Aktiivisimmat lukijat jo huomasivatkin, että alkuperäinen tarkoitukseni oli siirtää blogi vuoden vaihteessa toiselle sivustolle. Menemättä suunnitelmissa tapahtuneiden muutosten syihin sen kummemmin, todettakoon, että päätin kuitenkin toistaiseksi jatkaa kirjoittamista Kauppalehdessä. Muutoksia on luvassa, mutta aikataulu hieman siirtyy muutamista muista blogiin liittyvistä projekteista johtuen.
Vuosi 2010 on paketissa ja on aika tarkastella miten salkkuni on vuoden aikana kehittynyt. Blogin aikaisemmissa kvartaalikatsauksissa esitin tilinpäätöksen ja salkun sisällön euromääräisesti, mutta siirryn tästä eteenpäin prosentuaaliseen esitystapaan enkä tule enää paljastamaan salkun absoluuttista arvoa. Salkun arvon kasvaessa nykyistä huomattavimpiin summiin on mielestäni parempi pitää matalaa profiilia eikä esitellä omaisuuttaan julkisesti. Sijoitustoiminnan kannalta salkun arvolla ei ole mitään merkitystä. Se miten hyvin pääoman saa tuottamaan (ROE) kertoo huomattavasti enemmän sijoittajan taidoista kuin salkun euromääräinen koko, johon vaikuttaa huomattavasti vapaan kassavirran (tulojen ja menojen erotus) suuruus.
Olen hoitanut omaa talouttani ja varallisuuttani yhtä huolellisesti ja tehnyt kotiläksyt sijoituskohteita valitessani aina samalla tarkkuudella, olipa salkun koko mikä tahansa. Suuri salkku ei ole syy lipsua budjetista, eivätkä rahallisesti pienet sijoitussummat tee huolellisesta analyysin laatimisesta vähemmän tärkeää. En siis koe salkun koon esille nostamisen tuovan mitään lisäarvoa blogiin, päinvastoin.
Q4:lla salkussani tapahtui seuraavat muutokset:
• Sijoitin Seligson & Co Suomi -indeksirahastoon
• Sijoitin Seligson & Co Global Top 25 Brands –rahastoon
Kuva 1. Sijoitussalkkuni sisältö 31.12.2010.
Vuoden 2010 aikana kykenin säästämään/sijoittamaan 23 % nettotuloistani. Tämä on hiukan alle tavoitteen, joten uudenvuoden lupauksena päätin laittaa Q4:lla päätään nostaneen elintasoinflaation kuriin. Laskelmieni mukaan pystyisin ääritapauksessa säästämään jopa 47 %, pitäen edelleen auton ja nykyisen asunnon kaupungin keskustassa. Elämä kuitenkin kaipaa myös mukavuuksia, joten realistisesti pystyn säästämään noin kolmasosan nettoansioistani. Tämä on tavoitteena tälle vuodelle.
Kuva 2. Nettotulojen jakautuminen välttämättömyysmenoihin (needs), elintasoa parantaviin menoihin (wants) ja säästöihin (savings) vuonna 2010.
Osakesijoitusteni tuotto oli Q4:n aikana 18,5 % (Q3:n lopun pääomalle). Helsingin pörssin painorajoitettu indeksi tuotti samaan aikaan 8,1 % eli voitin indeksin 10,4 prosenttiyksiköllä. Alla osakesalkkuni ja OMXHCAPPI -indeksin kuukausituotot menneen vuoden ajalta:
Kuva 3. Oman osakesalkkuni ja vertailuindeksin (OMXHCAPPI) kuukausituotot vuonna 2010.
Koko vuoden 2010 osalta salkkuni tuotto oli 33,5 %. Helsingin pörssin painorajoitettu hintaindeksi (OMXHCAPPI) tuotti samaan aikaan 24,8 % ja osingot huomioiva tuottoindeksi (OMXHCAPGI) 29,8 %. Lasken tuottoa nimenomaan osakkeisiin (suorat osakesijoitukset ja rahastosijoitukset) sijoitetulle pääomalle. Jos mukaan lasketaan myös käteiskassa jää tuotto hieman pienemmäksi (korkopapereita ei salkussani ole).
Kuva 4. Osakesalkkuni vuosituotot 2008-2010.
Tavoitteeni on saavuttaa sijoituksilleni keskimäärin 12 % vuosittainen tuotto. Tähän asti olen siinä onnistunut, sillä vuodesta 2002 lähtien, jolloin aloitin sijoittamisen rahastoihin, on tuotto ollut 12,7 % vuodessa.
Olen kaavaillut hieman nostavani säästämisastetta vuoden 2011 alusta, kuten yllä mainitsin. Palkkatuloni tulevat myös nousemaan jonkin verran, joten kykenen sijoittamaan enemmän, vaikka säästämisaste säilyisi ennallaan. Yksi todennäköinen uusi jatkuvan säästämisen kohde tulee olemaan Seligsonin uusi kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Pidän rahaston sijoitusstrategiaa järkevänä, kustannukset ovat pienet ja kehittyvät markkinat tulevat mitä ilmeisimmin tarjoamaan tulevina vuosina kehittyneitä markkinoita parempaa tuottoa. Kehittyvistä maista olen tällä hetkellä mukana vain Venäjällä ja hajauttaminen myös kehittyvien maiden osalta on viisasta.
Koska en enää halua julkisesti seurata salkkuni absoluuttisen arvon kehitystä, en myöskään tule esittämään tavoitteita euromääräisesti. Sitä vastoin seuraan blogissa jatkossa sitä, kuinka monen vuoden päässä olen taloudellista riippumattomuutta. Kuten tiedämme, tähän vaikuttaa niin salkun koko kuin jokaisen henkilökohtainen elämäntyyli ja sitä vastaava kulutaso.
Kuva 5. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen vaadittava aika eri elintasoilla.
Yllä oleva kuva kertoo kuinka monessa vuodessa nykyisen sijoitussuunnitelmani mukainen sijoitustoiminta johtaa tilanteeseen, jossa passiivisten sijoitustuottojen suuruus ylittää elämiseen tarvittavat kustannukset (time to financial freedom = TTFF). Koska kustannukset riippuvat täysin omasta elämäntyylistä, seuraan kolmea eri tapausta. Needs -skenaario tarkoittaa matalaa elintasoa. Tässä skenaariossa oletetaan, että olen tyytyväinen saadessani hankittua pelkästään kaikki välttämättömyyshyödykkeet. Needs+Wants -skenaario kuvaa melko keskimääräisen ihmisen elintasoa eli välttämättömyyksien lisäksi pystytään hankkimaan myös ns. luksusta ja omat halut täyttäviä hyödykkeitä (wants). Itselläni on hyvin tarkka kuva siitä mitä nämä omat ”wantsini” ovat ja täten pystyn hyvin haarukoimaan tällaiseen elämäntyyliin vaadittavan varallisuuden suuruuden. Income -skenaario kuvaa keskimääräistä vauraamman ihmisen elintasoa. Tässä skenaariossa oletetaan, että ollakseni tyytyväinen minun on saatava käyttää koko nykyisen palkkani verran rahaa. Kuten sanottu tällainen tilanne mahdollistaisi nykyistä huomattavasti korkeamman elintason, sillä nythän lähes kolmasosa tuloistani menee säästöön.
Kuvassa 5 toteuma kertoo miten hyvin olen tällä hetkellä aikataulussa. Koska toteuma ja tavoite ovat samat, on salkkuni arvo suunnitelmieni mukainen. Mitä pienempi toteuma -pylväs on tavoite -pylvääseen nähden, sitä parempi. Tämä kertoo, että olen etenemässä kohti taloudellista riippumattomuutta nopeammin kuin alun perin suunnittelin. Taulukon tarkastelu antaa uskoa tulevaisuuteen, sillä periaatteessa jo 6,5 vuoden kuluttua minulla olisi mahdollisuus siirtyä ”eläkkeelle” ja elää täysin normaalia elämää. Käytännössä kuitenkin olisin tyytyväinen vasta toisen skenaarion mukaiseen tilanteeseen, johon vaadittaisiin 8,5 vuotta. Jos ollaan tarkkoja (niin kuin yleensä kannattaa olla) pitää laskelmissa huomioida myös inflaation vaikutus. Olettamalla inflaatioksi 2,5 % vuodessa, kasvaa Needs -pylväikkö vuodella, Needs+Wants -pylväikkö puolellatoista ja Income -pylväikkö kahdella vuodella. Laskelmissa veroiksi on oletettu 30 %, mikä antaa vähän turvamarginaalia (tosin tulevaisuudessa näin suuri pääomatulovero on hyvin mahdollinen).
Muista tulevista sijoituksista sen verran, että jatkan edelleen Vestas Windiin ja Sampoon kohdistuvia osto-ohjelmia. Seurannassani olevista laatuyhtiöistä tämän kaksikon pörssihinnoittelu on mielestäni tällä hetkellä pahiten pielessä. Olen viime aikoina analysoinut jonkin verran Exeliä ja Oriolaa, mutta en tule näihin sijoittamaan nykyisillä hinnoilla. En ole vielä täysin vakuuttunut Oriola-KD:n tulevaisuudesta Venäjän markkinoilla, joten odottelen rauhassa miten tilanne kehittyy. Tosin liikaa odottelemalla myös parhaat tuottomahdollisuudet usein katoavat, mutta mielestäni tällä hetkellä on parempia kohteita (kuten Vestas ja Sampo), joihin tulen kohdentamaan tulevan vapaan kassavirtani.
Hyvää alkanutta vuotta 2011 kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti