maanantai 19. kesäkuuta 2017

OMXH:n laatuyhtiöt osa 4 – Fortum

Helsingin pörssin laatuyhtiöitä käsittelevän kirjoitussarjan neljännessä osassa otan tarkastelun kohteeksi Fortumin. Kuvaan aluksi lyhyesti omien Fortum-ostojeni historiaa, jonka jälkeen pohdin Fortumin nykytilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Lisäksi päivitän yhtiötä koskevan arvonmäärityksen, tällä kertaa osien summa -menetelmällä. Lopuksi mietin erilaisia katalyyttejä, jotka voisivat poistaa Fortumin pitkään kestäneen aliarvostuksen.

____

Helsingin pörssin laatuyhtiöitä käsittelevän kirjoitussarjan neljännessä osassa otan tarkastelun kohteeksi Fortumin. Yhtiö ei ole laadultaan aivan samassa sarjassa aiemmin esiteltyjen Sampon, Nokian Renkaiden ja Olvin kanssa, mutta se lukeutuu omissa papereissani silti riittävän laadukkaaksi sijoituskohteeksi. Fortumin kaltaisia yhtiöitä voi ostaa luottavaisin mielin, kunhan hinta on sopiva. Kirjoitin Fortumista edellisen kerran syksyllä 2015, jolloin panostin osakkeeseen voimakkaasti kurssin laskettua houkuttelevalla tasolle. Fortum oli myynyt sähköverkkoliiketoimintansa ja sen kassassa oli kasapäin käteistä odottamassa sopivia investointikohteita. Markkinat eivät luottaneet johdon kykyyn sijoittaa rahoja tuottavasti, jolloin laatusijoittajalle aukesi taas kerran paikka iskeä. Toisin kuin edellisessä kirjoituksessa kuvaamani Nokian Renkaiden kohdalla, Fortumin arvopotentiaali ei ole vielä purkautunut, sillä kassasta on käytetty vasta pieni osa yritysostoihin. Tässä kirjoituksessa kuvaan aluksi lyhyesti omien Fortum-ostojeni historiaa, jonka jälkeen pohdin Fortumin nykytilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Lisäksi päivitän yhtiötä koskevan arvonmäärityksen, tällä kertaa osien summa -menetelmällä. Lopuksi mietin erilaisia katalyyttejä, jotka voisivat poistaa Fortumin pitkään kestäneen aliarvostuksen.

Fortum-ostojeni historia

Tein ensimmäisen sijoitukseni Fortumiin kesällä 2010. Yhtiö oli ollut järkyttävän yliarvostettu ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, mutta muiden osakkeiden tapaan ilmat pihisivät pois myös Fortumista ja osakekurssi palasi lähelle oikeaa arvoaan vuoden 2008 lopussa. Valtion suuresta omistusosuudesta huolimatta olen pitänyt Fortumia aina keskimääräistä pienemmän riskin yhtiönä ja osake onkin yksi harvoista poikkeuksista, joille olen hyväksynyt 10 % tuottovaatimuksen (tavallisesti ostan osakkeita vain 12 % vuotuisella tuotto-odotuksella). Tein siis ensimmäisen oston vain hieman alle osakkeen sen hetkisen oikean arvon, kun hinta oli tasan 18 EUR. Lyhyellä aikavälillä ajoitus näytti onnistuneen, sillä osake nousi melko nopeasti ostoni jälkeen lähes 25 EUR tasolle. Olin kuitenkin samaan aikaan muuttanut ennusteita yhtiön tulevaisuudesta aiempaa heikommiksi (esim. normaali ROE 15 prosentista 11 prosenttiin), joten pidin osaketta todella yliarvostettuna lähes 25 EUR hinnalla. Myös markkinat muuttivat vähän ajan kuluttua näkemystään samaan suuntaan ja osakekurssi laski voimakkaasti saavuttaen taas suunnilleen oikean arvonsa vuoden 2011 lopulla. Pääsin siis uudestaan ostoksille. Tällä kertaa hinnalla 15,96 EUR.

Pienen nousupyrähdyksen jälkeen kurssi laski jälleen (tällä kertaa selvemmin oikean arvonsa alapuolelle) ja pääsin tekemään hyvin tiheään tahtiin kolme ostoa kesällä 2012 (hinnoilla 15,48 EUR, 14,47 EUR ja 13,48 EUR). En ollut kurssin laskiessa muuttanut näkemystäni yhtiön fundamenteista (ennustin vuoden 2012 osakekohtaiseksi tulokseksi 1,54 EUR), joten sain tehtyä ostot erityisen alhaisilla P/E-luvuilla (10,0, 9,4 ja 8,8). Ostin osaketta vielä vuoden 2014 alussa, sillä aliarvostus ei purkautunut kovin nopeasti (hinta 13,89 EUR ja P/E 9,0).

Tämän jälkeen Fortumin osake kuitenkin lähti melko nopeasti taas nousuun. Markkinat ennakoivat parantuneita näkymiä ja vaikka päivitin osakkeen arvon hieman suuremmaksi vuoden 2014 alussa ja osake oli hetken aliarvostettu, en tehnyt vielä tässä kohtaa lisäostoja. Osakekurssi jatkoi nousuaan ja osake muuttui selkeästi yliarvostetuksi vuoden 2015 alussa. Yliarvostusta ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Tästä pitivät huolen alhainen sähkön hinta ja ylisuuri kassa. Markkinat alkoivat hinnoitella osaketta aivan kuin Fortumin johto ei tulisi koskaan investoimaan sähköverkkoliiketoiminnan myynnistä saamiaan rahoja. Pääsin siten aloittamaan jälleen uuden osto-ohjelman kesällä 2015 (hinnalla 15,95 EUR). Olin optimistinen sekä sähkön hintakehityksen että uusien investointien suhteen ja arvioin Fortumin normaaliksi osakekohtaiseksi tulokseksi 1,50 EUR (arvonmäärityksessä ei voinut käyttää enää tulevan vuoden tulosta, sillä se oli suuresta kassasta johtuen epänormaalin matala). Jatkoin ostoja vuosien 2015 ja 2016 aikana melko tasaisesti kurssin edelleen laskiessa (ostohinnat 14,05 EUR, 13,35 EUR, 12,85 EUR ja 11,85 EUR ja P/E-luvut ennusteillani 9-10 haarukassa). Päivitin matkan varrella näkemykseni normaalista osakekohtaisesta tuloksesta hieman alaspäin (1,30 euroon) yhtiön muuttaessa pääoman tuottoon liittyvää tavoitettaan. Tästä huolimatta selkeä aliarvostus säilyi.

Seuraava taulukko havainnollistaa Fortum-ostojeni etenemisen sekä osakkeen hinnan ja arvon kehityksen.

Kuva 1. Fortumin osakkeen hinnan (osakekurssin) ja arvon kehitys sekä ostojeni eteneminen.

Fortumin osakkeen keskihankintahintani on tällä hetkellä 14,30 EUR ja osakekurssi 14,21 EUR. Pelkkää kurssikehitystä tuijottamalla sijoitusta voi pitää huonona. On kuitenkin syytä muistaa, että Fortumin sijoituscase ei perustu kasvuun (osakkeen arvon kohoamiseen pitkällä aikavälillä), vaan vakaaseen osinkotuottoon. Kun osaketta saa ostettua aika ajoin riittävän edullisesti, muodostuu staattinen osinkotuotto niin korkeaksi, ettei osinkojen nopeaa kasvua tarvita. Mahdollinen kasvu on plussaa, mutta sen varaan ei tuotto-odotuksia kannata rakentaa. Tähän päivään mennessä Fortum on tuottanut pelkillä osingoilla jo kolmanneksen sijoittamastani pääomasta takaisin.

Fortumin nykyinen tuloskunto ja tulevaisuuden näkymät    

Fortumin sijoituscase perustuu isossa kuvassa edelleen ylisuuren kassan investoimiseen. Mikäli yhtiön johto tässä onnistuu, osakekurssi tulee nousemaan nykytasoltaan. Mutta laatusijoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Fortumin tulos tulee palautumaan ”normaalille” tasolle eikä pitkän aikavälin osingonmaksukyky vaarannu.

Sähkön hinnan palautuminen lähemmäs pidemmän aikavälin keskiarvoja tarjoaa upside-potentiaalia, mutta sen varaan ei kannata laskea liikaa. Myönnän, että olen tämän asian suhteen ollut aiemmin todennäköisesti liian optimistinen. Muista sijoituksen onnistumiseen vaikuttavista merkittävistä tekijöistä voi mainita Venäjän liiketoiminnan. Venäjän markkinat sisältävät luonnollisesti edelleen riskejä, mutta potentiaalin realisoitumisesta on nyt nähtävillä selkeitä merkkejä.

Pitkän aikavälin sijoittajan tulee tarkastella Fortumia ennen kaikkea edellä esitettyjen kolmen keskeisimmän arvoajurin (uudet investoinnit, sähkön hinta, Venäjän liiketoiminta) kautta. Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin miltä Fortumin nykytila ja lähitulevaisuus näiden valossa näyttää.

Fortumin Q1-raportti oli kaikin puolin hyvä. Yhtiön liikevoitto ylitti selvästi edellisvuoden tason ja markkinoiden odotukset. Positiiviseen tuloskehitykseen oli pääasiassa kaksi syytä: Generation-segmentin pohjoismaiden tukkumyyntihinta (32,6 MWh/EUR) sekä Russia-segmentin selkeä tulosparannus. Generationin hyvää kehitystä voidaan pitää yllätyksenä, kun huomioidaan alhainen vesivoiman määrä. Odotuksia paremmat sähköhinnat siis enemmän kuin kompensoivat tämän. Russian liikevoitto kohosi vertailukauteen nähden lähes 70 % sekä nousseiden tuotantomäärien (uuden kapasiteetin käyttöönotto) että vahvan ruplan ansiosta.

Muiden segmenttien (City Solutions ja Consumer Solutions) kehitys ei tarjoillut Q1:llä sen kummempia yllätyksiä. City Solutionsin hyvä tuloskehitys luonnollisesti selittyy Ekokemillä, joten sekin oli täysin odotusten mukainen.

Taulukko 1. Fortumin eri liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja tulos vuonna 2016.

Taulukossa 1 on esitetty Fortumin eri liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja tulos vuodelta 2016. Hahmotellaan Fortumin tulevaisuutta seuraavaksi näiden eri segmenttien kautta. Laaditaan skenaario, jossa neljän nykyisen liiketoiminnan (Generations, City Solutions, Consumer Solutions, Russia) lisäksi Fortumilla on uusi ”New Business” -segmentti, johon se on investoinut ylisuuren kassansa.

 

Generations

Arvioin edellisessä Fortum-analyysissani syksyllä 2015 sähkön hinnan tulevaksi vaihteluväliksi 35-40 EUR/MWh olettaessani hinnan palaavan pidemmän aikavälin keskiarvoonsa. Viime vuodelta toteutunut hinta oli 31,0 EUR/MWh ja Q1:ltä 32,6 EUR/MWh. Uskon edelleen sähkön hinnan nousevan näiltä tasoilta pidemmällä aikavälillä, mutta arvioidaan varovaisuuden nimissä perusskenaarion sähkönhinnaksi 32,0 EUR/MWh (yli viime vuoden keskiarvon, mutta alle Q1:n tason). Myyntivolyymi ei pohjoismaissa juurikaan kasva (Fortum arvioi keskimääräiseksi vuosikasvuksi 0,5 %), joten tälle vuodelle voidaan odottaa 48,3 TWh:n volyymia. Tätä voidaan samalla pitää ”normaalina” myyntivolyymina. Kun huomioidaan myös pienehkö muu myynti, Generationsin normaaliksi liikevaihdoksi saadaan 1713 mEUR. Jos Generationsin kuluiksi ja poistoiksi oletetaan historian nojalla yhteensä 1250 mEUR, saadaan normaaliksi liikevoitoksi (EBIT) 463 mEUR (27 % liikevaihdosta).

City Solutions    

Ekokem-yritysoston myötä City Solutions -segmentin normaaliksi liikevaihdoksi voidaan olettaa pyöreästi 1000 mEUR (muilta osin ennuste ei sisällä kasvua). Yrityskaupan myötä myös segmentin marginaalit paranevat hieman. Arvioidaan normaaliksi EBIT-marginaaliksi 9 % (8,2 % vuonna 2016). Tällöin City Solutionsin liikevoitoksi muodostuu 90 mEUR.

Consumer Solutions

Consumer Solutions kasvatti liikevaihtoaan Q1:llä lähes 40 %. Ollaan koko vuoden ennusteissa kuitenkin maltillisempia ja arvioidaan segmentin normaaliksi liikevaihdoksi 750 mEUR (12 % kasvu). Jos EBIT-marginaali säilyy ennallaan (7 %), segmentti tekee vuodessa 53 mEUR liikevoiton.

Russia    

Fortumin Q1-raportin perusteella Russia-segmentiltä voi odottaa jatkossa 1200 mEUR vuotuista liikevaihtoa. Jos EBIT-marginaali kohoaa liikevaihdon nousun myötä samalle tasolle kuin Generationsin ennusteessa (27 %), Russian normaaliksi liikevoitoksi saadaan 324 mEUR.

New Business

Kuvitteellisen New Business -segmentin on tarkoitus kuvata liiketoimintaa, jonka Fortum on hankkinut sähköverkkoliiketoiminnan myynnistä saamansa pääoman avulla. Vuoden 2016 lopussa Fortumin likvidit varat olivat 5155 mEUR. Oletetaan, että Fortum investoi uuteen liiketoimintaan 4000 mEUR ja jättää kassaansa loput 1155 mEUR (tämän suuruisen kassan voi olettaa riittävän operatiiviseen liiketoimintaan). Jos Fortum onnistuu tekemään tälle pääomalle täysin realistiselta tuntuvan 10 % tuoton (ennen veroja), liikevoitoksi muodostuu 400 mEUR (10 % x 4000 mEUR). Jos oletamme uuden liiketoiminnan EBIT-marginaalin varmuuden vuoksi hieman matalammaksi kuin Generationsilla ja Russialla (sanotaan 25 prosenttiin), New Business -segmentin liikevaihto on 20 % veroasteella 1600 mEUR [(10% x (1-20%)) x 4000 mEUR / (25% x (1-20%))]. Huomion arvoista on, että olen aiempaa pessimistisempi uusien investointien tuoton ja marginaalin suhteen.

Muut erät

Fortum-konsernin liikevaihtoa ja liikevoittoa ei voi laskea suoraan segmenttikohtaisten lukujen summana, sillä niiden lisäksi on huomioitava erilaiset liikevaihdon ja liikevoiton eliminoinnit ja osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Tästä syystä muodostetaan vielä Muut erät -segmentti, johon lasketaan muiden erien nettovaikutus historiallisiin lukuihin perustuen (liikevaihto -300 mEUR ja liikevoitto 71 mEUR).

Fortumin arvonmääritys osien summa -menetelmällä

Kullekin liiketoiminnalle voidaan tämän jälkeen laskea arvo normaalin liikevoiton ja normaalia arvostustasoa kuvaavan EV/EBIT-kertoimen (liiketoiminnan arvon ja liikevoiton suhde) tulona. Käytetään selkeyden vuoksi jokaisen liiketoiminnan kohdalla kerrointa 13,5 perustuen Fortumin pitkän aikavälin keskimääräiseen EV/EBIT-kertoimeen (toimialan keskiarvo tällä hetkellä 13,7).

Taulukko 2 esittää yhteenvedon eri liiketoimintojen (segmenttien) normaaleista liikevaihdoista ja liikevoitoista (EBIT) sekä EV/EBIT-kertoimen avulla lasketuista arvoista. Taulukosta myös nähdään, että Generations selittää kolmanneksen ja Russian noin neljänneksen Fortumin arvosta. Tärkein havainto on kuitenkin se, että kuvitteellinen New Business -segmentti (mahdolliset uudet investoinnit) selittää lähes kolmanneksen Fortumin arvosta. Uusien liiketoimintojen löytäminen on siis ensiarvoisen tärkeää Fortumin arvopotentiaalin purkautumisen kannalta.

Eri liiketoimintojen arvojen summana Fortumin bruttoarvoksi (yritysarvo, EV) saadaan 18,9 miljardia EUR.

Taulukko 2. Fortumin eri liiketoimintojen arvo (EV) normaalin EBIT:n ja EV/EBIT-kertoimen avulla määritettynä skenaariossa, jossa ylisuuri kassa on investoitu uuteen liiketoimintaan (New Business).

Fortumilla oli vuoden 2016 lopussa korollista velkaa 5107 mEUR. Skenaarion mukaisten investointien (4000 mEUR) jälkeen kassaan jäi käteistä 1155 mEUR. Kun Fortumin bruttoarvosta vähennetään korollinen velka ja siihen lisätään kassa, saadaan Fortumin oman pääoman arvoksi (nettoarvo) 15,0 miljardia EUR. Nykyisellä osakemäärällä (888,367 milj. kpl) osakkeen arvoksi saadaan 16,83 EUR. Osakekurssin ollessa tällä hetkellä 14,21 EUR, osaketta voidaan pitää edellä esittämilläni oletuksilla aliarvostettuna.

Taulukko 3. Fortumin osakkeen arvo skenaariossa, jossa ylisuuri kassa on investoitu uuteen liiketoimintaan.

Ellei Fortum investoi kassaa tuottavasti, sen liikevoitto jää 1000 mEUR tasolle, jolloin liiketoimintojen arvo on 13,5 miljardia EUR. Koska korollinen velka ja kassa ovat yhtä suuret, liiketoimintojen arvo kuvaa Fortumin oman pääoman arvoa. Osakkeen arvo on tässä skenaariossa 15,26 EUR. Koska tässäkin skenaariossa osakkeen arvo pysyy osakekurssia korkeammalla, on todennäköistä, että sijoittajat pelkäävät Fortumin hukkaavan kassansa heikosti tuottaviin investointeihin. Näin ollen kassalle ei anneta sille kuuluvaa arvoa.

Herkkyysanalyysi

Koska perusskenaariossa uusien investointien tuotto on maltillinen (10 % ennen veroja), osakkeen arvo ei ole sen mukaan kovin paljoa ”kassan päällä istumisskenaarion” arvoa suurempi. Uusien investointien tuoton parantuessa osakkeen arvo kohoaa voimakkaasti. Koska myös muiden merkittävimpien arvoajureiden (sähkön hinta, Russian-segmentin kasvu) muutoksilla on suuri vaikutus osakkeen arvoon, laaditaan seuraavaksi herkkyysanalyysi kaikille kolmelle ajurille.

Taulukko 4 esittää osakkeen arvon vaihtelun uusien investointien tuoton (ennen veroja) ja EV/EBIT-kertoimen mukaan (muiden oletusten pysyessä ennallaan). Koska edellä esitetty perusskenaario oli laadittu uusien investointien 10 % tuotto-olettamalla ja EV/EBIT:llä 13,5, taulukon keskimmäinen arvo eli osakkeen todennäköisin arvo on sama kuin edellä laskettu 16,8 EUR. Taulukosta nähdään kuinka uusien investointien tuoton kohoaminen esimerkiksi 12 %:iin nostaa osakkeen arvon 18,1 EUR:oon. On siis todellakin syytä toivoa, että Fortumin johto onnistuu löytämään kassassa makaavalle pääomalle hyvää tuotto tarjoavia investointikohteita.

Koska uusien investointien tuoton ennustaminen ja ”oikean” EV/EBIT-kertoimen tarkka määrittäminen on käytännössä mahdotonta, osakkeen ”oikealle” arvolle voidaan antaa vaihteluväliksi esimerkiksi 15,5-18,3 EUR. Osakkeen arvo vaihtelee tällä välillä, jos uusien investointien tuotto vaihtelee välillä 9-11 % ja EV/EBIT välillä 13-14. Hyvin heikossa skenaariossa uusien investointien tuotto voi jäädä 8 % tasolle ja markkinat alkavat hinnoitella Fortumia EV/EBIT-kertoimella 12,5. Tällöin osakkeen arvo on vain 14,1 EUR eli lähellä nykyistä osakekurssia. Tällaista skenaariota voi pitää edellisiä selvästi epätodennäköisempänä. Toisessa ääripäässä voidaan olettaa Fortumin yltävän uusilla investoinneillaan 12 % tuottoon. Jos yhtiö arvostettaisiin 14,5 EV/EBIT-kertoimella, osakkeen arvo olisi jopa 19,7 EUR.

Taulukko 4. Fortumin osakkeen arvo uusien investointien tuoton ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

Taulukko 5 esittää Fortumin osakkeen arvon erilaisilla pohjoismaisilla sähkön tukkumyyntihinnoilla ja eri EV/EBIT-kertoimilla (muiden oletusten pysyessä perusskenaarion mukaisina). Pidän perusskenaarion 32 EUR/MWh hintaa hyvin maltillisena pidemmän aikavälin tarkastelussa. Olen kuitenkin muuttanut näkemystäni hinnan osalta aiempaa pessimistisemmäksi enkä usko, että historialliseen 40 EUR/MWh:n hintaan on paluuta ainakaan muutamaan vuoteen. Kuitenkin jo esimerkiksi 36 EUR/MWh:n hinnalla Fortumin arvoksi saadaan lähes 20 EUR (jos EV/EBIT 13,5). Sähkön hintaan liittyvä arvopotentiaali on siis edelleen ilmeinen.

Taulukko 5. Fortumin osakkeen arvo pohjoismaiden sähkön tukkumyyntihinnan ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

Taulukko 6 esittää vastaavalla tavalla Fortumin osakkeen arvon Russia-segmentin liikevaihdon kehityksen ja EV/EBIT-kertoimen mukaan. Etenkin pidemmällä aikavälillä Russia-segmentissä on edelleen potentiaalia. Tämän potentiaalin täysimääräinen purkautuminen nostaisi osakkeen arvoa myös melko selvästi nykytasolta.

Taulukko 6. Fortumin osakkeen arvo Russia-segmentin liikevaihdon ja EV/EBIT-kertoimen mukaan.

Entä mikä olisi Fortumin osakkeen arvo skenaariossa, jossa kaikkien kolmen arvoajurin parhaat oletukset toteutuisivat ja osake hinnoiteltaisiin EV/EBIT-kertoimella 14,5? Toisin sanoen, mihin osakkeella olisi oikein hinnoiteltuna edellytyksiä nousta, jos Fortum kykenisi investoimaan ylimääräisen kassansa 12 % tuotolla, myymään sähköä 36 EUR/MWh:n hinnalla ja kasvattamaan Russia-segmentin liikevaihdon 1400 EUR:oon. Laskuharjoitus osoittaa, että näillä oletuksilla osakkeen arvoksi saadaan 23,8 EUR. Vastaavasti kaiken mennessä pieleen samaan aikaan (uusien investointien tuotto 8 %, sähkön hinta 28 EUR/MWh, Russian liikevaihto 1000 mEUR, EV/EBIT 12,5), osakkeen arvo tippuisi 10,7 EUR:oon.

Päivitettyihin oletuksiini perustuva osakkeen mahdollisten arvojen haarukka (10,7 – 23,8 EUR) on siis hyvin lähellä syksyllä 2015 julkaisemani analyysin vaihteluväliä. Koska osakekurssi on edelleen lähempänä haarukan alalaitaa, Fortumin sijoituscase on entisellään. Pitkäjänteisenä sijoittajana olen kuitenkin tottunut odottamaan aliarvostuksen purkautumista. Itse asiassa laatusijoittajana en edes ole kiinnostunut siitä nouseeko osakekurssi lainkaan. Kunhan Fortumin pääoma saadaan täysimääräisesti töihin, voin odottaa jatkossakin erinomaisen hyvää osinkoa suhteessa keskimääräiseen hankintahintaani. Koska keskihankintahintani on hyvin lähellä osakkeen nykyhintaa, saan euron osingolla osinkotuotoksi yli 7 %. Pidän euron kestävää osinkoa täysin realistisena muutaman vuoden säteellä, kunhan yhtiö saa investointien jälkeen EPS:n noin 1,20 - 1,30 EUR tasolle.

Arvopotentiaalin mahdollisesti purkavat katalyytit

Niiden, jotka ovat kiinnostuneita nopeasta kurssinoususta, kannattaa pohtia mitkä voisivat olla aliarvostuksen purkavia katalyyttejä. Suuremman kokoluokan edullinen yritysosto voisi hyvin olla tällainen. On kuitenkin syytä todeta, ettei nykyisessä markkinaympäristössä ole tällaisia vaihtoehtoja kovin helposti tarjolla. Lundmarkin tuntien, hän ei tule hassaamaan rahojani ylihintaisiin yrityskauppoihin. Siksi on hyvin mahdollista, että saamme odottaa suurempia yritysjärjestelyjä vasta sitten, kun talousympäristö on selvästi heikompi. Tällöin hyviäkin kohteita voi saada halvalla.

Toinen mahdollinen triggeri voisi olla suurempi kertaluonteinen osinko. Tämä tosin indikoisi, ettei investointimahdollisuuksia ole riittävästi. Uutinen suuremmasta osingosta kuitenkin vähentäisi pelkoja kassan tuhlaamisesta, joten uskoisin vaikutuksen osakekurssiin olevan positiivinen.

Kolmas mahdollinen katalyytti voi liittyä Venäjän markkinoihin. Osittain niiden piristyminen on jo näkynyt osakekurssissa, mutta vielä merkittävämpi tulosparannus voisi saada sijoittajat näkemään Fortumissa myös kasvupotentiaalia.

Osto-ohjelmani jatko

Edellä kuvatun osien summa -arvonmäärityksen, korkean osinkotuoton ja matalan P/B-luvun (0,9) perusteella näen Fortumin osakkeessa huomattavasti enemmän upside-potentiaalia kuin downside-riskiä. Nykyistä parempia ostopaikkoja ei siis välttämättä ole ainakaan lyhyellä aikavälillä tulossa. Pidän nykykurssin tasolla olevaa keskihankintahintaani varsin hyvänä, joten uusien ostojen tekemiselle ei ole periaatteessa mitään estettä. En pidä Fortumia kuitenkaan aivan yhtä laadukkaana kuin esimerkiksi muita isoja sijoituksiani (Nokian Renkaat, Sampo) ja positioni on jo kohtuullisen kokoinen, joten odotan mieluummin kurssin mahdollista painumista lähemmäs 13 EUR tasoa ennen kuin laitan ostoissa taas ison vaihteen silmään.

R.W.

____

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nordnet Blogissa: 

https://blogi.nordnet.fi/omxhn-laatuyhtiot-osa-4-fortum/

_____

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

ENNAKKOTILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Kirjoittaja omistaa Fortumin osakkeita.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

____


Kommentit:


1.11.2020

Mitenkäs kolmen vuoden kuluttua tuosta kommentistasi, joko on näkyvissä Fortisin korttitalon romahdus? Vai vieläkö täytyy pidättää hengitystä?


7.4.2019 Random Walker

Kiitos kommentista, Esa!

Sijoittamisessa voi hyödyntää useita erilaisia strategioita. Oma strategiani on keskittyä laadukkaisiin yhtiöihin, ostaa niitä edullisella hinnalla ja sitten omistaa niitä pitkään. Myyn lähtökohtaisesti vain silloin, kun yhtiön laatu muuttuu rakenteellisesti aiempaa selkeästi heikommaksi.

Olet aivan oikeassa siinä, että parhaaseen tuottoon sijoittaja yltää ostaessaan halvalla ja myydessään kalliilla. Esimerkiksi klassisessa arvosijoitusstrategiassa pyritään juuri tähän eli ostetaan aliarvostettuja yhtiöitä ja myydään ne heti kun aliarvostus on purkautunut tai viimeistään kun osake muuttuu yliarvostetuksi. Jos arvosijoitus on tehty heikkoon tai keskinkertaiseen yhtiöön, myyminen aliarvostuksen purkautumisen jälkeen on välttämätöntä. Tällaisten yhtiöiden liiketoiminta ei nimittäin tuota pitkällä aikavälillä riittävän hyvin, joten “osta ja pidä” -sijoittajan tuotto jää vaatimattomaksi.

Laatuyhtiöiden arvo sitä vastoin kohoaa vuosi vuodelta tuloksen kasvaessa. Tällaisten yhtiöiden myyminen ei ole välttämätöntä. Omassa laatustrategiassani pyrin laskemaan osakkeelle ostohinnan, jolla tavoittelemani tuotto-odotus toteutuu, vaikken koskaan myisi osakkeita. Tuotto-odotukseni perustuu siis täysin osinkoihin ja niiden kasvuun.

Kuten blogikirjoituksessakin tuon esille, Fortum ei ole paras esimerkki tämän tyyppisestä laatuyhtiöstä. Siksi ymmärrän hyvin myös niitä sijoittajia, jotka haluavat myydä hinnan karatessa. Fortum on kuitenkin riittävän laadukas yhtiö. Siksi se sopii mielestäni myös pitkään salkkuun. Kun vielä huomioin nopeasta salkun kierrosta aiheutuvat kaupankäyntikulut ja veroseuraamukset, pidän strategiaani ainakin itselleni optimaalisena. Kulut ja verot ovat varmoja, mutta oikean myyntihinnan määrittäminen epävarmaa. En siis ole myynyt osakkeitani.

En itse ajattele, että 7. ostoni Fortumissa meni metsään. Mittaan onnistumistani sillä, kuinka hyvin kykenen noudattamaan sijoitusstrategiaani. Kukaan ei osaa ostaa täsmälleen pohjilla (muuten kuin sattumalta), joten käytän ostojen ajalliseen hajauttamiseen osto-ohjelmia. Teen ensimmäisen oston, kun osake on mielestäni riittävän aliarvostettu (eli kun tuotto-odotus on riittävän suuri). Jos osakekurssi laskee lisää, jatkan ostoja. Mikäli olisin jäätynyt osakekurssin laskun syventyessä ja jättänyt 7. oston tekemättä, en olisi toiminut prosessin mukaisesti. Tämä olisi mielestäni ollut epäonnistumista. On pitkälti sattumaa, että kurssi laski vielä lisää ja sain tehtyä lisäostoja halvemmalla. Aina näin ei käy. Pointtini on, että sijoittajan tulee toimia heti, kun on paikka. Muuten hyvät tilaisuudet menevät ohi. Useimpien sijoitusteni kohdalla kurssi on noussut nopeammin ja osto-ohjelma on jäänyt kestoltaan lyhyemmäksi. Joskus olen saanut tehtyä vain yhden oston. Jos olisin näissä tilanteissa jäänyt odottamaan aina vain parempaa ostopaikkaa, en olisi saanut hankituksi yhtäkään osaketta.

Toteutan osto-ohjelmat aina cost averaging -menetelmällä eli jokainen osto on euromääräisesti saman suuruinen. Fortumin kohdalla 7. ostoerä ei siis ollut muita suurempi.

R.W.


7.4.2019

Ymmärrätköhän sijoittamisen fundamenteista yhtään mitään. Sinun tulisi arvottaa osake tietylle hinnalle jonka mukaan ko. yhtiötä hankit. Jos hinta nousee tietyn rajan tai prosentin yli tästä, se tulisi tietysti myydä – aina voitolla, suunnitelman mukaisesti. “joten pidin osaketta todella yliarvostettuna lähes 25 EUR hinnalla” eli myitkö vai etkö myynyt? Fortumi on siitä hyvä sijoitus, että helposti ennustettavissa nousut ja laskut ja osingot juoksevat kerran keväässä, jos joutuukin holdipuolelle. 7. ostosi meni metsään, muuten ok. Ilmeisesti tuo erä oli kuitenkin muita suurempi, KA hinnasta päätellen…


22.7.2018

Höpöhöpöanalyysiä.

Ostavat luultavasti ylihintaan joitain busineksiä jotka eivät ole corea eikä niistä saa synergiaa. Investointiohjelma kestää vuosia. Samaan aikaan varoisya suuri osa on maksettu osinkoina ulos. Sähkönhinta luisuu koko ajan alemmaksi varsinkin OL3 valmistuessa.

Eli kokonaisuutena firma on malliesimerkki casesta dividend trap!!!!!

Hypätään kyytiin 5 v päästä kun osinko on 0,4 eur ja kurssi n 8 eur.

Todellakin sijoituksena täysi pohjanoteeraus. Nousumarkkinassa lasketeltu alamäkeä, hienoa Fortum!


19.7.2017

Muuten hyvä mutta sähkönhinta ei kyllä asetu 32 €/MWh keski-hintaan jatkossa vaan todennäköisesti liukuu hitaasti alle 30€/MWh


13.7.2017

Kyllä olen tietoinen Fortiksesta.

Todella epämääräinen kassavirta. Osingot rahoitettu uusien osakkeiden emissioilla sekä massiivisella velalla.

Firma, joka tarvitsee rekkatolkulla rahaa kasvun rahoittamiseen on huono firma.

Todella “laadukas” firma joo.


21.6.2017

Oletko muuten tutustunut Kanadalaiseen korttitaloutilityyn nimeltä Fortis, joka on kasvattanut osinkoaan joka vuosi viimeiset 43 vuotta?


21.6.2017

Yhdyn kyllä edelliseen. Jos on maksanut jostain valtionyhtiöstä ylihintaa ennen romahdusta ja perustelee sillä että se on “laatua” kun on osingoistakin tullut osa takaisin… Kaikki tämä keskellä massiivista härkämarkkinaa utilitysta. Se että yritys on omasta mielestä laadukas näyttää olevan lähinnä defenssi omia mokia vastaan joillekin.


21.6.2017

Mielenkiintoista, että artikkelin kirjoittaja ei käyttänyt kassavirtaa ollenkaan arvonmäärityksessä. Siinä tapauksessa olisi tullut huomattavasti alhaisempi arvo.

P/FCF luku huitelee yli kolmenkymmenen paikkeilla.

No thanks.


21.6.2017

Fortum ei ole laadusta kuullutkaan. Fortum on pelkkä bulkkifirma, jolla ei ole yhtään hinnoitteluvoimaa. Se valmistaa pelkkää bulkkia, jolle on selkeä markkinahinta. Se ei siis pysty laittamaan hintaansa mitään preemioita.

Lisäksi Fortum ym. utility yhtiöt kuuluvat omasta mielestäni kategoriian “ihmettelen miten nämä korttitaloyhtiöt pystyvät maksamaan ollenkaan osinkoa.”

Fortumin sustainable osingon taso olisi ehkä neljännes nykyisestä. Capex tarve on niin massiivinen utility yhtiöillä, että CFFO hädin tuskin kattaa sitä. Toisin sanoen, nämä firmat maksavat osinkonsa pelkästään velalla tai myymällä olemassa olevaa omaisuutta.


20.6.2017

Erittäin hyvä ja perusteellinen analyysi. Itse olen “kytännyt” Fortumin osakkeen putoamista alemmas, että pääsisin lisäämään. Pitää mietiskellä olisiko tämä taso kuitenkin jo lisäyksen paikka. Itseä pelottaa tulevan osingon taso, kun taisi nämä 1,10 tasotkin mennä muutamaksi vuodeksi puhumattakaan jos pääsisi 1,30 tasolle takaisin. Niitä kun pyrin kuitenkin kasvattamaan.


20.6.2017

Hyvä analyysi. Voittaa JO:n analyysit mennen tullen.


20.6.2017

Erittäin merkittävä riski, joka jäi kokonaan huomioitta on poliittinen. Caset Fennovoima ja Chempolis osoittavat, että valtio saa törsättyä kassan vastoin muiden osakkenomistajien hyväksyntää nopeallakin tahdilla.