas uuden sijoituspäätöksen nykytiedon valossa. Voit syyttää itseäsi huonosta päätöksestä vain siinä tapauksessa, että olet tehnyt virheen analyysissä ja siksi epärationaalisen sijoituksen. Jos pitkän aikavälin näkemyksesi yhtiöstä on muuttunut dramaattisesti aikaisempaa heikommaksi viimeaikaisten uutisten takia, ei sijoittaminen enää välttämättä ole järkevää, Pitää kuitenkin muistaa, että myös osakekurssi on tippunut, joten uusi sijoitus voi olla kannattava, vaikka ennusteita on heikennetty. Mutta tähän en voi vastata puolestasi, sillä jokaisen sijoittajan on tehtävä omat ennusteensa itse.
Voin vain kertoa mitä itse teen. Olen tehnyt Talvivaarasta useita eri tulevaisuuden skenaarioita ja nykyhinnalla ostettuna osake tarjonnee tavoitteideni mukaisen (12 % vuodessa) tuoton aivan heikoimmillakin skenaarioilla (oletuksina esim. vuosituotanto 30 000 tonnia ja nikkelin hinta 13 000 – 16 000 USD/tonni seuraavan 10 v horisontilla). En siis todellakaan ole lopettamassa osto-ohjelmaani viime aikojen uutisten takia. Olen valmis ottamaan sen riskin, että yhtiön toiminta lopetetaan. Pidän tämän vaihtoehdon todennäköisyyttä äärimmäisen pienenä. Kun sijoitussalkku on hyvin hajautettu, ei yhden tai useammankaan sijoituksen epäonnistuminen juuri vaikuta kokonaisuuteen.
Itsekin olen tehnyt huonoja sijoituksia ja virheitä analyyseissä. Olen matkannut kriisistä toiseen ja salkkuni on aika-ajoin sulanut sellaisella vauhdilla, että hätäisempi olisi jo useaan kertaan myynyt kaiken ja laittanut pään pensaaseen. Onneksi olen ymmärtänyt, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Hyvien liiketoimintojen pyörittäminen on kannattavaa ja nimenomaan tästä syystä sijoittaminen tuottoisaa.
Talvivaara on mielestäni edelleen hyvä yhtiö, vaikkakaan uusimpia ympäristöseikkoja ei voi täysin sivuuttaa. Yhtiön potentiaali on kuitenkin vasta tulevaisuudessa, kuten olen aina sanonut, joten älä arvostele itseäsi tai minua huonosta sijoituspäätöksestä aivan liian lyhyen sijoitusperiodin perusteella.
Mutta tärkeintä on, ettet anna tämän takaiskun lannistaa itseäsi sijoitusmatkallasi. Muista, että usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
sepi kirjoitti 15.11.2011 - 23:43
Nyt taisi Satunnaiskävelijä langeta trolliin eli peikkoon.
Jackwelshh kirjoitti 16.11.2011 - 21:10
Hyvä kirjoitus. Jokunen lukija voi olla vielä aloittelija sijoittamisen taipaleella.
Omassa hajautuksessani Talvivaara on juuri ison upsiden riskipaperi. Korkeintaan 10-15% omaan salkkuun, niin eipä tarvitse öitä valvoa.
Hieno blogi! Kiitokset R.W.
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 16.11.2011 - 22:28
En oikein jaksanut lähteä Talvivaaraan mukaan enään uraanikohkauksen ja ministerin puoliso kohun aikaan. Unohdin koko yhtiön kunnes viimeaikaiset vaikeudet ovat herättäneet kiinnostukseni.
Todella outoa että vuoden ylin 7.41€ tuntuu tänään naurettavan korkealta hinnalta. Talvivaarasta muodustui myös todellinen kansanosake. Yli 40 000 kotitaloutta omistajina, mikä on huomattavan suuri määrä sillä näitä ei ole jaettu elisantavoin joka mummolle ja papalle. Kiima nousi suurimmilleen vuoden alussa ja laukesi sitten...
"Talvivaaralla on hyvä mahdollisuus tehdä vajaan 3e osakekohtainen tulos vuonna 2017" sanoi Nordnetin virallinen analyytikkokin.
Luin analyysisi osat 1&2 ja pari muuta. Näin äkkiseltään 15-20€ taso 10 vuoden päästä ei tunnu mahdottomalta. Näin ollen nousuvaraa on 650-870% tämän päivän 2.3€ hinnalla. Ja jos osake alittaa 2€ tason niin käsissä on potentiaalinen tenpagger. Persaukseni kestää laittaa 5000€ talvivaaraan ja ottaa siitä 100% tappio. -5000€ vs +43500, tuossa hintahaarukka 10-vuotiselle 5000€ sijoitukselle pikaisesti pohdittuna.
Innostuin asiasta sen verran että menen nyt lukemaan tammi-syyskuu 2011 tiedotteen, sitten ehkä lisään Talvivaaran osto-ohjelmaani mikä tarkoittaisi panostuksen vähentämistä jostain muusta.
Zorro kirjoitti 17.11.2011 - 11:44
Erittäin hyvä kirjoitus. Olen jo pitkään toivonut kirjoitusta DCF arvonmäärityksestä, olisiko tälläinen mahdollinen?
Justus K kirjoitti 17.11.2011 - 19:46
Oletko muuttanut itse merkittävästi ajoittain mielipidettäsi sijoituskohteista. Olisi mielenkiintoista kuulla näistä. Esimerkiksi mistä olet viime aikoina muuttanut mielesi. Ja lisäksi miten kaivat tietoa yrityksistä joista et tiedä tarpeeksi.
jousimies kirjoitti 20.11.2011 - 20:28
"ja nyt kaivos laitetaan kiinni 90 prosentin varmuudella."
Talvivaaraa nyt vaan ei tulla sulkemaan koska...
Random Walker kirjoitti 23.11.2011 - 22:30
Jackwelshhille:
Juuri näin! Olet ymmärtänyt hajauttamisen merkityksen.
Markkinoiden piiskaamalle:
Olet asian ytimessä. Potentiaalia tenbaggeriksi on sen verran paljon, että riski kannattanee ottaa. Mutta kuten olen todennut, en todellakaan usko kaivoksen sulkemiseen.
Zorrolle:
Muutkin ovat kyselleet nyt sen verran useasti kirjoitusta DCF -arvonmäärityksestä, joten täytyypä laittaa työn alle. Aikataulua en tosin uskalla mennä lupaamaan.
Justus K:lle:
Salkussani tällä hetkellä olevista yhtiöistä olen pahiten erehtynyt Cramon kohdalla. Olen suunnitellut kirjoittavani tästä varsinaisen blogi -merkinnän, sillä virheiden myöntäminen ja analysointi on todella hyvä tapa kehittää itseään sijoittajana. Ostin osaketta viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin aikana onneksi sen verran edullisesti, että tämän alkuperäisiä arvioitani heikomman yhtiön pitkän aikavälin tuotto tulee olemaan näkemykseni mukaan silti kohtuullinen.
Nokian ja Westas Windin kurssit ovat laskeneet merkittävästi keskihankintahinnastani. Tästä huolimatta en ole tehnyt virhettä analyysissä. Sijoitukseni ovat olleet sen hetken informaation valossa järkeviä. Erona näissä kahdessa sijoituksessa on kuitenkin se, että pidän Vestasta edelleen hyvänä yhtiönä, kun taas uskoni Nokiaan on hiipunut ostoni jälkeen julkaistun informaation myötä. Vestasin kohdalla osto-ohjelmani siis jatkuu kurssin laskiessa. Nokiaan en enää tule sijoittamaan.
Olen kuvannut tiedonhankkimisprosessia lyhyesti sijoitussuunnitelmaani käsittelevässä kirjoituksessa. Parhaita tietolähteitä ovat yritysten vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset. Näihin kannattaa tutustua useamman vuoden ajalta. Lisäksi seuraan tietysti CMD -presentaatioita, luen analyysitalojen tutkimuksia, keskustelen yhtiöistä sijoitusalan ammattilaisten ja sijoittamista harrastavien ystävieni kanssa ja kuuntelen johdon esityksiä erilaisissa tapahtumissa. Mahdollisuuksia yhtiöihin tutustumiseen on siis paljon.
Tiedon hankkimiseen saa kulutettua aikaa vaikka kuinka paljon, joten jokaisen sijoittajan on hyvä pohtia, onko ajan uhraaminen yhtiöihin tutustumiseen vaivan arvoista. Kaikilla ei ole riittävästi aikaa tai kiinnostusta, jolloin indeksisijoittaminen on suoraa osakesijoittamista huomattavasti järkevämpi vaihtoehto. Niille, allekirjoittanut mukaan lukien, joille sijoittaminen on samaan aikaan erittäin hyvä harrastus ja tapa vaurastua, yhtiöiden, toimialojen ja osakemarkkinoiden tutkiminen on varmasti kaiken siihen kulutetun ajan väärtti.
R.W.
maanantai 7. marraskuuta 2011
Osakkeen osto-ohjelman suunnittelu- ja toteutusprosessi
07.11.2011 - 13:00
Nykyisen kaltainen markkinoiden alakulo luo erinomaisen määperän osakkeiden osto-ohjelmien toteuttamiselle. Olen useissa kirjoituksissa kertonut omien osto-ohjelmieni etenemisestä, mutta ajattelin tällä kertaa valottaa lukijoille hieman tarkemmin, miten homma käytännössä omalla kohdallani menee. Teksteissäni ovat vilahdelleet termit, kuten fair value, intrinsic value ja rock bottom value, jotka kaikki ovat osto-ohjelman etenemisessä aivan kriittisiä arvostustasoja. Nyt sukelletaan mm. näiden termien taakse.
En ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousevien markkinoiden aikana. Esimerkkejä tällaisista jaksoista ovat lähihistoriasta mm. it-kuplan puhkeamista seurannut nousu 2003-2007 sekä finanssikriisin jälkeiset vuodet 2009 ja 2010 sekä 2011 ensimmäinen puolisko. Osakkeiden kurssit ovat järjestään aivan liian korkealla minun makuuni. Kovasta tuottovaatimuksestani (12 %) johtuen en yksinkertaisesti voi olla mukana ostamassa kovimman nousukiiman aikana. Siksi herään vasta siinä vaiheessa, kun tiedotusvälineissä puhutaan kriiseistä, taantumista ja lamoista. Ostan mieluiten silloin, kun ”veri virtaa kaduilla”. Toki nousukauden alku on vielä otollista maaperää, mutta kurssien ”normalisoituessa” on jo liian myöhäistä ostaa. Tällöin puhutaan 9-10 % tuotto-odotuksista, mikä on itselleni aivan liian vähän.
Koska kukaan ei osaa ennustaa kurssipohjia, kannattaisi kaikkien sijoittajien käyttää apunaan osto-ohjelmia. Nämä auttavat osumaan kohtuullisen lähelle pohjaa, mikä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ”all in” hetkellä x, mikä voi olla kaukana todellisesta pohjasta. Ja kuten me kaikki tiedämme, pohja havaitaan oikeasti vasta siinä vaiheessa, kun kurssit ovat jo nousseet jonkin aikaa. Osto-ohjelmien avulla ei tarvitse ajoittaa markkinaa, mikä on hullujen hommaa. Niitä käyttävän sijoittajan on kuitenkin ymmärrettävä markkinoiden kokonaiskuva ja kohdeyrityksen fundamenttien mukainen todellinen arvo. Kysymys on yrityksen boom-to-bust -syklin ajoittamisesta ja se on huomattavasti helpompaa kuin markkinoiden ajoittaminen. Syklisten yritysten (esim. konepajat) osakkeet hinnoitellaan edullisesti syklin pohjalla ja päinvastoin. Defensiivisten alojen (esim. lääketeollisuus) yhtiöt eivät heilu syklin mukaan, mutta tällöin sijoittajan on syytä seurata yhtiön operatiivisessa liiketoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Väliaikaiset ongelmat ja niitä seuraava kurssilasku ovat usein hyviä ostopaikkoja. Rakenteellisten ongelmien kanssa painivat yritykset ovat tietysti asia erikseen. Niihin ei tule sijoittaa missään tilanteessa.
Mikä sitten käynnistää osto-ohjelmani ja millä perusteella teen täydennysostoja? Helsingin pörssi on hyvin pieni markkinapaikka, joten minulla on ainakin jonkinlainen näppituntuma lähes kaikkiin yhtiöihin (ei toki ihan kaikkiin, mutta riittävän moneen). Aloittelevan sijoittajan yksi pahimmista virheistä on tyypillisesti se, että on kauhea hinku tehdä sijoituksia, vaikka sijioituskohteiden tuntemus on surkuhupaisalla tasolla. Aivan ensimmäiseksi on siis syytä perehtyä yhtiöihin huolellisesti. Kun sijoittaja tuntee ne laatuyhtiöt, joissa hän haluaa olla mukana, alkaa homma olla jo huomattavasti helpompaa. Älä kuitenkaan hätäile! Laatuyhtiökään ei ole hyvä sijoitus, jos maksettava hinta on liian kova. Toinen sijoittajan paha virhe onkin ostaa laatua liian kalliilla. Pidä joko mentaalinen tai paperille kirjoitettu lista suosikkiyhtiöistäsi (lue: laatuyhtiöistäsi) ajan tasalla ja odota ellei aika ole sopiva. Seuraa yhtiöiden liiketoiminnan kehitystä, lue vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia jne. Ole kiinnostunut yhtiöstä, mutta älä missään nimessä osta osakkeita heti, vaikka tuntisitkin yhtiön. Kuten on huomattu, mikään nousukausi ei kestä ikuisesti. Ala kiinnostua seuraamiesi osakkeiden ostamisesta (kuten itse teen) siinä vaiheessa, kun kurssit alkavat syöksyä kaakkoon.
Seuraavaksi päästään yllä olevaan kysymykseen. Jotta sijoittaja tietäisi milloin laskumarkkina on syössyt halutun osakkeen kurssin riittävän alas, pitää hänen ymmärtää mikä on osakkeen todellinen arvo. Ankkuroi osakkeen hinta tähän todelliseen arvoon, älä nousukauden huippuhintaan, älä kaverin hankintahintaan tai sijoitusneuvojan veikkaukseen. Itse käytän tästä osakkeen todellisesta arvosta nimitystä fair value. Tämä arvo on yhtä kuin markkinoiden tuottovaatimuksella nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat (osakesijoittajan näkökulmasta esim. osingot). Sijoittaja ei saa koskaan maksaa osakkeesta enempää kuin näiden kassavirtojen nykyarvo. Muuten hän tekee huonon sijoituksen.
Fair valuen mukainen pörssikurssi ei kuitenkaan käynnistä osto-ohjelmaani. Miksi ei? Siksi, että kyseisellä hinnalla osake tarjoaa ainostaan markkinoiden tuottovaatimuksen mukaisen tuoton, mikä pitkällä aikavälillä on ollut noin 10 %. Olen ahneempi ja vaadin omille sijoituksilleni 12 % vuosituoton. Siksi maksan osakkeistani vähemmän kuin se hinta, joilla sijoittajat kesmimäärin hyppäävät kelkkaan mukaan. Fair value ei kuitenkaan ole minullekaan turha käsite. Se nimittäin aktivoi minut laskumarkkinassa seuraamaan osakkeen kurssikehitystä entistä tarkemmin ja suunnittelemaan osto-ohjelman valmiiksi. Kun osake laskee aikaisemmin määrittämääni fair valueen, päivitän samantien (ellen ole sitä lähiaikoina jo tehnyt normaalien rutiinien mukaisesti) arvonmäärityslaskelmani sen hetkiseen informaatioon perustuen. Voi olla, että fair value hieman muuttuu, mutta useimmiten pysytään lähellä aikaisempaa arviotani. Päivitetyillä ennusteilla määritän tässä vaiheessa myös sen hetkiseen tilanteeseen pohjautuvan osto-ohjelman aloituskurssin (intrinsic value). Tämä arvo on yhtä kuin omalla tuottovaatimuksellani nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat.
Kun osakekurssi laskee tämän hinnan tasolle tai sen alle, osto-ohjelmani käynnistyy. Talouskriiseissä on se hyvä puoli, että osakkeiden hinnat voivat laskea paljonkin alle intrinsic valuen. Juuri siksi ei kannata mennä ”all in”, vaikka kurssi olisi jo saavuttanut tavoitehinnan. Olen toteuttanut osto-ohjelmia kahdella eri tavalla. Ostan seuraavan kerran, kun kurssi painuu tietyn absoluuttisen euromäärän verran alle ensimmäisen oston ja kolmannen kerran kun on tultu taas tämän saman euromäärän verran alas edelliestä ostosta. Toinen vaihtehto on käyttää suhteellista lähestymistapaa ja ostaa aina, kun kurssi on pudonnut tietyn prosenttimäärän verran alaspäin. Ehkä on enemmänkin makuasia, kumpaa tyyliä kannattaa käyttää. Absoluuttinen tapa on parempi, jos kurssi syöksyy todella paljon alle intrinsic valuen (pääset lähemmäs pohjia). Suhteellinen tapa puolestaan silloin, jos käänne ylös on nopea. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin siitä kuinka tiheästi asetat ostorajoja, joten tyylillä ei oikeasti ole kauheasti väliä.
Entä kuinka suuria yksittäisten ostoerien tulisi olla ja kuinka moneen erään pitäisi varata pääomaa? Nyt päästään käsitteeseen rock bottom value. Koska raha on niukkuushyödyke, on osto-ohjelmia suunniteltaessa aina mietittävä tarkasti kuinka paljon on mahdollisuuksia allokoida rahaa kuhunkin haluttuun yhtiöön. Jokaisella yhtiöllä on ns. rock bottom value, jonka alle yhtiön osakekurssi ei voi missään tilanteessa pudota. Tämä arvo kuvaa kaikkein heikoimman tulevaisuuden skenaarion mukaista arvoa. Myönnän, että teoriassa yhtiön arvo voi olla negatiivinenkin, jos sijoittajat uskovat yrityksen syövän heidän varojaan pitkällä aikavälillä enemmän kuin mitä takaisinpäin on tulossa tuottoja (käytännössä pörssihinta ei tietenkään voi olla negatiivinen, mutta esim. yhtiön jokin osa voidaan hinnoitella arvoltaan negatiiviseksi). Mutta kun puhutaan laatuyhtiöistä, joihin lähtökohtaisesti sijioitan, tällainen rock bottom value voidaan määrittää. Esimerkiksi Konecranesille olen määrittänyt rock bottom valueksi 11,50 EUR. Tällöin P/B olisi 1,6 ja tulostuotto normalisoidulla 18 prosentin ROE:lla 11,2 %. Tämä olisi huima luku, sillä tulostuottohan ei huomioi kasvuelementtiä, mutta todellisuudessahan tulos kasvaa pitkällä aikavälillä. Suhteutettuna Konecranesin nykyiseen tuloskuntoon, osakekurssi olisi rock bottom -tasolla jopa hivenen alle finanssikriisin pohjatasojen. Tämä hinnoittelu kuitenkin vaatisi nykyistä huomattavasti pahemman tilanteen (toki mahdollinen skenaario), joten nykytiedon valossa 13 EUR lienee Konecranesin pohjaskenaario. Vestas Windille olen asettanut aikoinaan rock bottomiksi 10,20 EUR (76 DKK), joten uskon ettei nykyiseltä kurssitasolta (P/B 0,8) voida enää mennä alaspäin (ks. edellinen kirjoitus).
Osakkeen kirja-arvo on hyvä lähtökohta rock bottom valuen määrittämisessä. Kovan ROE:n yhtiöillä (kuten Konecarens) luku voi olla korkeampi kuin matalampaa pääoman tuottoa tahkoavilla yhtiöillä (kuten esim. Oriola-KD, jonka pohjat lienevät tasolla P/B 0,7).
Rock bottom value kuvaa sitä hintaa, johon asti sijoittajalla tulisi olla pelimerkkejä takataskussa. Jos kurssi ei missään vaiheessa laske näin alas, sijoittaja voi ostaa hetken aikaa nousevaan kurssiin, kunhan keskihankintahinta pysyy alle intrinsic valuen. Jos taas kurssi kaikesta huolimatta putoaa alle rock bottom valuen (minkä todennäköisyyden tulisi olla häviävän pieni), maltillisenkin sijoittajan kannattaa harkita velkavivun käyttöä. Otetaan esimerkki:
Taulukko 1. Esimerkki osto-ohjelman suunnitelmasta (Nokian renkaat)
Olen varannut Nokian renkaiden ostoon pääomaa yhteensä noin 6 000 EUR (lyhyellä aikavälillä, noin vuosi). Asetin osto-ohjelman, kun kurssi putosi joksikin aikaa 24 EUR tasolle (fair value). Intrinsic valueksi olen määrittänyt 19 EUR. Olin lähellä osto-ohjelman aloittamista, kun kurssi kävi hetkellisesti alle 20 eurossa. Rock bottom value on 15 EUR. Kun sijoitettava rahamäärä on 6 000 EUR ja haarukka (intrinsic valuesta rock bottomiin) 19-15 EUR, voidaan ohjelma jakaa esim. euron kpl-hintavälein viiteen osaan, jossa kukin erä on 1 200 EUR suuruinen. Ihanteellisessa maailmassa olen saanut ohjelman päätyttyä painettua keskihankintahintani 16,88 euroon ja omistan osakkeita noin 6 000 eurolla. Tulos on erinomainen, jos pohjahinta todella jää 15 euroon. On mahdollista, että kurssi laskee vielä alemmas, jolloin minulla on kaksi vaihtoehtoa: otan velkavipua tai keskeytän samaan aikaan päällä olevan ”heikoimman” osto-ohjelmani ja allokoin siitä rahaa Nokian renkaisiin. Kurssin putoaminen alle rock bottomin on huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin nopea kurssinousu, jolloin osto-ohjelma jäisi puolitiehen.
Esimerkin omaisesti toinen vaihtoehtoinen osto-ohjelma voisi sisältää kymmenen 600 EUR suuruista sijoistusta 0,50 EUR kpl-hinnan välein. Tätä pienempiin kertasijoituksiin en missään nimessä ohjelmaa jakaisi, sillä kaupankäyntikulut nousevat suhteellisesti liian korkeiksi. Käytän Nordnetin välityspalveluja ja kaupankäyntikuluni ovat 5 EUR per kauppa, joten 600 EUR sijoituksella kulut ovat 0,83 %. Tämä alkaa olla äärirajoilla, mitä suostun vielä maksamaan. Muutenkin 10 erän ohjelma alkaa olla jo aika monivaiheinen. Optimaalinen ohjelman pituus on kokemukseni perusteella 4-8 ostokertaa.
Näin siis lyhkäisyydessään etenee prosessi, joka sisältää osto-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen. Tällä hetkellä minulla on käynnissä Vestas Windin, Konecranesin, Talvivaaran, Sampon ja Fortumin ohjelmat. Lisäksi olen suunnitellut valmiiksi Nokian renkaiden ja Oriola-KD:n ohjelmat. Olen kiinnostunut myös mm. Wal-Martista, Vaconista ja PKC Groupista, mutta näiden yhtiöiden osakkeet valitettavasti huitelevat päälle fair valuen, joten osto-ohjelmien suunnittelulla ei ole kiirettä.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
Serlaorava kirjoitti 08.11.2011 - 01:00
Hieno kirjoitus! Vaikka harvoin kirjoitatkin, joka kerta silti mielenkiintoisesti.
ToBe kirjoitti 08.11.2011 - 17:46
Etten sanoisi mielenkiintoista.Pitää näköjään löytää itsestään nykyistä pitkäjännitteisempi asenne.
Fanipoika kirjoitti 08.11.2011 - 23:44
we want more!
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 09.11.2011 - 22:47
Aloin tehdä vastaavaa osto-ohjelmaa google docksissa. Olen sijoittanut huonolla menestyksellä "shot in the dark tyyliin". pistin 9 seuraamaani kohdettä sinne ja huomasin että minulta loppu rahat heti 1 ostokierroksella ja olen lyöty kanveesiin vähintään 6-kuukaudeksi.
Nyt pitää alkaa säätämään osto-ohjelmaa sellaiseksi että velkavipu 12 000€ riitää ohjelman loppuun saattamiseksi!
pekkis kirjoitti 10.11.2011 - 11:34
Millä hinnoilla aloitat oriolan osto-ohjelman? Konecranesin ohjelma taitaa jatkua vasta alle 15euron tasoilla?
hallanvaara kirjoitti 10.11.2011 - 20:16
Tuleeko Nokian renkaiden osto-ohjelmaan hintatarkistuksia?
"KALUGA — Tire and auto parts maker Continental will invest an additional 226 million euros in Russia as it seeks to expand its supplies to the domestic car-manufacturing sector, the company said Tuesday"
Taitaa olla Nokian renkaitten lihavat vuodet takanapäin kunhan Venäjästä tulee WTO:n jäsen... Verohelpotuksetkin lakkaavat jossain vaiheessa. 1.4 miljardin liikevaihto ja yhtiön arvo huikeat 3,4 miljardia.
Random Walker kirjoitti 13.11.2011 - 21:01
Serlaoravalle:
Kiitos kehuista! Verkkainen kirjoitustahti johtuu tietysti rajallisesta aikaresurssista, mutta erityisesti siitä, että pyrin keskittymään määrän sijasta laatuun.
Nykypäivänä televisio, lehdet ja blogit ovat täynnä ”kohinaa”, josta ei mielestäni ole sijoittajille mitään hyötyä. Jatkuva uutisvirta ja tietotulva takaavat hyvät tienestit mediataloille, mutta sijoittajia tämä kaikki lähinnä hämmentää ja ohjaa sivuraiteille. Seuraan toki itsekin talousuutisia päivittäin, mutta kuten olen todennut monesti, useimmilla uutisilla on vain viihdearvoa. Tietenkään kaikki yrityskohtaiset uutiset eivät ole sijoittajalle merkityksettömiä. Mutta tärkeät uutiset ovat harvassa.
Samoin nykymaailma on täynnä sijoitusneuvojia, -asiantuntijoita, ja -guruja. Myös heistä suurin osa on enemmänkin kansan viihdyttäjiä. Itse kuuntelen näissä asioissa vain henkilöitä, jotka tekevät itse samalla tavalla kuin neuvovat ja, joilla on riittävän pitkä track record oman sijoitusstrategian järjestelmällisestä noudattamisesta.
Siksi suosittelen keskittymään niihin tietolähteisiin, jotka tarjoavat ”signaaleja” yleisen ”kohinan” sijasta. Ja siksi pyrin itsekin kirjoittamaan analyyttisesti ja asioita syvällisesti pohdiskellen. Ilman syväluotaavaa otetta kijoitukset ovat vain sanahelinää, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Syvällisiä kirjoituksia ei valitettavasti suolleta yhden miehen resursseilla liukuhihnalta. Kiitos, että jaksat seurata blogiani, vaikka kirjoitustahtini on hyvin verkkainen.
ToBelle:
Nyt olet asian ytimessä. Sijoittaminen on todella pitkäjänteistä toimintaa.
Fanipojalle:
Lisää on luvassa. Random Walkerin matka on vasta alussa.
Markkinoiden piiskaamalle:
Hienoa, että putoaminen kanveesiin ei ole lannistanut sinua täysin, vaan yrität sinnikkäästi säästää uusia osto-ohjelmia varten. Olet nyt yhtä oppimiskokemusta rikkaampi ja ymmärrät, että osto-ohjelmat kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen. Tällöin välttyy kuvaamaltasi tilanteelta. Onnea sijoittajan urallesi, vaikka sitä tuskin tarvitset. Tödennäköisyydet kun ovat pitkällä aikavälillä niin vahvasti sijoittajan puolella.
Pekkikselle:
Oriolan osto-ohjelma käynnistyy kurssitasolta 1,80 EUR. Osakkeeseen liittyy hyvä esimerkki rationaalisen käyttäytymisen vaikeudesta. Olin määrittänyt aloitushinnan jo aikapäiviä sitten, mutta vaikka kurssi lopulta lasketteli jopa alle 1,60 EUR, en kuitenkaan aloittanut ohjelmaa. Heikosta sentimentistä johtuva kurssilaskun jatkumisen pelko jäädytti minut täysin. Hyvä minä! Nyt ollaan taas yli kahdessa eurossa, joten odottelu jatkuu. Onneksi olen melko varma, että saan osaketta vielä haluamaani hintaan. Lyhyen aikavälin näkymät ovat niin synkät.
Konecranesin osalta olet oikeassa. Aloitin osto-ohjelman hinnalla 15,50 EUR ja seuraavan oston teen 14,50 EUR kohdalla. Tämänkin osto-ohjelman jatkumisen suhteen olen luottavainen.
Hallanvaaralle:
Olet täysin oikeassa siinä, että pitkällä aikavälillä (10-20 vuotta) Nokian Renkaiden nykyinen tuloskunto ei ole kestävä. Marginaalit ja pääoman tuotot ovat tällä hetkellä suorastaan huikealla tasolla. Venäjän WTO-jäsenyys ja kiristyvä kilpailu heikentävät Nokian Renkaiden asemaa, mutta mikään ei tapahdu yön yli. Kilpailuetujensa ansiosta yhtiön asema markkinoilla on äärimmäisen vahva ja sen horjuttamiseen menee aikaa.
Olen ottanut omissa ennusteissani huomioon muutokset liiketoimintaympäristössä. Siksi minulla ei ole tarvetta päivittää ennusteitani tässä kohtaa. Painotan kuitenkin sitä, että nykykurssilla osake on aivan liian kallis. Toisin sanoen markkinat (muut sijoittajat) ovat ylioptimistisia yhtiön pitkän aikavälin näkymien suhteen.
Mainitaan vielä, että Venäjän WTO-jäsenyys ei suinkaan ole pelkästään huono asia Nokian Renkaille. Nordnetin Jukka Oksaharju käsittelee aihetta erinomaisessa blogi -kirjoituksessaan, johon suosittelen tutustumaan alla olevasta linkistä. Olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.
http://nordnetblogi.fi/nokian-renkaat-venaja-ja-wto/
R.W.
JouniH kirjoitti 23.11.2011 - 15:45
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi.
Sanoit, että et ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousukaudella ja että 10 % tuotto-odotus ei riitä sinulle ja odottelet aikoja, jolloin voit saada osakkeista 12 % tuottoa. Tästä heräsi kysymys, että missä pidät noita rahoja, joilla alat toteuttaa osto-ohjelmiasi?
Ilmeisesti jossakin, missä saat yli 10 % tuottoa (mutta alle 12 %).
Nykyisen kaltainen markkinoiden alakulo luo erinomaisen määperän osakkeiden osto-ohjelmien toteuttamiselle. Olen useissa kirjoituksissa kertonut omien osto-ohjelmieni etenemisestä, mutta ajattelin tällä kertaa valottaa lukijoille hieman tarkemmin, miten homma käytännössä omalla kohdallani menee. Teksteissäni ovat vilahdelleet termit, kuten fair value, intrinsic value ja rock bottom value, jotka kaikki ovat osto-ohjelman etenemisessä aivan kriittisiä arvostustasoja. Nyt sukelletaan mm. näiden termien taakse.
En ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousevien markkinoiden aikana. Esimerkkejä tällaisista jaksoista ovat lähihistoriasta mm. it-kuplan puhkeamista seurannut nousu 2003-2007 sekä finanssikriisin jälkeiset vuodet 2009 ja 2010 sekä 2011 ensimmäinen puolisko. Osakkeiden kurssit ovat järjestään aivan liian korkealla minun makuuni. Kovasta tuottovaatimuksestani (12 %) johtuen en yksinkertaisesti voi olla mukana ostamassa kovimman nousukiiman aikana. Siksi herään vasta siinä vaiheessa, kun tiedotusvälineissä puhutaan kriiseistä, taantumista ja lamoista. Ostan mieluiten silloin, kun ”veri virtaa kaduilla”. Toki nousukauden alku on vielä otollista maaperää, mutta kurssien ”normalisoituessa” on jo liian myöhäistä ostaa. Tällöin puhutaan 9-10 % tuotto-odotuksista, mikä on itselleni aivan liian vähän.
Koska kukaan ei osaa ennustaa kurssipohjia, kannattaisi kaikkien sijoittajien käyttää apunaan osto-ohjelmia. Nämä auttavat osumaan kohtuullisen lähelle pohjaa, mikä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ”all in” hetkellä x, mikä voi olla kaukana todellisesta pohjasta. Ja kuten me kaikki tiedämme, pohja havaitaan oikeasti vasta siinä vaiheessa, kun kurssit ovat jo nousseet jonkin aikaa. Osto-ohjelmien avulla ei tarvitse ajoittaa markkinaa, mikä on hullujen hommaa. Niitä käyttävän sijoittajan on kuitenkin ymmärrettävä markkinoiden kokonaiskuva ja kohdeyrityksen fundamenttien mukainen todellinen arvo. Kysymys on yrityksen boom-to-bust -syklin ajoittamisesta ja se on huomattavasti helpompaa kuin markkinoiden ajoittaminen. Syklisten yritysten (esim. konepajat) osakkeet hinnoitellaan edullisesti syklin pohjalla ja päinvastoin. Defensiivisten alojen (esim. lääketeollisuus) yhtiöt eivät heilu syklin mukaan, mutta tällöin sijoittajan on syytä seurata yhtiön operatiivisessa liiketoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Väliaikaiset ongelmat ja niitä seuraava kurssilasku ovat usein hyviä ostopaikkoja. Rakenteellisten ongelmien kanssa painivat yritykset ovat tietysti asia erikseen. Niihin ei tule sijoittaa missään tilanteessa.
Mikä sitten käynnistää osto-ohjelmani ja millä perusteella teen täydennysostoja? Helsingin pörssi on hyvin pieni markkinapaikka, joten minulla on ainakin jonkinlainen näppituntuma lähes kaikkiin yhtiöihin (ei toki ihan kaikkiin, mutta riittävän moneen). Aloittelevan sijoittajan yksi pahimmista virheistä on tyypillisesti se, että on kauhea hinku tehdä sijoituksia, vaikka sijioituskohteiden tuntemus on surkuhupaisalla tasolla. Aivan ensimmäiseksi on siis syytä perehtyä yhtiöihin huolellisesti. Kun sijoittaja tuntee ne laatuyhtiöt, joissa hän haluaa olla mukana, alkaa homma olla jo huomattavasti helpompaa. Älä kuitenkaan hätäile! Laatuyhtiökään ei ole hyvä sijoitus, jos maksettava hinta on liian kova. Toinen sijoittajan paha virhe onkin ostaa laatua liian kalliilla. Pidä joko mentaalinen tai paperille kirjoitettu lista suosikkiyhtiöistäsi (lue: laatuyhtiöistäsi) ajan tasalla ja odota ellei aika ole sopiva. Seuraa yhtiöiden liiketoiminnan kehitystä, lue vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia jne. Ole kiinnostunut yhtiöstä, mutta älä missään nimessä osta osakkeita heti, vaikka tuntisitkin yhtiön. Kuten on huomattu, mikään nousukausi ei kestä ikuisesti. Ala kiinnostua seuraamiesi osakkeiden ostamisesta (kuten itse teen) siinä vaiheessa, kun kurssit alkavat syöksyä kaakkoon.
Seuraavaksi päästään yllä olevaan kysymykseen. Jotta sijoittaja tietäisi milloin laskumarkkina on syössyt halutun osakkeen kurssin riittävän alas, pitää hänen ymmärtää mikä on osakkeen todellinen arvo. Ankkuroi osakkeen hinta tähän todelliseen arvoon, älä nousukauden huippuhintaan, älä kaverin hankintahintaan tai sijoitusneuvojan veikkaukseen. Itse käytän tästä osakkeen todellisesta arvosta nimitystä fair value. Tämä arvo on yhtä kuin markkinoiden tuottovaatimuksella nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat (osakesijoittajan näkökulmasta esim. osingot). Sijoittaja ei saa koskaan maksaa osakkeesta enempää kuin näiden kassavirtojen nykyarvo. Muuten hän tekee huonon sijoituksen.
Fair valuen mukainen pörssikurssi ei kuitenkaan käynnistä osto-ohjelmaani. Miksi ei? Siksi, että kyseisellä hinnalla osake tarjoaa ainostaan markkinoiden tuottovaatimuksen mukaisen tuoton, mikä pitkällä aikavälillä on ollut noin 10 %. Olen ahneempi ja vaadin omille sijoituksilleni 12 % vuosituoton. Siksi maksan osakkeistani vähemmän kuin se hinta, joilla sijoittajat kesmimäärin hyppäävät kelkkaan mukaan. Fair value ei kuitenkaan ole minullekaan turha käsite. Se nimittäin aktivoi minut laskumarkkinassa seuraamaan osakkeen kurssikehitystä entistä tarkemmin ja suunnittelemaan osto-ohjelman valmiiksi. Kun osake laskee aikaisemmin määrittämääni fair valueen, päivitän samantien (ellen ole sitä lähiaikoina jo tehnyt normaalien rutiinien mukaisesti) arvonmäärityslaskelmani sen hetkiseen informaatioon perustuen. Voi olla, että fair value hieman muuttuu, mutta useimmiten pysytään lähellä aikaisempaa arviotani. Päivitetyillä ennusteilla määritän tässä vaiheessa myös sen hetkiseen tilanteeseen pohjautuvan osto-ohjelman aloituskurssin (intrinsic value). Tämä arvo on yhtä kuin omalla tuottovaatimuksellani nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat.
Kun osakekurssi laskee tämän hinnan tasolle tai sen alle, osto-ohjelmani käynnistyy. Talouskriiseissä on se hyvä puoli, että osakkeiden hinnat voivat laskea paljonkin alle intrinsic valuen. Juuri siksi ei kannata mennä ”all in”, vaikka kurssi olisi jo saavuttanut tavoitehinnan. Olen toteuttanut osto-ohjelmia kahdella eri tavalla. Ostan seuraavan kerran, kun kurssi painuu tietyn absoluuttisen euromäärän verran alle ensimmäisen oston ja kolmannen kerran kun on tultu taas tämän saman euromäärän verran alas edelliestä ostosta. Toinen vaihtehto on käyttää suhteellista lähestymistapaa ja ostaa aina, kun kurssi on pudonnut tietyn prosenttimäärän verran alaspäin. Ehkä on enemmänkin makuasia, kumpaa tyyliä kannattaa käyttää. Absoluuttinen tapa on parempi, jos kurssi syöksyy todella paljon alle intrinsic valuen (pääset lähemmäs pohjia). Suhteellinen tapa puolestaan silloin, jos käänne ylös on nopea. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin siitä kuinka tiheästi asetat ostorajoja, joten tyylillä ei oikeasti ole kauheasti väliä.
Entä kuinka suuria yksittäisten ostoerien tulisi olla ja kuinka moneen erään pitäisi varata pääomaa? Nyt päästään käsitteeseen rock bottom value. Koska raha on niukkuushyödyke, on osto-ohjelmia suunniteltaessa aina mietittävä tarkasti kuinka paljon on mahdollisuuksia allokoida rahaa kuhunkin haluttuun yhtiöön. Jokaisella yhtiöllä on ns. rock bottom value, jonka alle yhtiön osakekurssi ei voi missään tilanteessa pudota. Tämä arvo kuvaa kaikkein heikoimman tulevaisuuden skenaarion mukaista arvoa. Myönnän, että teoriassa yhtiön arvo voi olla negatiivinenkin, jos sijoittajat uskovat yrityksen syövän heidän varojaan pitkällä aikavälillä enemmän kuin mitä takaisinpäin on tulossa tuottoja (käytännössä pörssihinta ei tietenkään voi olla negatiivinen, mutta esim. yhtiön jokin osa voidaan hinnoitella arvoltaan negatiiviseksi). Mutta kun puhutaan laatuyhtiöistä, joihin lähtökohtaisesti sijioitan, tällainen rock bottom value voidaan määrittää. Esimerkiksi Konecranesille olen määrittänyt rock bottom valueksi 11,50 EUR. Tällöin P/B olisi 1,6 ja tulostuotto normalisoidulla 18 prosentin ROE:lla 11,2 %. Tämä olisi huima luku, sillä tulostuottohan ei huomioi kasvuelementtiä, mutta todellisuudessahan tulos kasvaa pitkällä aikavälillä. Suhteutettuna Konecranesin nykyiseen tuloskuntoon, osakekurssi olisi rock bottom -tasolla jopa hivenen alle finanssikriisin pohjatasojen. Tämä hinnoittelu kuitenkin vaatisi nykyistä huomattavasti pahemman tilanteen (toki mahdollinen skenaario), joten nykytiedon valossa 13 EUR lienee Konecranesin pohjaskenaario. Vestas Windille olen asettanut aikoinaan rock bottomiksi 10,20 EUR (76 DKK), joten uskon ettei nykyiseltä kurssitasolta (P/B 0,8) voida enää mennä alaspäin (ks. edellinen kirjoitus).
Osakkeen kirja-arvo on hyvä lähtökohta rock bottom valuen määrittämisessä. Kovan ROE:n yhtiöillä (kuten Konecarens) luku voi olla korkeampi kuin matalampaa pääoman tuottoa tahkoavilla yhtiöillä (kuten esim. Oriola-KD, jonka pohjat lienevät tasolla P/B 0,7).
Rock bottom value kuvaa sitä hintaa, johon asti sijoittajalla tulisi olla pelimerkkejä takataskussa. Jos kurssi ei missään vaiheessa laske näin alas, sijoittaja voi ostaa hetken aikaa nousevaan kurssiin, kunhan keskihankintahinta pysyy alle intrinsic valuen. Jos taas kurssi kaikesta huolimatta putoaa alle rock bottom valuen (minkä todennäköisyyden tulisi olla häviävän pieni), maltillisenkin sijoittajan kannattaa harkita velkavivun käyttöä. Otetaan esimerkki:
Taulukko 1. Esimerkki osto-ohjelman suunnitelmasta (Nokian renkaat)
Olen varannut Nokian renkaiden ostoon pääomaa yhteensä noin 6 000 EUR (lyhyellä aikavälillä, noin vuosi). Asetin osto-ohjelman, kun kurssi putosi joksikin aikaa 24 EUR tasolle (fair value). Intrinsic valueksi olen määrittänyt 19 EUR. Olin lähellä osto-ohjelman aloittamista, kun kurssi kävi hetkellisesti alle 20 eurossa. Rock bottom value on 15 EUR. Kun sijoitettava rahamäärä on 6 000 EUR ja haarukka (intrinsic valuesta rock bottomiin) 19-15 EUR, voidaan ohjelma jakaa esim. euron kpl-hintavälein viiteen osaan, jossa kukin erä on 1 200 EUR suuruinen. Ihanteellisessa maailmassa olen saanut ohjelman päätyttyä painettua keskihankintahintani 16,88 euroon ja omistan osakkeita noin 6 000 eurolla. Tulos on erinomainen, jos pohjahinta todella jää 15 euroon. On mahdollista, että kurssi laskee vielä alemmas, jolloin minulla on kaksi vaihtoehtoa: otan velkavipua tai keskeytän samaan aikaan päällä olevan ”heikoimman” osto-ohjelmani ja allokoin siitä rahaa Nokian renkaisiin. Kurssin putoaminen alle rock bottomin on huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin nopea kurssinousu, jolloin osto-ohjelma jäisi puolitiehen.
Esimerkin omaisesti toinen vaihtoehtoinen osto-ohjelma voisi sisältää kymmenen 600 EUR suuruista sijoistusta 0,50 EUR kpl-hinnan välein. Tätä pienempiin kertasijoituksiin en missään nimessä ohjelmaa jakaisi, sillä kaupankäyntikulut nousevat suhteellisesti liian korkeiksi. Käytän Nordnetin välityspalveluja ja kaupankäyntikuluni ovat 5 EUR per kauppa, joten 600 EUR sijoituksella kulut ovat 0,83 %. Tämä alkaa olla äärirajoilla, mitä suostun vielä maksamaan. Muutenkin 10 erän ohjelma alkaa olla jo aika monivaiheinen. Optimaalinen ohjelman pituus on kokemukseni perusteella 4-8 ostokertaa.
Näin siis lyhkäisyydessään etenee prosessi, joka sisältää osto-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen. Tällä hetkellä minulla on käynnissä Vestas Windin, Konecranesin, Talvivaaran, Sampon ja Fortumin ohjelmat. Lisäksi olen suunnitellut valmiiksi Nokian renkaiden ja Oriola-KD:n ohjelmat. Olen kiinnostunut myös mm. Wal-Martista, Vaconista ja PKC Groupista, mutta näiden yhtiöiden osakkeet valitettavasti huitelevat päälle fair valuen, joten osto-ohjelmien suunnittelulla ei ole kiirettä.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
Serlaorava kirjoitti 08.11.2011 - 01:00
Hieno kirjoitus! Vaikka harvoin kirjoitatkin, joka kerta silti mielenkiintoisesti.
ToBe kirjoitti 08.11.2011 - 17:46
Etten sanoisi mielenkiintoista.Pitää näköjään löytää itsestään nykyistä pitkäjännitteisempi asenne.
Fanipoika kirjoitti 08.11.2011 - 23:44
we want more!
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 09.11.2011 - 22:47
Aloin tehdä vastaavaa osto-ohjelmaa google docksissa. Olen sijoittanut huonolla menestyksellä "shot in the dark tyyliin". pistin 9 seuraamaani kohdettä sinne ja huomasin että minulta loppu rahat heti 1 ostokierroksella ja olen lyöty kanveesiin vähintään 6-kuukaudeksi.
Nyt pitää alkaa säätämään osto-ohjelmaa sellaiseksi että velkavipu 12 000€ riitää ohjelman loppuun saattamiseksi!
pekkis kirjoitti 10.11.2011 - 11:34
Millä hinnoilla aloitat oriolan osto-ohjelman? Konecranesin ohjelma taitaa jatkua vasta alle 15euron tasoilla?
hallanvaara kirjoitti 10.11.2011 - 20:16
Tuleeko Nokian renkaiden osto-ohjelmaan hintatarkistuksia?
"KALUGA — Tire and auto parts maker Continental will invest an additional 226 million euros in Russia as it seeks to expand its supplies to the domestic car-manufacturing sector, the company said Tuesday"
Taitaa olla Nokian renkaitten lihavat vuodet takanapäin kunhan Venäjästä tulee WTO:n jäsen... Verohelpotuksetkin lakkaavat jossain vaiheessa. 1.4 miljardin liikevaihto ja yhtiön arvo huikeat 3,4 miljardia.
Random Walker kirjoitti 13.11.2011 - 21:01
Serlaoravalle:
Kiitos kehuista! Verkkainen kirjoitustahti johtuu tietysti rajallisesta aikaresurssista, mutta erityisesti siitä, että pyrin keskittymään määrän sijasta laatuun.
Nykypäivänä televisio, lehdet ja blogit ovat täynnä ”kohinaa”, josta ei mielestäni ole sijoittajille mitään hyötyä. Jatkuva uutisvirta ja tietotulva takaavat hyvät tienestit mediataloille, mutta sijoittajia tämä kaikki lähinnä hämmentää ja ohjaa sivuraiteille. Seuraan toki itsekin talousuutisia päivittäin, mutta kuten olen todennut monesti, useimmilla uutisilla on vain viihdearvoa. Tietenkään kaikki yrityskohtaiset uutiset eivät ole sijoittajalle merkityksettömiä. Mutta tärkeät uutiset ovat harvassa.
Samoin nykymaailma on täynnä sijoitusneuvojia, -asiantuntijoita, ja -guruja. Myös heistä suurin osa on enemmänkin kansan viihdyttäjiä. Itse kuuntelen näissä asioissa vain henkilöitä, jotka tekevät itse samalla tavalla kuin neuvovat ja, joilla on riittävän pitkä track record oman sijoitusstrategian järjestelmällisestä noudattamisesta.
Siksi suosittelen keskittymään niihin tietolähteisiin, jotka tarjoavat ”signaaleja” yleisen ”kohinan” sijasta. Ja siksi pyrin itsekin kirjoittamaan analyyttisesti ja asioita syvällisesti pohdiskellen. Ilman syväluotaavaa otetta kijoitukset ovat vain sanahelinää, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Syvällisiä kirjoituksia ei valitettavasti suolleta yhden miehen resursseilla liukuhihnalta. Kiitos, että jaksat seurata blogiani, vaikka kirjoitustahtini on hyvin verkkainen.
ToBelle:
Nyt olet asian ytimessä. Sijoittaminen on todella pitkäjänteistä toimintaa.
Fanipojalle:
Lisää on luvassa. Random Walkerin matka on vasta alussa.
Markkinoiden piiskaamalle:
Hienoa, että putoaminen kanveesiin ei ole lannistanut sinua täysin, vaan yrität sinnikkäästi säästää uusia osto-ohjelmia varten. Olet nyt yhtä oppimiskokemusta rikkaampi ja ymmärrät, että osto-ohjelmat kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen. Tällöin välttyy kuvaamaltasi tilanteelta. Onnea sijoittajan urallesi, vaikka sitä tuskin tarvitset. Tödennäköisyydet kun ovat pitkällä aikavälillä niin vahvasti sijoittajan puolella.
Pekkikselle:
Oriolan osto-ohjelma käynnistyy kurssitasolta 1,80 EUR. Osakkeeseen liittyy hyvä esimerkki rationaalisen käyttäytymisen vaikeudesta. Olin määrittänyt aloitushinnan jo aikapäiviä sitten, mutta vaikka kurssi lopulta lasketteli jopa alle 1,60 EUR, en kuitenkaan aloittanut ohjelmaa. Heikosta sentimentistä johtuva kurssilaskun jatkumisen pelko jäädytti minut täysin. Hyvä minä! Nyt ollaan taas yli kahdessa eurossa, joten odottelu jatkuu. Onneksi olen melko varma, että saan osaketta vielä haluamaani hintaan. Lyhyen aikavälin näkymät ovat niin synkät.
Konecranesin osalta olet oikeassa. Aloitin osto-ohjelman hinnalla 15,50 EUR ja seuraavan oston teen 14,50 EUR kohdalla. Tämänkin osto-ohjelman jatkumisen suhteen olen luottavainen.
Hallanvaaralle:
Olet täysin oikeassa siinä, että pitkällä aikavälillä (10-20 vuotta) Nokian Renkaiden nykyinen tuloskunto ei ole kestävä. Marginaalit ja pääoman tuotot ovat tällä hetkellä suorastaan huikealla tasolla. Venäjän WTO-jäsenyys ja kiristyvä kilpailu heikentävät Nokian Renkaiden asemaa, mutta mikään ei tapahdu yön yli. Kilpailuetujensa ansiosta yhtiön asema markkinoilla on äärimmäisen vahva ja sen horjuttamiseen menee aikaa.
Olen ottanut omissa ennusteissani huomioon muutokset liiketoimintaympäristössä. Siksi minulla ei ole tarvetta päivittää ennusteitani tässä kohtaa. Painotan kuitenkin sitä, että nykykurssilla osake on aivan liian kallis. Toisin sanoen markkinat (muut sijoittajat) ovat ylioptimistisia yhtiön pitkän aikavälin näkymien suhteen.
Mainitaan vielä, että Venäjän WTO-jäsenyys ei suinkaan ole pelkästään huono asia Nokian Renkaille. Nordnetin Jukka Oksaharju käsittelee aihetta erinomaisessa blogi -kirjoituksessaan, johon suosittelen tutustumaan alla olevasta linkistä. Olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.
http://nordnetblogi.fi/nokian-renkaat-venaja-ja-wto/
R.W.
JouniH kirjoitti 23.11.2011 - 15:45
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi.
Sanoit, että et ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousukaudella ja että 10 % tuotto-odotus ei riitä sinulle ja odottelet aikoja, jolloin voit saada osakkeista 12 % tuottoa. Tästä heräsi kysymys, että missä pidät noita rahoja, joilla alat toteuttaa osto-ohjelmiasi?
Ilmeisesti jossakin, missä saat yli 10 % tuottoa (mutta alle 12 %).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)