Viimeiset pari viikkoa ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia niin yleisen taloustilanteen kuin osakemarkkinoidenkin näkökulmasta katsottuna. Valtioiden velkakriisiin ei nähtävästi odoteta ratkaisua vielä vähään aikaan, sillä osakkeiden hinnat ovat laskeneet monin paikoin taas entistä alemmas. Tämä on tarkoittanut omien osto-ohjelmieni etenemistä suunnitelman mukaisesti.
17.11. ostin Sampoa noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 18,3 EUR. Lähes uunituore (päivitetty) analyysini indikoi intrinsic valueksi 19 EUR. Rock bottomin uskon olevan Sampon kaltaisella yhtiöllä kirja-arvossa eli 16 eurossa, jota lähellä voimme hyvinkin käydä (pankkikriisissä Nordea vetää Sampoa alas). Jään odottelemaan kurssin putoamista noille tasoille. Velkavivun otan käyttöön 14 eurossa. Suhdannekestävää (pois lukien Nordea-osuus) vakuutusyhtiötä, jolla on OMXH:n paras johto, ei yksinkertaisesti voida hinnoitella kuin äärimmäisissä poikkeusoloissa alle kirja-arvon. Sampon keskihankintahinta on nyt 17,9 EUR.
21.11. ostin Konecranesia noin 600 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 14,5 EUR ja melkein heti perään eli 23.11. uudestaan hinnalla 13,5 EUR. Näiltä tasoilta kurssi kuitenkin harmikseni kääntyi ainakin hetkelliseen nousuun, enkä ole tämän jälkeen tehnyt yhtiöön lisäostoja. Intrinsic valueksi olen määrittänyt 15,5 EUR, jolla aloitin ohjelman 26.9. Konecranesin rock bottom value on hyvin vaikea määrittää, sillä todella heikossa taloustilanteessa konepajat voivat sukeltaa syvälle (tämän takia olen jakanut ostot normaalia pienempiin eriin). Koska osakemarkkinat eivät etenkään kriisien aikana osaa katsoa kovin pitkälle (maailmaan, jossa talousympäristö on normaali), P/B 1,8 lienee ihan mahdollinen lähemmäs 20 % oman pääoman tuottoa takovalle yhtiöllekin. Tämä tarkoitta noin 13 EUR kurssia ja 10 % tulostuottoa, jos kestäväksi ROE-tasoksi oletetaan 18 %. Yli 10 % tulostuotto on näin laadukkaalle yhtiölle hyvin harvinaista, joten näillä tasoilla liikutaan mielestäni hyvin lähellä rock bottomia. Jään odottelemaan kurssin putoamista ja jatkan ostoja rock bottom -tasolla. Velkavivun käyttöön tulee kuitenkin varautua erityisesti Konecranesin kohdalla. Nykyisen suunnitelmani mukaan sijoitusaste nostetaan yli 100 %, kun osakekurssi putoaa alle 11,5 EUR. Konecranesin keskihankintahinta on nyt 14,5 EUR.
Kolmas laatuosake, jolla olen viimeisimmän blogi -päivitykseni jälkeen salkkua täydentänyt, on Fortum. Ostin 22.11. noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 16,0 EUR. Arvioin intrinsic valuen olevan 16,5 EUR ja rock bottom valuen 14 EUR. Tämä tarkoittaa 1,5 P/B –lukua, jolloin 16 % oman pääoman tuottoa tekevälle yhtiölle saadaan tulostuotoksi yli 10 %. Velkavivun otan käyttöön, jos kurssi laskee alle 12 EUR. Fortumin keskihankintahinta on 16,9 EUR.
Talvivaaran tai Vestasin osto-ohjelmia en ole jatkanut sen jälkeen, kun kirjoitin yhtiöistä viimeksi. Nokian Renkaiden ja Oriola KD:n suunniteltuja ohjelmia en ole harmikseni vielä päässyt aloittamaan, sillä hinnat ovat liian korkealla. Talvivaaran intrinsic value on 2,4 EUR ja seuraavan oston tulen tekemään kurssilla 2,25 EUR. Nokian Renkaiden ostot aloitan intrinsic valuella 19 EUR ja Oriolan 1,8 EUR.
Kun nyt elämme hyvin epävarmoja aikoja ja osakekurssien heilunta on suurta, haluan tuoda lopuksi esille riskeihin liittyvän asian, jota monet sijoittajat eivät tule välttämättä ajatelleeksi. Olen kerännyt osto-ohjelmissani olevat osakkeet (pois lukien Talvivaara lyhyestä historiastaan johtuen) riski-tuotto –matriisiin, mikä kuvaa yhtiön ”todellista” riskiä ja tuotto-odotusta. En pidä osakekurssin volatiliteettia hyvänä riskin mittarina, sillä eihän kurssiheilunnalla ole mitään vaikutusta osakkeen pitkän aikavälin tuottoon tai yrityksen liiketoimintaan, joka loppujen lopuksi tuoton ratkaisee. ”Todellinen” riski on mielestäni se, ettei yhtiö kykene tekemään tulevaisuudessa tulosta sijoittajan odotusten mukaisesti. Näin ollen riskiä tulee mitata esimerkiksi EPS:n tai EBIT:n heilahtelulla, ei osakekurssin heilahtelulla. Yhtiöt, jotka kykenevät vuodesta toiseen melko tasaiseen kassavirtaan eivät itse asiassa ole kovin riskipitoisia, vaikka yhtiöiden osakekurssit heiluisivat mielin määrin.
Alla olevassa kuvassa riskiä kuvataankin EPS:n varianssilla (toteutuneiden tulosten heilunta keskiarvon ympärillä), mikä on laskettu kymmenen viimeisen vuoden toteutuneilla luvuilla. Tuotto-odotusta kuvataan yksinkertaisuuden vuoksi osinkotuotolla (2011 ennuste). Parhaat sijoituskohteet ovat niitä, jotka asettuvat matriisin oikeaan alakulmaan (korkeaa tuottoa pienellä riskillä). Itse asiassa matriisi muuttuu kolmiulotteiseksi, kun otamme myös kasvun huomioon. Kasvu on yhtiön kannattavuuden ja riskin ohella yksi kolmesta yrityksen arvon ”päädraiverista”, joten sitä ei tule unohtaa.
Kuva 1. Osto-ohjelmaani kuuluvat suomalaisyhtiöt riski-tuotto -matriisissa.
Kuva on todella havainnollinen ja hyödyllinen, kunhan muistaa sen samalla ”vetävän mutkia suoriksi” varsin huolella. Konecranesia lukuun ottamatta kaikki osto-ohjelmassani olevat yhtiöt voidaan luokitella ”vähäriskisten” joukkoon. Konecranesin muita laatuyhtiöitä korkeampi riski kompensoituu erinomaisilla kasvunäkymillä. Vastaavasti Nokian Renkaita lukuun ottamatta kaikki yhtiöt kuuluvat ”korkeatuottoisten” joukkoon. Nokian Renkaiden matalampi osinkotuotto selittyy niinikään kasvunäkymillä ja tietysti sillä, ettei yhtiön hinta ole vielä laskenut houkuttelevalle tasolle. Halutessaan yhtiö kykenisi maksamaan huomattavasti nykyistä suurempaa osinkoa, mutta koska yhtiö kykenee saamaan investoinneilleen todella kovaa tuottoa, ei osinkosuhteen nostaminen ole järkevää.
Lähtökohtaisesti kaikkien itseäni kiinnostavien sijoituskohteiden tulisi olla ”korkeaa tuottoa pienellä riskillä” -kategoriassa. Poikkeuksen muodostavat voimakkaasti kasvavat yhtiöt, kuten yllä olevasta käy ilmi. Jokainen tietysti määrittää oman tuottotavoitteen ja yhtiöilleen sallitun riskitason itse ja toisaalta myös sen, kuinka paljon kasvupotentiaalia yhtiössä on oltava, jotta alhaisempi nykyhetken osinkotuotto on hyväksyttävä. Yllä oleva matriisi kuvaa siis vain omaa näkemystäni houkutteleville sijoituskohteille asetettavista rajoista.
____________
Blogimerkinnän kommentit:
jorma kirjoitti 30.11.2011 - 01:45
Terve, hyvä kirjoitus jälleen, tuo kaavio on mainio lisä! Tämmöisiä kysymyksiä sinulle;
1. Paljonko kassaa on jäljellä?
2. Oletko harkinnut velkapositiota ja mikä on tulostuottovaateesi, että otat käyttöön?
Päivä päivältä valtioiden velkatilanne näyttää uhkaavan surkealta ja kuten kreikan tapauksessa ongelmat tiedostettiin jo yli vuosi sitten. Osakemarkkinat reagoivat silti mielestäni hyvin jäljessä. Edelleen näyttää siltä, että kun tukitasot ovat nyt pitäneet kaipaa markkinat vähän isompaa sysäystä kunnon pudotukseen. Ja nämä ajat saattavat olla hyvinkin lähellä. Toivottavasti romahtaa kunnolla niin päästään ostelemaan halvalla!
Jackwelshh kirjoitti 30.11.2011 - 17:47
Talvivaaran intrinsic value on tullut reilusti alaspäin 10.10.11 katsauksesta (3,41eur ->2,4eur).
Onko kommentteja tästä? Mitkä ovat suurimmat laskelmaan vaikuttaneet syyt (tuotantoennusteet, nikkelinhinta, ympäristöriskit)?
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 08.12.2011 - 23:36
Jumankavita. Konecranes tänään -7,15% uskomatonta swingiä ylös/alas. Joka kerta sama juttu, minusta tulee pelkuri muutaman isonumeroisen laskupäivän jälkeen. Osto-ohjelmani käskee ostamaan mutta pelkään että kurssi menee lattiasta läpi. Sitten tuleekin hyviä uutisia jostain ja kurssi raketoi ennen kuin ehtii kissaa sanoa pörssin auetessa.
Random Walker kirjoitti 23.12.2011 - 09:49
Jormalle:
Kiitos kysymyksistä, kommenteista ja kehuista.
Loppukesästä/alkusyksystä alkaneen laskumarkkinan aikana olen tähän mennessä sijoittanut noin puolet kassastani. Toisin sanoen uskon, että muutamat yhtiöt (joiden osto-ohjelman olen suunnitellut) laskevat vielä sille tasolle, että voin aloittaa ostot. Siksi säästelen vielä pelimerkkejäni. Lisäksi minulla on varaa jo käynnistyneiden osto-ohjelmien loppuun viemiseksi, sillä olen varautunut käyttämään velkavipua, mikäli kurssilasku kiihtyy. Marraskuun lopussa salkustani oli käteisenä 11 %.
Kuten yllä mainitsen, olen suunnitellut velkaposition avaamista. En ole asettanut mitään yleistä tulostuottotavoitetta velalla tehdyille sijoituksille, vaan tarkastelen asiaa yrityskohtaisesti (toisin kuin normaalitilanteessa tuottovaatimukseni on kaikille yhtiöille 12 %; tämä on itse asiassa vähän eri asia kuin tulostuotto, mutta ei nyt takerruta siihen). Esimerkkeinä voin mainita, että Konecranesissa avaan velkaposition 11,2 %, Fortumilla 12, 4 % ja Sampolla 15,3 % tulostuotolla. Muillakin yhtiöillä tulostuotot asettuvat kutakuinkin tähän haarukkaan, kun velan käyttöönotto on ajankohtaista. Mainittakoon vielä, että lasken ns. ”normalisoitua” tulostuottoa eli pyrin hahmottamaan yhtiön kestävän ROE-tason ja lasken tulostuoton tämän ja P/B-luvun osamääränä. En siis käytä P/E-luvun käänteislukua, sillä tämän hetken EPS voi olla hyvin kaukana pitkän aikavälin keskimääräisestä tasosta, mikä vääristää tuottoarvioita pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta. Täsmälleen saman arvon saa molemmilla tavoilla tietysti silloin, jos kykenee hahmottamaan keskimääräisen pitkän aikavälin EPS-tason. ROE:n hahmottaminen on minusta helpompaa, joten käytän sitä.
Itsekin toivon, vaikkei ehkä ”kunnon kansalaisena” saisi, että poliittisen kriisin loppuhuipennus olisi vielä edessä. Suurempaa luottolamaa en toivo, sillä se vaikuttaisi reaalitalouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin hyvinkin pitkään. Poliitikot ovat arvaamattomia ja saattavat tehdä typeriä ratkaisuja, joten markkinoiden sentimentti tulee näkemykseni mukaan pysyttelemään vielä heikkona pitkälle ensi vuoteen. Mutta antaa poliitikkojen säätää, sehän vain tarkoittaa kurssien putoamista riskipreemioiden nousun myötä. Niin kauan kuin reaalitalous on jokseenkin kunnossa ja yritysten voitot eivät syöksy, pitkän aikavälin sijoittajalla on kaikki hyvin. Ja olen täysin vakuuttunut siitä, että rahakoneet tulevat laulamaan kunnolla jossain vaiheessa, jotta todelliselta katastrofilta vältytään.
Jackwelshhille:
Kiitos kommenteista. Nyt kirjoitukseen on päässyt näppäilyvirhe. Talvivaaran intrinsic value on edelleen 3,4 EUR. Mainitsin, että teen seuraavan oston 2,25 EUR tasolta. Näin silloin, jos trendi säilyy laskevana (aloitin ostot 2,4 eurossa). Jos kurssi kääntyy selkeästi nousuun, tulen ostamaan yhtiötä niin kauan kun kurssi on alle intrinsic valuen (ellei positio kasva ennen tätä liian suureksi).
Markkinoiden piiskaamalle:
Kiitos kommenteista. Annan sinulle yhden vinkin, vaikken sijoitusvinkkejä muuten annakaan. Opi tarkastelemaan ”isoa kuvaa”. Loppujen lopuksi jopa kymmenen prosentin päiväheilahdus ei näy missään, kun katsot yhtiön kurssikehitystä 10 tai 20 vuoden perspektiivissä. Toisin sanoen se, ostatko Konecranesia esimerkiksi nyt 14 eurolla tai 13 eurolla, ei kovinkaan paljon vaikuta siihen, millaiseksi pitkän aikavälin tuottosi muodostuu. Jos olet tehnyt yhtiöstä huolellisen analyysin realistisilla tai mieluummin vähän pessimistisillä ennusteilla ja asettanut tuottovaatimuksesi mieluummin yli kuin alle markkinoiden keskimääräisen tason, voi osaketta mielestäni ostaa hyvin luottavaisin mielin alle intrinsic valuen. Älä siis kauhistele, vaikka osake laskisi vielä tätäkin tasoa alemmas. Kun ostat halvemmalla hinnalla lisää, tuotto-odotuksesi paranee koko ajan. Sijoituksesi pitkän aikavalin tuoton ratkaisevat ostohetkesi osinkotuotto (mikä on sitä suurempi, mitä halvemmalla ostat) ja osinkojen kasvu. Kurssikehityksellä (ts. P/E-luvun muutoksilla) toki on vaikutusta, mutta ei niin paljon kuin yleisesti luullaan.
Suhteellisen lyhyestä (noin 10 vuotta) sijoittajanurastani huolimatta, minulla on ollut ilo tutustua todella moneen alalla toimivaan ammattilaiseen ja harrastajaan. Olen tavannut niin menestyviä kuin epäonnistuneitakin sijoittajia ja pannut merkille yhden oleellisen eron näiden kahden ryhmän välillä. Kaikki sijoittajat ovat tienneet mitä tulee tehdä, mutta vain menestyvät sijoittajat ovat tehneet täsmälleen niin kuin kuuluu. Noudata siis sijoitussuunnitelmaasi ja osto-ohjelmiasi täsmällisesti laskivatpa kurssit kuinka alas tahansa. Vain tällä tavalla voit varmistaa ikuisen jäsenyytesi ”menestyvien sijoittajien kerhossa”.
R.W.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti