Nykyisen kaltainen markkinoiden alakulo luo erinomaisen määperän osakkeiden osto-ohjelmien toteuttamiselle. Olen useissa kirjoituksissa kertonut omien osto-ohjelmieni etenemisestä, mutta ajattelin tällä kertaa valottaa lukijoille hieman tarkemmin, miten homma käytännössä omalla kohdallani menee. Teksteissäni ovat vilahdelleet termit, kuten fair value, intrinsic value ja rock bottom value, jotka kaikki ovat osto-ohjelman etenemisessä aivan kriittisiä arvostustasoja. Nyt sukelletaan mm. näiden termien taakse.
En ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousevien markkinoiden aikana. Esimerkkejä tällaisista jaksoista ovat lähihistoriasta mm. it-kuplan puhkeamista seurannut nousu 2003-2007 sekä finanssikriisin jälkeiset vuodet 2009 ja 2010 sekä 2011 ensimmäinen puolisko. Osakkeiden kurssit ovat järjestään aivan liian korkealla minun makuuni. Kovasta tuottovaatimuksestani (12 %) johtuen en yksinkertaisesti voi olla mukana ostamassa kovimman nousukiiman aikana. Siksi herään vasta siinä vaiheessa, kun tiedotusvälineissä puhutaan kriiseistä, taantumista ja lamoista. Ostan mieluiten silloin, kun ”veri virtaa kaduilla”. Toki nousukauden alku on vielä otollista maaperää, mutta kurssien ”normalisoituessa” on jo liian myöhäistä ostaa. Tällöin puhutaan 9-10 % tuotto-odotuksista, mikä on itselleni aivan liian vähän.
Koska kukaan ei osaa ennustaa kurssipohjia, kannattaisi kaikkien sijoittajien käyttää apunaan osto-ohjelmia. Nämä auttavat osumaan kohtuullisen lähelle pohjaa, mikä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ”all in” hetkellä x, mikä voi olla kaukana todellisesta pohjasta. Ja kuten me kaikki tiedämme, pohja havaitaan oikeasti vasta siinä vaiheessa, kun kurssit ovat jo nousseet jonkin aikaa. Osto-ohjelmien avulla ei tarvitse ajoittaa markkinaa, mikä on hullujen hommaa. Niitä käyttävän sijoittajan on kuitenkin ymmärrettävä markkinoiden kokonaiskuva ja kohdeyrityksen fundamenttien mukainen todellinen arvo. Kysymys on yrityksen boom-to-bust -syklin ajoittamisesta ja se on huomattavasti helpompaa kuin markkinoiden ajoittaminen. Syklisten yritysten (esim. konepajat) osakkeet hinnoitellaan edullisesti syklin pohjalla ja päinvastoin. Defensiivisten alojen (esim. lääketeollisuus) yhtiöt eivät heilu syklin mukaan, mutta tällöin sijoittajan on syytä seurata yhtiön operatiivisessa liiketoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Väliaikaiset ongelmat ja niitä seuraava kurssilasku ovat usein hyviä ostopaikkoja. Rakenteellisten ongelmien kanssa painivat yritykset ovat tietysti asia erikseen. Niihin ei tule sijoittaa missään tilanteessa.
Mikä sitten käynnistää osto-ohjelmani ja millä perusteella teen täydennysostoja? Helsingin pörssi on hyvin pieni markkinapaikka, joten minulla on ainakin jonkinlainen näppituntuma lähes kaikkiin yhtiöihin (ei toki ihan kaikkiin, mutta riittävän moneen). Aloittelevan sijoittajan yksi pahimmista virheistä on tyypillisesti se, että on kauhea hinku tehdä sijoituksia, vaikka sijioituskohteiden tuntemus on surkuhupaisalla tasolla. Aivan ensimmäiseksi on siis syytä perehtyä yhtiöihin huolellisesti. Kun sijoittaja tuntee ne laatuyhtiöt, joissa hän haluaa olla mukana, alkaa homma olla jo huomattavasti helpompaa. Älä kuitenkaan hätäile! Laatuyhtiökään ei ole hyvä sijoitus, jos maksettava hinta on liian kova. Toinen sijoittajan paha virhe onkin ostaa laatua liian kalliilla. Pidä joko mentaalinen tai paperille kirjoitettu lista suosikkiyhtiöistäsi (lue: laatuyhtiöistäsi) ajan tasalla ja odota ellei aika ole sopiva. Seuraa yhtiöiden liiketoiminnan kehitystä, lue vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia jne. Ole kiinnostunut yhtiöstä, mutta älä missään nimessä osta osakkeita heti, vaikka tuntisitkin yhtiön. Kuten on huomattu, mikään nousukausi ei kestä ikuisesti. Ala kiinnostua seuraamiesi osakkeiden ostamisesta (kuten itse teen) siinä vaiheessa, kun kurssit alkavat syöksyä kaakkoon.
Seuraavaksi päästään yllä olevaan kysymykseen. Jotta sijoittaja tietäisi milloin laskumarkkina on syössyt halutun osakkeen kurssin riittävän alas, pitää hänen ymmärtää mikä on osakkeen todellinen arvo. Ankkuroi osakkeen hinta tähän todelliseen arvoon, älä nousukauden huippuhintaan, älä kaverin hankintahintaan tai sijoitusneuvojan veikkaukseen. Itse käytän tästä osakkeen todellisesta arvosta nimitystä fair value. Tämä arvo on yhtä kuin markkinoiden tuottovaatimuksella nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat (osakesijoittajan näkökulmasta esim. osingot). Sijoittaja ei saa koskaan maksaa osakkeesta enempää kuin näiden kassavirtojen nykyarvo. Muuten hän tekee huonon sijoituksen.
Fair valuen mukainen pörssikurssi ei kuitenkaan käynnistä osto-ohjelmaani. Miksi ei? Siksi, että kyseisellä hinnalla osake tarjoaa ainostaan markkinoiden tuottovaatimuksen mukaisen tuoton, mikä pitkällä aikavälillä on ollut noin 10 %. Olen ahneempi ja vaadin omille sijoituksilleni 12 % vuosituoton. Siksi maksan osakkeistani vähemmän kuin se hinta, joilla sijoittajat kesmimäärin hyppäävät kelkkaan mukaan. Fair value ei kuitenkaan ole minullekaan turha käsite. Se nimittäin aktivoi minut laskumarkkinassa seuraamaan osakkeen kurssikehitystä entistä tarkemmin ja suunnittelemaan osto-ohjelman valmiiksi. Kun osake laskee aikaisemmin määrittämääni fair valueen, päivitän samantien (ellen ole sitä lähiaikoina jo tehnyt normaalien rutiinien mukaisesti) arvonmäärityslaskelmani sen hetkiseen informaatioon perustuen. Voi olla, että fair value hieman muuttuu, mutta useimmiten pysytään lähellä aikaisempaa arviotani. Päivitetyillä ennusteilla määritän tässä vaiheessa myös sen hetkiseen tilanteeseen pohjautuvan osto-ohjelman aloituskurssin (intrinsic value). Tämä arvo on yhtä kuin omalla tuottovaatimuksellani nykyhetkeen diskontatut yrityksen tulevaisuudessa tuottamat kassavirrat.
Kun osakekurssi laskee tämän hinnan tasolle tai sen alle, osto-ohjelmani käynnistyy. Talouskriiseissä on se hyvä puoli, että osakkeiden hinnat voivat laskea paljonkin alle intrinsic valuen. Juuri siksi ei kannata mennä ”all in”, vaikka kurssi olisi jo saavuttanut tavoitehinnan. Olen toteuttanut osto-ohjelmia kahdella eri tavalla. Ostan seuraavan kerran, kun kurssi painuu tietyn absoluuttisen euromäärän verran alle ensimmäisen oston ja kolmannen kerran kun on tultu taas tämän saman euromäärän verran alas edelliestä ostosta. Toinen vaihtehto on käyttää suhteellista lähestymistapaa ja ostaa aina, kun kurssi on pudonnut tietyn prosenttimäärän verran alaspäin. Ehkä on enemmänkin makuasia, kumpaa tyyliä kannattaa käyttää. Absoluuttinen tapa on parempi, jos kurssi syöksyy todella paljon alle intrinsic valuen (pääset lähemmäs pohjia). Suhteellinen tapa puolestaan silloin, jos käänne ylös on nopea. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin siitä kuinka tiheästi asetat ostorajoja, joten tyylillä ei oikeasti ole kauheasti väliä.
Entä kuinka suuria yksittäisten ostoerien tulisi olla ja kuinka moneen erään pitäisi varata pääomaa? Nyt päästään käsitteeseen rock bottom value. Koska raha on niukkuushyödyke, on osto-ohjelmia suunniteltaessa aina mietittävä tarkasti kuinka paljon on mahdollisuuksia allokoida rahaa kuhunkin haluttuun yhtiöön. Jokaisella yhtiöllä on ns. rock bottom value, jonka alle yhtiön osakekurssi ei voi missään tilanteessa pudota. Tämä arvo kuvaa kaikkein heikoimman tulevaisuuden skenaarion mukaista arvoa. Myönnän, että teoriassa yhtiön arvo voi olla negatiivinenkin, jos sijoittajat uskovat yrityksen syövän heidän varojaan pitkällä aikavälillä enemmän kuin mitä takaisinpäin on tulossa tuottoja (käytännössä pörssihinta ei tietenkään voi olla negatiivinen, mutta esim. yhtiön jokin osa voidaan hinnoitella arvoltaan negatiiviseksi). Mutta kun puhutaan laatuyhtiöistä, joihin lähtökohtaisesti sijioitan, tällainen rock bottom value voidaan määrittää. Esimerkiksi Konecranesille olen määrittänyt rock bottom valueksi 11,50 EUR. Tällöin P/B olisi 1,6 ja tulostuotto normalisoidulla 18 prosentin ROE:lla 11,2 %. Tämä olisi huima luku, sillä tulostuottohan ei huomioi kasvuelementtiä, mutta todellisuudessahan tulos kasvaa pitkällä aikavälillä. Suhteutettuna Konecranesin nykyiseen tuloskuntoon, osakekurssi olisi rock bottom -tasolla jopa hivenen alle finanssikriisin pohjatasojen. Tämä hinnoittelu kuitenkin vaatisi nykyistä huomattavasti pahemman tilanteen (toki mahdollinen skenaario), joten nykytiedon valossa 13 EUR lienee Konecranesin pohjaskenaario. Vestas Windille olen asettanut aikoinaan rock bottomiksi 10,20 EUR (76 DKK), joten uskon ettei nykyiseltä kurssitasolta (P/B 0,8) voida enää mennä alaspäin (ks. edellinen kirjoitus).
Osakkeen kirja-arvo on hyvä lähtökohta rock bottom valuen määrittämisessä. Kovan ROE:n yhtiöillä (kuten Konecarens) luku voi olla korkeampi kuin matalampaa pääoman tuottoa tahkoavilla yhtiöillä (kuten esim. Oriola-KD, jonka pohjat lienevät tasolla P/B 0,7).
Rock bottom value kuvaa sitä hintaa, johon asti sijoittajalla tulisi olla pelimerkkejä takataskussa. Jos kurssi ei missään vaiheessa laske näin alas, sijoittaja voi ostaa hetken aikaa nousevaan kurssiin, kunhan keskihankintahinta pysyy alle intrinsic valuen. Jos taas kurssi kaikesta huolimatta putoaa alle rock bottom valuen (minkä todennäköisyyden tulisi olla häviävän pieni), maltillisenkin sijoittajan kannattaa harkita velkavivun käyttöä. Otetaan esimerkki:
Taulukko 1. Esimerkki osto-ohjelman suunnitelmasta (Nokian renkaat)
Olen varannut Nokian renkaiden ostoon pääomaa yhteensä noin 6 000 EUR (lyhyellä aikavälillä, noin vuosi). Asetin osto-ohjelman, kun kurssi putosi joksikin aikaa 24 EUR tasolle (fair value). Intrinsic valueksi olen määrittänyt 19 EUR. Olin lähellä osto-ohjelman aloittamista, kun kurssi kävi hetkellisesti alle 20 eurossa. Rock bottom value on 15 EUR. Kun sijoitettava rahamäärä on 6 000 EUR ja haarukka (intrinsic valuesta rock bottomiin) 19-15 EUR, voidaan ohjelma jakaa esim. euron kpl-hintavälein viiteen osaan, jossa kukin erä on 1 200 EUR suuruinen. Ihanteellisessa maailmassa olen saanut ohjelman päätyttyä painettua keskihankintahintani 16,88 euroon ja omistan osakkeita noin 6 000 eurolla. Tulos on erinomainen, jos pohjahinta todella jää 15 euroon. On mahdollista, että kurssi laskee vielä alemmas, jolloin minulla on kaksi vaihtoehtoa: otan velkavipua tai keskeytän samaan aikaan päällä olevan ”heikoimman” osto-ohjelmani ja allokoin siitä rahaa Nokian renkaisiin. Kurssin putoaminen alle rock bottomin on huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin nopea kurssinousu, jolloin osto-ohjelma jäisi puolitiehen.
Esimerkin omaisesti toinen vaihtoehtoinen osto-ohjelma voisi sisältää kymmenen 600 EUR suuruista sijoistusta 0,50 EUR kpl-hinnan välein. Tätä pienempiin kertasijoituksiin en missään nimessä ohjelmaa jakaisi, sillä kaupankäyntikulut nousevat suhteellisesti liian korkeiksi. Käytän Nordnetin välityspalveluja ja kaupankäyntikuluni ovat 5 EUR per kauppa, joten 600 EUR sijoituksella kulut ovat 0,83 %. Tämä alkaa olla äärirajoilla, mitä suostun vielä maksamaan. Muutenkin 10 erän ohjelma alkaa olla jo aika monivaiheinen. Optimaalinen ohjelman pituus on kokemukseni perusteella 4-8 ostokertaa.
Näin siis lyhkäisyydessään etenee prosessi, joka sisältää osto-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen. Tällä hetkellä minulla on käynnissä Vestas Windin, Konecranesin, Talvivaaran, Sampon ja Fortumin ohjelmat. Lisäksi olen suunnitellut valmiiksi Nokian renkaiden ja Oriola-KD:n ohjelmat. Olen kiinnostunut myös mm. Wal-Martista, Vaconista ja PKC Groupista, mutta näiden yhtiöiden osakkeet valitettavasti huitelevat päälle fair valuen, joten osto-ohjelmien suunnittelulla ei ole kiirettä.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
Serlaorava kirjoitti 08.11.2011 - 01:00
Hieno kirjoitus! Vaikka harvoin kirjoitatkin, joka kerta silti mielenkiintoisesti.
ToBe kirjoitti 08.11.2011 - 17:46
Etten sanoisi mielenkiintoista.Pitää näköjään löytää itsestään nykyistä pitkäjännitteisempi asenne.
Fanipoika kirjoitti 08.11.2011 - 23:44
we want more!
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 09.11.2011 - 22:47
Aloin tehdä vastaavaa osto-ohjelmaa google docksissa. Olen sijoittanut huonolla menestyksellä "shot in the dark tyyliin". pistin 9 seuraamaani kohdettä sinne ja huomasin että minulta loppu rahat heti 1 ostokierroksella ja olen lyöty kanveesiin vähintään 6-kuukaudeksi.
Nyt pitää alkaa säätämään osto-ohjelmaa sellaiseksi että velkavipu 12 000€ riitää ohjelman loppuun saattamiseksi!
pekkis kirjoitti 10.11.2011 - 11:34
Millä hinnoilla aloitat oriolan osto-ohjelman? Konecranesin ohjelma taitaa jatkua vasta alle 15euron tasoilla?
hallanvaara kirjoitti 10.11.2011 - 20:16
Tuleeko Nokian renkaiden osto-ohjelmaan hintatarkistuksia?
"KALUGA — Tire and auto parts maker Continental will invest an additional 226 million euros in Russia as it seeks to expand its supplies to the domestic car-manufacturing sector, the company said Tuesday"
Taitaa olla Nokian renkaitten lihavat vuodet takanapäin kunhan Venäjästä tulee WTO:n jäsen... Verohelpotuksetkin lakkaavat jossain vaiheessa. 1.4 miljardin liikevaihto ja yhtiön arvo huikeat 3,4 miljardia.
Random Walker kirjoitti 13.11.2011 - 21:01
Serlaoravalle:
Kiitos kehuista! Verkkainen kirjoitustahti johtuu tietysti rajallisesta aikaresurssista, mutta erityisesti siitä, että pyrin keskittymään määrän sijasta laatuun.
Nykypäivänä televisio, lehdet ja blogit ovat täynnä ”kohinaa”, josta ei mielestäni ole sijoittajille mitään hyötyä. Jatkuva uutisvirta ja tietotulva takaavat hyvät tienestit mediataloille, mutta sijoittajia tämä kaikki lähinnä hämmentää ja ohjaa sivuraiteille. Seuraan toki itsekin talousuutisia päivittäin, mutta kuten olen todennut monesti, useimmilla uutisilla on vain viihdearvoa. Tietenkään kaikki yrityskohtaiset uutiset eivät ole sijoittajalle merkityksettömiä. Mutta tärkeät uutiset ovat harvassa.
Samoin nykymaailma on täynnä sijoitusneuvojia, -asiantuntijoita, ja -guruja. Myös heistä suurin osa on enemmänkin kansan viihdyttäjiä. Itse kuuntelen näissä asioissa vain henkilöitä, jotka tekevät itse samalla tavalla kuin neuvovat ja, joilla on riittävän pitkä track record oman sijoitusstrategian järjestelmällisestä noudattamisesta.
Siksi suosittelen keskittymään niihin tietolähteisiin, jotka tarjoavat ”signaaleja” yleisen ”kohinan” sijasta. Ja siksi pyrin itsekin kirjoittamaan analyyttisesti ja asioita syvällisesti pohdiskellen. Ilman syväluotaavaa otetta kijoitukset ovat vain sanahelinää, mistä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Syvällisiä kirjoituksia ei valitettavasti suolleta yhden miehen resursseilla liukuhihnalta. Kiitos, että jaksat seurata blogiani, vaikka kirjoitustahtini on hyvin verkkainen.
ToBelle:
Nyt olet asian ytimessä. Sijoittaminen on todella pitkäjänteistä toimintaa.
Fanipojalle:
Lisää on luvassa. Random Walkerin matka on vasta alussa.
Markkinoiden piiskaamalle:
Hienoa, että putoaminen kanveesiin ei ole lannistanut sinua täysin, vaan yrität sinnikkäästi säästää uusia osto-ohjelmia varten. Olet nyt yhtä oppimiskokemusta rikkaampi ja ymmärrät, että osto-ohjelmat kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen. Tällöin välttyy kuvaamaltasi tilanteelta. Onnea sijoittajan urallesi, vaikka sitä tuskin tarvitset. Tödennäköisyydet kun ovat pitkällä aikavälillä niin vahvasti sijoittajan puolella.
Pekkikselle:
Oriolan osto-ohjelma käynnistyy kurssitasolta 1,80 EUR. Osakkeeseen liittyy hyvä esimerkki rationaalisen käyttäytymisen vaikeudesta. Olin määrittänyt aloitushinnan jo aikapäiviä sitten, mutta vaikka kurssi lopulta lasketteli jopa alle 1,60 EUR, en kuitenkaan aloittanut ohjelmaa. Heikosta sentimentistä johtuva kurssilaskun jatkumisen pelko jäädytti minut täysin. Hyvä minä! Nyt ollaan taas yli kahdessa eurossa, joten odottelu jatkuu. Onneksi olen melko varma, että saan osaketta vielä haluamaani hintaan. Lyhyen aikavälin näkymät ovat niin synkät.
Konecranesin osalta olet oikeassa. Aloitin osto-ohjelman hinnalla 15,50 EUR ja seuraavan oston teen 14,50 EUR kohdalla. Tämänkin osto-ohjelman jatkumisen suhteen olen luottavainen.
Hallanvaaralle:
Olet täysin oikeassa siinä, että pitkällä aikavälillä (10-20 vuotta) Nokian Renkaiden nykyinen tuloskunto ei ole kestävä. Marginaalit ja pääoman tuotot ovat tällä hetkellä suorastaan huikealla tasolla. Venäjän WTO-jäsenyys ja kiristyvä kilpailu heikentävät Nokian Renkaiden asemaa, mutta mikään ei tapahdu yön yli. Kilpailuetujensa ansiosta yhtiön asema markkinoilla on äärimmäisen vahva ja sen horjuttamiseen menee aikaa.
Olen ottanut omissa ennusteissani huomioon muutokset liiketoimintaympäristössä. Siksi minulla ei ole tarvetta päivittää ennusteitani tässä kohtaa. Painotan kuitenkin sitä, että nykykurssilla osake on aivan liian kallis. Toisin sanoen markkinat (muut sijoittajat) ovat ylioptimistisia yhtiön pitkän aikavälin näkymien suhteen.
Mainitaan vielä, että Venäjän WTO-jäsenyys ei suinkaan ole pelkästään huono asia Nokian Renkaille. Nordnetin Jukka Oksaharju käsittelee aihetta erinomaisessa blogi -kirjoituksessaan, johon suosittelen tutustumaan alla olevasta linkistä. Olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.
http://nordnetblogi.fi/nokian-renkaat-venaja-ja-wto/
R.W.
JouniH kirjoitti 23.11.2011 - 15:45
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi.
Sanoit, että et ole juurikaan kiinnostunut osakkeista nousukaudella ja että 10 % tuotto-odotus ei riitä sinulle ja odottelet aikoja, jolloin voit saada osakkeista 12 % tuottoa. Tästä heräsi kysymys, että missä pidät noita rahoja, joilla alat toteuttaa osto-ohjelmiasi?
Ilmeisesti jossakin, missä saat yli 10 % tuottoa (mutta alle 12 %).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti