Sijoitussuunnitelman laatimisprosessi

21.03.2012 - 09:00


Pari kuukautta sitten kirjoitin sijoitussalkun automatisoidusta tasapainottamisesta, mikä on yksi sijoitusprosessin tärkeimmistä vaiheista. Salkun tasapainotus on hyvä esimerkki toiminnasta, joka oikeasti parantaa sijoittajan tuottoa pitkällä aikavälillä. Kuten kirjoituksessa mainitsin, sijoittajan on syytä keskittyä vain aidosti tärkeisiin päätöksiin, joihin hän itse pystyy vaikuttamaan. Päivittäisten uutisten perässä juokseminen ja salkun veivaaminen näiden uutisten perusteella eivät ole tällaisia. Sitä vastoin esimerkiksi itselle sopivan sijoitusstrategian valinta, omaan riskinsietokykyyn sopivan allokaation miettiminen ja sijoituskohteiden hajauttaminen useisiin hyviin yrityksiin ovat tällaisia merkityksellisiä päätöksiä. Tämän kerran kirjoituksessa sukelletaan näiden muiden merkittävien toimenpiteiden pariin. Kyse on siis sijoitussuunnitelman laatimisesta, jonka tärkeyttä olen painottanut useissa kirjoituksissani. Monille sijoitussuunnitelma voi olla hieman "hähmäinen" käsite ja juuri konkretian puuttumisen takia se jää monilta tekemättä. Tästä syystä pyrin nyt kuvaamaan sijoitussuunnitelman laatimisprosessin hyvin käytännönläheisesti. Toivottavasti viimeistään tämän luettuasi laadit itsellesi suunnitelman, joka toimii punaisena lankana läpi koko sijoitusmatkasi.

----------------------

1) Sijoitustoiminnan tavoite

Sijoitussuunnitelman laatimisprosessin ensimmäinen vaihe on tavoitteen asettaminen. Jokaisen tavoitteet ovat yksilöllisiä ja ne voivat siten olla mitä tahansa, mutta tärkeintä on, että tavoite on kirjattu ylös. Ilman tavoitetta sinulla ei ole suuntaa, jota kohti kulkea. Näin ollen on helppo poiketa reitiltä ja uskotella itselleen, että asiat korjaantuvat myöhemmin. Jos taas tiedät, että olet säästämässä esimerkiksi uuden auton ostoa tai vaikkapa lasten opiskelua varten, päämääräsi pitää sinut oikealla tiellä. Toisille tavoite voi olla lomamatka, joillekin säästäminen eläkepäivien varalle. Tavoitteen määrittämiseen ei pidä suhtautua vähätellen, sillä se rajaa hyvin pitkälle sijoitushorisontin pituuden ja sitä kautta käytettävien sijoitusinstrumenttien valikoiman. Toisin sanoen salkun tuottopotentiaali on paljolti riippuvainen siitä, mitä sijoittamisella tavoittelet. Tavoitteen ollessa ensi kesän lomamatka, joudut tyytymään vähäriskisiin ja vähätuottoisiin instrumentteihin. Eläkesäästäjä sitä vastoin voi ottaa suuria riskejä ja hyödyntää kaikkein tuottavimpia instrumentteja.

2) Riskinsietokyky

Edellisestä pääsemmekin joustavasti sijoitussuunnitelman laatimisprosessin seuraavaan vaiheeseen: sijoittajan riskinsietokyvyn määrittämiseen. Riskinsietokyky voidaan määrittää seuraavien tekijöiden perusteella:

- Sijoitushorisontti (mitä pidemmäksi aikaa sijoitat, sitä suurempi on riskinsietokykysi)

- Sijoittajan ikä (mitä nuorempi olet, sitä suurempi on riskinsietokykysi)

- Kuukausitulot (mitä enemmän tuloista jää menojen jälkeen, sitä suurempi on riskinsietokykysi)

- Varallisuus (mitä enemmän sinulla jo on rahoitusomaisuutta, "vararahasto", sitä suurempi on riskinsietokykysi)

- Sijoitusosaaminen (mitä enemmän sinulla on tietämystä ja kokemusta sijoittamisesta, sitä suurempi on riskinsietokykysi)

- Riskinottohalu (mitä suurempi on intuitiivinen halukkuutesi riskinottoon, sitä suurempi on riskinsietokykysi)

Kuva 1. Esimerkki sijoittajan riskinsietokyvyn määrittämisestä.


Yllä oleva kuva konkretisoi mistä on kysymys. Kuvassa riskinsietokyvyn osatekijöille annetaan arvoja 1-3 sen mukaan onko sijoittajan tila heikko, hyvä vai ihanteellinen. Lopuksi pisteet lasketaan yhteen. Kokonaispistemäärä voi siis vaihdella välillä 6-18. Sijoittajan saaman pistemäärän perusteella, hänelle voidaan määrittää prosessin seuraavassa vaiheessa optimaalinen allokaatio osakkeiden ja korkoinstrumenttien välillä.

3) Perusallokaatio

Tasapainoinen perusallokaatio sisältää yleensä aina sekä osakkeita että korkoinstrumentteja. Näiden suhde riippuu riskinsietokyvystäsi. Mitä enemmän riskiä sijoittaja sietää, sitä suurempi on osakepaino, ja sitä suurempaa tuottoa sijoittaja voi odottaa saavansa (riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä). Kuten kuvasta 1 havaitaan, ikä on yksi merkittävä perusallokaatioon vaikuttava tekijä. Koska nuorilla sijoittajilla on yleensä hyvä riskinsietokyky (sijoitushorisontti on pitkä), kannattaa heidän keskittyä mitä suuremmassa määrin osakesijoituksiin. Yleensä suositellaan, että iän karttuessa sijoittajan tulee lisätä korkosijoitusten painoa salkussa. Tämäkin on tietysti tapauskohtaista, ja mikäli sijoitussalkku on tarkoitus jättää jonain päivänä jälkipolville, ei ole mitään syytä olla pitämättä osakepainoa koko ajan lähellä 100 prosenttia (jos siis riskinsietokykysi muuten sallii tämän). Tällainen salkku yksinkertaisesti tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin osakkeiden ja korkojen yhdistelmäsalkku.

Kuva 2. Esimerkkejä sijoittajan perusallokaatioista riskinsietokyvystä riippuen.


Kuvan 1 esimerkissä sijoittaja sai riskinsietokyvyn mukaan kokonaispistemääräksi 14. Kuva 2 osoittaa, että tällöin hänen tulisi allokoida varoistaan 60 % osakkeisiin ja 40 % korkoihin.
Tässä kuvattu perusallokaatio on sijoittajan tärkein päätös. Se on paljon tärkeämpi kuin mitkään yksittäiset osakevalinnat. Se on myös paljon tärkeämpi kuin sijoitusten ajoittamiseen liittyvät päätökset. Varojen allokointi nimittäin tutkitusti selittää 91 % sijoittajan pitkän aikavälin tuotosta, osakkeiden valinta vain 5 % ja ajoitus 2 % (Brinson, Singer, Beepower: Financial Analysts Journal 1991).

4) Osakeallokaatio

Perusallokaatio ottaa kantaa sijoitusten jakautumiseen vain ylätasolla eli pääluokkien (osakkeet ja korot) kesken. Sijoitussuunnitelman laatimisprosessin seuraavassa vaiheessa on allokaatiota tarkennettava. Osakkeisiin liittyvää riskiä kannattaa pienentää hajauttamalla osakesijoitukset maantieteellisesti (esim. USA, Eurooppa, kehittyvät markkinat) ja toimialoittain (esim. perusteollisuus, informaatioteknologia, rahoitus). Ajallinen hajautus on myös järkevää, mutta se hoituu itsestään säästettäessä kuukausittain palkkatuloista yli jäävä osuus. Emme siis keskity tässä kohtaa siihen.

Kuva 3. Esimerkkejä sijoittajan osakeallokaatioista sijoitushorisontista ja riskinottohalukkuudesta riippuen.


Samaan tapaan kuin kuvassa 2 määritettiin perusallokaatio riskinsietokyvyn perusteella, voidaan osakeallokaatio määrittää sijoitushorisontin ja riskinottohalun mukaan. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat eniten siihen, kuinka riskipitoisen osakestrategian sijoittaja voi valita. Kuvan 3 osuudet eivät tietenkään ole ainoita totuuksia, vaan suuntaa antavia esimerkkejä. Idea on se, että mitä pidempi on sijoitusaikasi ja halukkuutesi ottaa riskiä, sitä enemmän kannattaa allokoida varoja riskisemmille (tuottavammille) markkinoille kuten kehittyviin maihin (esim. BRIC-maat: Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) ja Suomeen (suurien kansainvälisten sijoittajien reuna-alue, josta rahat vedetään kriiseissä nopeasti pois, jolloin kurssiheilunta on voimakasta). Erityisesti Suomeen (yksittäisenä maana) sijoittaminen ei välttämättä ole oleellista, vaan hajautus onnistuu esimerkiksi pelkästään Eurooppa- , USA- ja BRIC-rahastojen avulla, mutta suomalaisena haluan ainakin itse painottaa vahvasti suomalaisia yhtiöitä omassa salkussani.

Esimerkkisijoittajallamme sekä sijoitushorisontti että riskinottohalu saavat pistemäärän 3 (ks. kuva 1), joten osakeallokaatio asettuu "korkean riskin" luokkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 100 kEUR suuruisen salkun 60 kEUR osakeosuus (60 % osakkeissa, 40 % koroissa) tulee jakaa kuvan 3 mukaisesti eri markkinoille seuraavasti: kehittyvät markkinat 21 kEUR (35 % osakevarallisuudesta), Suomi 21 kEUR (35 %), Eurooppa 12 kEUR (20 %) ja USA 6 kEUR (10 %).

5) Korkoallokaatio

Sijoitussuunnitelman laatimisprosessin seuraavassa vaiheessa on määritettävä korkoallokaatio samaan tapaan kuin osakeallokaatio edellä. Korkoinstrumenttien tuottojen heilahtelu on huomattavasti osaketuottojen vaihtelua pienempää, joten painotusten miettiminen eri korkoinstrumenttien kesken ei ole niin merkittävässä roolissa kuin osakepuolella. Yksinkertaisuuden vuoksi korkoallokaatiossa kannattaa noudattaa aina suunnilleen kuvan 4 mukaista jakoa.

Kuva 4. Esimerkki sijoittajan korkoallokaatiosta.


Esimerkkisijoittajamme 100 kEUR varallisuuden 40 kEUR korko-osuus jakautuu siis seuraavasti: yrityslainoihin 16 kEUR (20 % korkovarallisuudesta), obligaatioihin 16 kEUR (20 %) ja lyhyen koron instrumentteihin (rahamarkkinoille) 8 kEUR (20 %).

6) Tuotto-odotus

Tarkennetun allokaation perusteella voimme seuraavaksi määrittää sijoitussalkun pitkän aikavälin tuotto-odotuksen eri sijoitusluokkien tuotto-odotusten painotettuna keskiarvona. En lähde tässä kohtaa esittelemään tutkimuksia eri sijoituskohteiden historiallisista tuotoista tai perustelemaan esittämiäni tuotto-odotuksia fundamentaalisesti. Totean vain alla olevien lukuarvojen olevan itse käyttämiäni estimaatteja yksittäisten markkinoiden tai instrumenttien tuotoista (jos olet itse optimistisempi tai pessimistisempi, käytä muita lukuja):

Kuva 5. Eri osakemarkkinoiden ja sijoitusinstrumenttien vuotuiset tuotto-odotukset.


Kuvan 5 mukaisilla yksittäisten instrumenttien tuotto-odotuksilla, saamme seuraavanlaiset salkun tuotto-odotukset allokaatiosta riippuen:

Kuva 6. Sijoitussalkun tuotto-odotus allokaatiosta riippuen.


Esimerkkisijoittajamme salkun tuotto-odotukseksi saadaan 9,1 % (60/40 - korkea riski).

7) Budjetti

Prosessin toiseksi viimeinen vaihe on budjetin laatiminen. Tämän vaiheen läpikäyminen edellyttää tulojen ja menojen kuukausiseurantaa. Mikäli olet jo tehnyt tätä säännöllisesti, sinun tarvitsee vain kaivaa tässä kohtaa muistiinpanot tai excel-taulukot esille. Ellei sinulla ole hajuakaan kuinka paljon (ja mihin kohteisiin) käytät palkkasi, tulee sinun tästä hetkestä lähtien kirjata ylös joka sentti, jonka kulutat.
Karkeasti menot voidaan jakaa asumiseen, autoon ja yleisiin elämiskustannuksiin. Asuminen pitää sisällään vuokran, autopaikan, veden, sähkön, internetin, puhelimen, sisustuksen ja kodinelektroniikan. Auto pitää sisällään bensiinin, huollot, katsastukset, vakuutukset ja verot. Elämiskustannuksiin kuuluvat ruoka, hygienia, ravintolat, kahvilat, viihde, vaatteet ja harrastukset.

Tässä vaiheessa on tarkoitus määrittää omaan tulotasoon nähden tasapainoinen kuluttamisen ja säästämisen suhde. Jos huomaat menoseurantasi jälkeen, että elät "kädestä suuhun", olet ajamassa itseäsi pahoihin vaikeuksiin. Tällöin sinun on tingittävä elintasosta, jotta saavutat oikean tasapainon. Jos taas huomaat, että sinulla jää tuloista menojen jälkeen jotakin yli (vapaa kassavirta), lähtökohtasi vaurastumiseen ovat hyvät. Seuraamalla kulutusta ja kirjaamalla menot eri menoluokkiin, saat selville ns. "turhat" menot, jotka poistamalla saat luotua vapaata kassavirtaa sijoituksiin.

Tasapainoisessa henkilökohtaisen talouden hoidossa vapaan kassavirran määrän tulisi olla noin 20 %. Jos et kykene tähän vielä, aloita askel kerrallaan ja aseta 20 % säästämisaste pidemmän aikavälin tavoitteeksi.

Kuva 7. Esimerkki kuukausibudjetista.


Kuvitellaan esimerkkisijoittajamme ansaitsevan kuukaudessa nettona 3000 EUR. Sijoittaja on tyytyväinen elintasoon, jossa kuukausimenot ovat 2400 EUR. Tällöin hänellä jää sijoitettavaa 600 EUR kuukaudessa.

Kuva 8. Esimerkkisijoittajan tulojen käytön jakautuminen.


Kuten kuvasta 8 nähdään esimerkkisijoittajan talous on hyvin tasapainossa, sillä vapaan kassavirran (sijoituksiin jäävä osuus tuloista) osuus on 20 %.

Kun budjetti on laadittu, ala elää sen mukaisesti. Älä tuhlaa vapaata kassavirtaasi turhuuksiin, vaan sijoita se sijoitussuunnitelmassa määritetyn allokaation mukaisesti.

8) Sijoitussalkun ja passiivisten tulojen kehitys

Nyt alamme lähestyä sijoitussuunnitelman mielenkiintoisinta osaa. Prosessin viimeisessä vaiheessa on tarkoitus ennakoida sijoitussalkun kehitys edellä määritettyjen tietojen perusteella. Näin sijoittaja saa hyvän arvion siitä, missä ajassa hän tavoitteensa saavuttaa (jos kyseessä on tietyn hintaisen kohteen hankinta). Jos tavoite liittyy esimerkiksi mukavampiin eläkepäiviin, saadaan tässä vaiheessa arvio siitä, kuinka suurista sijoitustuloista voidaan nauttia eläkkeellä.

Kuva 9. Esimerkkisijoittajan salkun kehitys.


Esimerkkisijoittajan 9,1 % vuosittaisella salkun tuotto-odotuksella ja 600 EUR/kk säästösummalla varallisuus kasvaa 20 vuodessa noin 400 kEUR suuruiseksi. Kuvan 9 taulukko loppuu 20 vuoden kohdalle, mutta lienee syytä mainita, että 25 vuoden kuluttua salkun arvo on jo lähes 700 kEUR. Vuosien saatossa varallisuus kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Olipa sijoittajan tavoite mikä tahansa, kasassa tulee olemaan aikamoinen määrä rahaa.

Mikäli sijoittajan riskinsietokyky sallisi aggressiivisemman osakeallokaation, päästäisiin tässä ajassa vielä huomattavasti suurempaan varallisuuteen. Jos sijoittaja on jatkuvasti "all in" osakkeissa painottaen kehittyviä markkinoita (tuotto-odotus noin 12 % p.a.), nousee salkun arvo 20 vuodessa 600 kEUR tasolle. 25 vuoden kuluttua salkun arvo on noin 1,2 mEUR. Mikäli esimerkkisijoittaja tinkii hieman nykyisestä elämänlaadustaan ja sijoittaa esimerkiksi 800 EUR/kk, on salkun arvo 20 vuoden päästä noin 800 kEUR ja 25 vuoden päästä jo 1,5 mEUR.

Kuvitellaan, että esimerkkisijoittaja on asettanut tavoitteekseen varhaiseläkkeelle jäämisen, kun sijoitustulot kattavat hänen kuukausimenonsa. Menojen ollessa 2400 EUR/kk (ks. vaihe 7) eli 28 800 EUR/vuosi, sijoittaja tarvitsee noin 450 kEUR suuruisen salkun (9,1 % tuotto 450 kEUR pääomalle on noin 41 kEUR eli kuukausitasolla noin 3400 EUR mikä on nettona 30 % veroasteella noin 2400 EUR). Tähän kuluu aikaa 21 vuotta.

Kuva 10. Esimerkkisijoittajan salkun generoima nettotulo kuukaudessa.


Kuva 10 osoittaa esimerkkisijoittajan salkun generoiman passiivisen nettotulon määrää, mikäli sijoittaja päättäisi kunkin vuoden jälkeen lopettaa varallisuuden kasvattamisen ja alkaa elää pääoman tuotolla. Tulo ei siis ole käytettävissä olevaa tuloa sijoitusperiodin aikana, sillä sijoitusperiodin aikanahan tulot (esim. osingot) sijoitetaan takaisin salkkuun, jotta tuotto-odotuksen mukainen kasvu mahdollistuu.

------------------------

Oikeaoppisesti laadittu sijoitussuunnitelma sisältää edellä kuvatut kahdeksan kohtaa. Näiden kohtien huolellinen miettiminen ennen ensimmäisenkään sijoituksen tekemistä tulee pelastamaan sijoittajan useasti tulevan sijoitusmatkan varrella. Etenkään sijoittamisessa suunnitelman merkitystä ei voi koskaan painottaa liikaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!



__________________



Blogimerkinnän kommentit:


enzo kirjoitti 21.03.2012 - 22:29

Kiitos tärkeän aiheen jäsentelystä!


farmland investment kirjoitti 02.04.2012 - 04:10

What I do is three things.

1) A core portfolio of stock and bond ETFs (probably 70%)

2) A satellite portfolio of trades, mostly dividend shares.

3) A limited number of alternative investments that will be uncorrelated to the stock market.

Sometimes I think of using put options as a hedge, but I just do not enough about how these work to feel comfortable with them.


Aki kirjoitti 02.04.2012 - 21:18

Kiitos erinomaisesta tekstistä.

Oman riskinsietokykyni mukainen perusalokaatio tulisi olla 60/40 osakkeiden ja korkojen välillä. Minulla on myös lisäksi sijoitusasunto. Millainen perusallokaation tulisi tällöin olla? Pitäisikö sijoitusasunto ymv. sijoitukset jakaa korkoihin kuuluvaksi vai kuinka tämä jako tulisi tehdä?


Random Walker kirjoitti 18.04.2012 - 13:35

Akille:

Kiitos kysymyksistä ja pahoittelut, että vastaamisessa on kestänyt näin kauan. Itselläni ei ole sijoitusasuntoja, mutta jos olisi, rinnastaisin ne tässä katsannossa korkosijoituksiin. Tämä johtuu siitä, että tuotoltaan ja riskiltään nämä sijoituskohteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Toisin sanoen sinun kannattaa pitää osakkeissa 60 %, olipa sinulla asuntosijoituksia tai ei. Lopun 40 % voit sitten jakaa omien mieltymystesi mukaan asuntoihin ja korkoihin.

R.W.

Blogiarkisto

17.03.2012 - 13:30


Tutkin taannoin hieman omaa blogihistoriaani ja lueskelin vanhoja kirjoituksiani. Monet vanhat tekstit ovat varsin hyödyllisiä myös tänä päivänä. Mielenkiintoista on ollut myös seurata, miten esimerkiksi osakeanalyyseissäni esitetyt arviot ovat osuneet kohdilleen. Suosittelenkin lukijoille, että tutustutte myös vanhempiin kirjoituksiini ellette ole sitä jo tehneet. Kirjoitustahtini on hyvin verkkainen, joten uusia blogimerkintöjä odotellessa on hyvä katsastaa kiinnostavimmilta tuntuvat kirjoitukset vuosien varrelta.

Blogihistorian kahlaaminen läpi alusta loppuun ei välttämättä ole mielekästä tai ajankäytöllisesti järkevää, joten päätin tehdä kirjoituksista linkkilistan aihepiireittäin. Listalta voi kätevästi valita mielenkiintoisimmat aiheet eikä esimerkiksi itseä kiinnostavaa yhtiötä koskevaa analyysiä tarvitse etsiä kymmenien kirjoitusten joukosta.


Blogiarkisto 26.01.2008 - 05.02.2012


Osakeanalyysit

Neste Oil - Biodieselin tulevaisuuteen uskovan sijoittajan valinta (13.05.2009)

Wärtsilä vai Konecranes? (04.01.2010)

Fortum - Tasaisen varma osinkokone (13.06.2010)

Markkinoiden hylkäämää Nokiaa salkkuun (20.06.2010)

Räikeästi aliarvostettua Sampoa salkkuun (01.07.2010)

Tieto - Taantumasta voittajana selviävä käänneyhtiö (07.07.2010)

Vestas WInd Systems - Arvoyhtiön tavoin hinnoiteltu kasvuyhtiö (04.11.2010)

Vestas edelleen alennuksessa - ostot jakuvat (13.12.2010)

Talvivaara - Poikkeuksellisen houkutteleva kaivosyhtiö: Osa 1 (15.01.2011)

Talvivaara - Poikkeuksellisen houkutteleva kaivosyhtiö: Osa 2 (18.01.2011)

Uusia näkökulmia ja varoituksen sanoja Tavivaara -sijoittajille (23.01.2011)

Vestas syöksyy - osakkeen osto-ohjelma etenee (04.07.2011)

Konecranes - Konepajojen helmi vihdoin ostohinnoissa (24.09.2011)


Yrityskommentit

Cramon tuloskommentti (15.02.2008)

Sijoittajien reaktio Cramon tilinpäätöstiedotteeseen luonnollinen ja samalla järjetön (15.02.2008)

Cramo: Q2-päivitys (15.08.2008)

Rautaruukin tuotto-odotus houkuttelevalla tasolla (13.10.2008)

Rautaruukin hinta pörssissä heijastelee kauhuskenaarion toteutumista (27.10.2008)

Salkkuyhtiöideni tuloskatsaukset ja arvioita yhiöideni arvostuksesta (07.11.2010)

Vestas Windin rock bottom nähty (25.10.2011)


Markkinakatsaukset ja -kommentit

Makrotalouden näkymät (26.01.2008)

Markkinakatsaus (26.01.2008)

Strategisten sijoittajien heräämien osoitus osakkeiden aliarvostuksesta (20.03.2008)

Mahdollisuuksien ja uhkien Venäjä (28.03.2008)

Onko nyt syytä oikeasti paniikkiin? (15.09.2008)

Voiko Venäjään enää luottaa? (13.11.2008)

Konepajoista odotettavissa kovaa tuottoa (24.03.2009)

Valtiolla omistustaidot hukassa (05.04.2009)

Pakkanen paukkuu pörssissä (05.08.2011)

Näkemykseni osakemarkkinoiden suunnasta (10.08.2011)


Sijoitusstrategiat ja sijoitusprosessi

Miten päihittää ammattilaiset heidän omassa lajissaan? (26.01.2008

Mitä eroa on sijoittamisella ja spekuloinnilla? (26.01.2008)

Lyhyt kauppa kuin kolikonheittoa (26.01.2008)

Arvosijoittaminen keskimääräistä tuottoisampaa (26.01.2008)

Varallisuuden uusjako on alkanut (07.10.2008)

Menestyvä sijoittaja ei osta osakkeita vaan pitkäaikaisen osuuden hyvästä liiketoiminnasta (16.08.2008)

Ei tarvitse olla ennustaja onnistuakseen osakemarkkinoilla (04.12.2008)

Random Walker, Randomitis ja Randomizer kilpasilla (15.01.2009)

Sijoittamisen viisi perustyyliä (26.01.2009)

Indeksi- ja arvosijoittamisen yhdistelmällä menestykseen (30.01.2009)

Käyttäytymisohjeita sijoittajalle (29.12.2009)

Laatuyhtiöitä halvalla (09.08.2011)

Osakkeen osto-ohjelman suunnittelu ja toteutusprosessi (07.11.2011)

Varoitus sijoittamisen riskeistä (15.11.2011)

Sijoitussalkun automatisoitu tasapainotus - erinomainen tapa tuottojen parantamiseen (20.01.2012)



Vaurastumisen ja sijoittamisen filosofia

Vaurastumisen filosofiaa (26.01.2008)

Selviääkö nykyajassa entisajan opeilla? (31.03.2008)

Mitä on sijoittamisen taito? (24.04.2009)

Rikkaaksi hitaasti mutta varmasti (29.06.2009)

Miten miljonääri ajattelee? (03.08.2009)

Miten välttää oravanpyörä ja päästä taloudelliselle pikakaistalle? (01.12.2010)


Rahoitusteoria

Osakemarkkinat ja reaalitalous (26.03.2008)

Spekuloinnin nousu ja tuho (16.12.2008)

Miljonääriksi maailman suurimman matemaattisen keksinnön avulla (23.12.2008)

Signaaleja kohinan takaa (06.01.2009)


Oman talouden hallinta ja salkunhoito

Sijoitussuunnitelmani (26.01.2008)

Cramon osakkeen osto-ohjelmastani (19.02.2008)

Päivitetty sijoitussuunnitelma (03.08.2008)

Lisää Cramoa salkkuun (17.08.2008)

Henkilökohtaisen budjetin laatiminen auttaa vaurastumisessa (28.02.2009)

Neste Oilia salkkuun (30.06.2009)

The Balanced Money Formula (06.07.2009)

Sijoitustoiminnan välitavoitteet (13.09.2009)

Osakesalkkuni kuukausituotot (24.10.2009)

Vuoden 2010 tilinpäätös (08.01.2011)

Kurssiromahduksesta ensimmäinen erä Talvivaaraa salkkuun (10.10.2011)

Osto-ohjelmien tilannekatsaus (29.11.2011)

Vuoden 2011 tilinpäätös (14.01.2012)

Neljä vuotta blogia ja aktiivista sijoittamista takana (05.02.2012)

Neljä vuotta blogia ja aktiivista sijoittamista takana

05.02.2012 - 14:00


Tämän vuoden alussa tuli kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun ensimmäinen blogi -kirjoitukseni näki päivänvalon. Blogin käynnistämisen taustalla oli oman sijoitussuunnitelmani päivittäminen ja entistä kunnianhimoisemman tavoitteen asettaminen. Samaan aikaan lisäsin strategiaani indeksisijoittamisen rinnalle aktiivisen arvosijoittamisen. Aktiivisuudella en tarkoita lyhyttä kaupankäyntiä (jota tämän termin usein virheellisesti luullaan tarkoittavan), vaan indeksistä selvästi poikkeavien osakevalintojen tekemistä. Blogin avulla olen halunnut seurata ja dokumentoida omaa matkaani kohti taloudellista riippumattomuutta.Yllätyksekseni olen saanut kohtuullisen paljon säännöllisiä lukijoita, joiden kommentit ja kysymykset ovat olleet itselleni erittäin arvokkaita. Niiden avulla olen voinut kehittää omaa osaamistani ja saanut uusia näkökulmia sijoittamisen mielenkiintoiseen maailmaan. Kiitos vielä kaikille arvokkaasta palautteesta!

Sijoitusmatkani on ollut tähän mennessä erittäin kuoppainen ja matkalle on sattunut jo kaksi suuremman luokan kriisiä. Toisaalta tällainen ajankohta on ollut mitä otollisin aggressiivisille osakeostoille. Kun sijoitushorisontti on pitkä, pörssialakulo matkan alkutaipaleella on vain hyväksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tämän nelivuotisjakson aikana olen saanut osakkeita keskimääräistä tasoa selvästi edullisemmin, mikä on nostanut tulevaa tuotto-odotusta.

Aloitin oman sijoitustaipaleeni indeksirahastojen kautta parikymppisenä teekkarina vuonna 2002 . Ensimmäiset suorat sijoitukset tein sijoitussuunnitelmani päivittämisen yhteydessä vuoden 2008 alussa astuessani vakituiseen työelämään opintojen jälkeen. Kuten yllä mainitsen, pidän osakkeiden arvostustasoja tällä hetkellä viime vuosien kriisien takia keskimääräistä alhaisempina. Tämän johdosta keskimääräinen vuosituottoni on nyt (vuoden 2011 lopussa) 7,8 %. Aggressiivisimmat ostoni ovat ajoittuneet viimevuosien laskutrendeille, mikä edesauttaa 12 % vuosituottotavoitteen saavuttamista pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vielä vuosi sitten tuottoni oli 12,7 % p.a. Näin nopeasti tilanteet siis muuttuvat ja on selvää, että yhden romahdusvuoden jälkeen kokonaistulos näyttää lohduttomalta. Mutta ei siis syytä huoleen.

Vuodesta 2008 lähtien olen alkanut verrata salkkuni tuoton kehitystä vertailuindeksiin (sijoitusurani alkupuolelta en ole kerännyt dataa). Vertailukohtana käytän OMXHCAPPI -indeksiä eli Helsingin pörssin painorajoitettua hintaindeksiä. Vaikka en tällä hetkellä ole tuottotavoitteessani, olen kuitenkin kyennyt lyömään vertailuindeksin selvästi. Onneksi en siis ole harrastanut pelkkää indeksisijoittamista, vaan pyrkinyt keskimääräistä parempaan tuottoon ottamalla aktiivista näkemystä sijoittamalla laatuyhtiöihin kohtuuhinnalla. Tässä ei ole tarvittu mitään rakettitiedettä, vaan pikemminkin maalaisjärkeä. Pitää kuitenkin muistuttaa, että osa salkustani on indeksoitu varmistaakseni hyvän hajautuksen.

Kuva 1. Osakesalkun tuoton ja vertailuindeksin kehitys 2008-2011.


Kuten yllä olevasta kuvasta voidaan nähdä, osakesalkkuni beta on huomattavasti yli yhden eli salkkuni sisältää enemmän riskiä kuin vertailuindeksi. Näin ollen markkinoiden noustessa oma salkkuni nousee indeksiä enemmän, mutta laskuissa jään indeksistä jälkeen. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun katsoo salkkuni osakevalintoja. Esimerkiksi suurella painolla salkussani oleva Cramo on tyypillisesti raketoinut ylös suhdanteen käännyttyä paremmaksi. Uusimpiin sijoituksiini kuuluva Konecranes on toinen hyvä esimerkki syklisestä yhtiöstä. Keskimääräisestä hankintahinnastani on tultu nyt ylös noin 50 % indeksinousun jäädessä huomattavasti pienemmäksi. Toisaalta salkun tukipilareiden joukkoon kuuluvat Sampo ja Fortum edustavat maltillisemmin nousevia osakkeita, mutta olen kyennyt ostamaan näitä sen verran edullisesti, että nousupotentiaaliakin toki on. Päätavoitteeni näiden kahden yhtiön kohdalla kuitenkin on vakaa ja korkea osinkotuotto.

Tämän vuoden puolella koettu railakas kurssinousu on saanut minut luonnollisesti keskeyttämään lähes kaikki käynnissä olleet osto-ohjelmat. Pettymyksekseni kurssit eivät tippuneet niin alas, että olisin uskaltanut ottaa velkavivun käyttöön. Käteiskassani onnistuin tyhjentämään osakkeisiin kohtuullisen hyvin (käteinen tällä hetkellä 9 %). Hinnat ovat vielä monin paikoin kohtuullisia, mutta eivät enää alle tavoitehintojeni. Poikkeuksena on Vestas, jonka keskihanintahintaa tulen edelleen alentamaan kurssin ryömiessä nykytasoilla. Talvivaaraa pidän alle 4 EUR tasolla edelleen edullisena, joten ostoja voinee vielä jatkaa jonkin aikaa, ei varmastikaan kovin pitkään.

Useimpien ekonomistien näkemysten ja oman päättelyni tuloksena uskon taloussyklien olevan tulevaisuudessa nopeampia ja muutosten suurempia kuin mihin olemme historiallisesti tottuneet. Tämä avaa edelleen myös pitkäaikaissijoittajille uskomattomia mahdollisuuksia. Jos myöhästyit nyt junasta täysin tai tulit allokoineeksi osakkeisiin liian pienen osan käteiskassastasi viivyttelysi takia, ei syytä huoleen. Markkinat romahtavat taas ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, ja pelimerkkejä kannattaa alkaa säästää tätä varten heti.

Helsingin pörssin houkuttelevuuden kadottua, tulen jatkossa keskittymään taas Venäjälle Seligsonin rahaston kautta. Venäjän markkinoiden P/E-luku pyörii kuuden kieppeillä, joten kurssit ovat siellä edelleen todella edullisia. Lisäksi jatkan säännöllistä kuukausisäästämistä pienillä summilla indeksirahastoihin (Seligsonin Suomi -indeksirahasto ja Global Top 25 Brands).

Jossain vaiheessa nousukauden pitkittyessä käteiskassani alkaa luonnollisesti paisua kohtuuttoman suureksi, mikä on huolestuttavaa erityisesti nykyisen kaltaisen korkean inflaation ympäristössä. Tästä syystä olen jo miettinyt sopivia vaihtoehtoja riskitöntä korkoa tarjoavista kohteista. Seligsonin rahamarkkinarahasto on aina hyvä vaihtoehto, mutta nykytilanteessa sekin häviää helposti inflaatiolle. Yhtenä erittäin houkuttelevana vaihtoehtona pidän peräti 3,5 % korkoa maksavaa Nordaxia, jonka tili saattaa hyvin olla lähitulevaisuudessa sopiva parkkipaikka käteiselleni.

Jäädään odottelemaan mielenkiinnolla markkinoiden kehittymistä. Muutaman kuukauden kuluttua varmasti tiedeämme jo paremmin elämmekö nyt oikeasti todellisen nousutrendin alkutaivalta.


_____________



Blogimerkinnän kommentit:


Financial freedom kirjoitti 07.02.2012 - 14:14

Moi ja kiitos oikein paljon blogistasi.

Itselläni on hieman samanlainen tausta sijoittamisen suhteen kuin sinulla ja tarkoitus on myös kartuttaa pitkän ajan salkkua. Osakkeita on ollut 2000 luvun alusta ja vielä kertaakaan en ole mitään myynyt joten turhia en hötkyile :=)

Olisi mukava kuulla euro määriä että millä summilla aloitit kun pääsit työelämään ja miten tilanne on siitä kasvanut tähän päivään asti?

Mikä on se euromäärä noin suurinpiirtein milloin arvioit että voisit alkaa elää taloudellisesti riippumattomana?

Oletko ihan itse opiskellut omaksi "iloksi" asioita sijoittamisesta vai onko sinulla koulun ja työn kautta myös osaamista?

Kiitos oikein hyvin kirjoitetusta ja mielenkiintoisesta blogista. Olen seurannut pitkään ja seuraan jatkossakin!


R. W. Fani kirjoitti 08.02.2012 - 09:48

Hei R.W,

Ensiksi suuren suuri kiitos blogistasi. Olen seuraillut sitä aina aktviivisesti nyt pari vuotta varmaankin. Eilen luin sen alusta loppuun jotta saisin paremman kokonaiskuvan. Hienoa kirjoitusta ja olet kyllä oivaltanut homman hienosti ja olet myös pysynyt strategiassasi ja olet toteuttanut suunitelmaasi hienosti. Se on mielestäni se suurin lahjakkuus. Itsellä ei ollut aikaisemmin suunnitelmissa taloudellinen riippumattomuus vaan tarkoituksena oli pistää vaan ylimääräiset rahat tuottamaan järkevästi. Eilen sain ahaa elämyksen kun luin blogiasi. Itsellä on ollut ainakin se ongelma että odottelen aina kurssien romahtamista ja sitten kun huomaan että nyt on hyvä aika ostaa niin ostan aina liian vähillä paukuilla vaikka olisi varaa ostaa huomattavasti enemmän. Sitten kun kurssit lähtee nousuun niin ajattelen että enää en osta kun on noussut jo niin paljon. Siksi ihailen sinun tyyliäsi ostaa indeksejä jatkuvalla syötöllä tasaisella summalla ja sitten sijoittaa suoriin osakesijoituksiin kun aika on otollinen.

Minulla on monia kysymyksiä joihin haluaisin kuulla kommenttejasi:

Alussahan sinulla oli tavoitteena säästää 600€/kk ja taloudellinen riippumattomuus olisi koittanut 2028. Jossain vaiheessa kun olit saanut palkan korotusta jne niin summa nousi 800€/kk. Nyt mahdollisesti taloudellinen riippumattomuus on sinulla mahdollista jo noin 2022 hujakoilla niin mitä on tapahtunut? Oletko nostanut säästö summaa radikaalisti tuosta alkuperäisestä?

Jos minulla on samanlaiset tavoitteet kuin sinulla niin eikö minun (ja sinun varmaan myös jos mahdollista) kannattaisi sijoittaa mahdollisimman paljon alkusijoitushorisontissa. Minulla on nyt noin 75 000€ osakkeissa ja indekseissä. Tarkoitan siis tällä sitä että mitä isompi kasa sijoituksia saadaan kasaan alussa niin sitä "paremmin" korkoa korolle efekti alkaa vaikuttaa?

Itse asun tällä hetkellä niin että asumiskustannukset ovat käytännössä mitättömät mutta pian tulee aika muuttaa jolloin tarvitsen lainaa. En ole ajatellut kuitenkaan osakkeita myydä tämän takia. Asutko sinä omistusasunnossa vai vuokralla jos saa kysyä? Asumiskustannukset sinullakin tuntuu olevan hyvin pienet. Onko sinulla lainaa? Miten näkisit suunnitelmasi jos sinun tulisi esim lyhentää 200 000€ lainaa sijoitusten ja elämisen sivussa? Antaisitko lainakulujen juosta ja pitäisit tiukasti kiinni sijoitussuunnitelmasta vai hoitaisitko lainan ensin pois alta? Näillä koroilla ensimmäinen vaihtoehto on ilmeinen mutta kun osakkeet pilvissä ja korot vaikka 5% hujakoilla. Kaikki on tietysti yksilöllistä mutta olisi kiva kuulla ajatuksiasi tästä.

Ajoitatko indeksiosotojasi jotenkin vai teetkö joka kuukausi tietyllä summalla oston vaikka aina kuukauden ensimmäisenä päivänä, riippumatta tilanteesta?

Ihmtettelin sinun Cramo omistuksesi suuruutta. Jos koko Cramo potti poistettaisiin niin ostaisitko sitä vieläkin noin suuren osuuden salkustasi. En tunne yritystä mutta jotenkin itselle tulee siitä sellainen fiilis että ei ole muun sijoitusfilosofiasi mukainen.

Kirjoitit Rautaruukista lokakuussa 2008. Yksi mielenkiintoinen blogi kirjoitus olisi jos kävisit läpi kirjoituksesi ja toteuman tänä päivänä tämän päivän tiedon valossa.

Olet noudattanut taloudellinen riippumattomuus tavoitetta pitkään. Mitä olet oppinut lisää tänä aikana ja mitä olisit tehnyt toisin jos voisi jotain muuttaa? Miten olet muuttanut tulevaisuuden suunnitelmaa näistä opeista?

Mitä teet yritysten maksamille osingoille? Laitat kassaan ja sijoitat niitä vallitsevan olevan tilanteen mukaan hyvään yritykseen vai sijoitatko ne aina takaisin yritykseen mistä sait ne?

Sinulla on tuulienergiaa Tanskasta. Oletko mietttinyt aurinkoenergian osakkeita?

Kysymyksiä on vaikka kuinka paljon mutta olisi tosi mukava kuulla kommenttejasi!

Terveisin,

Fani


Random Walker kirjoitti 23.02.2012 - 14:29

Financial Freedomille:

Kiitos kommenteista ja kysymyksistä! Turhan hötkyilyn välttäminen on yksi sijoittajan tärkeimmistä taidoista. Jo pelkästään tämän ymmärtämällä pääsee aika pitkälle. Hienoa, että olet sisäistänyt pitkäjänteisyyden merkityksen.

Itse aloitin sijoittajan urani hyvin pienillä summilla. Koko opiskeluajan eli 2002-2006 tein merkintöjä indeksirahastoon 100 EUR/kk tahdilla. Olin ymmärtänyt, että tärkeintä on aloittaa aikaisin, sillä korkoa korolle efekti toimii tehokkaimmin juuri näille ensimmäisille sijoitussummille. Vuonna 2007 pääsin vakituiseen työelämään ja vuoden 2008 alusta nostin keskimääräisen kuukausisijoitussumman 600 euroon. Sain kuitenkin melko nopeasti merkittävän palkankorotuksen ja aloin saada pientä tuloa myös sivutöistä, joten nostin summan takautuvasti 800 euroon. Olen siis neljän vuoden ajan pystynyt sijoittamaan keskimäärin tuon verran joka kuukausi. Olen harkinnut sijoitusasteen nostamista entisestään, sillä nykyisillä tuloillani käteisen määrä tulee pitkässä juoksussa nousemaan kohtuuttoman suureksi, ellen lisää kulutuksen osuutta. Pidän kuitenkin nykyistä elintasoani riittävän hyvänä nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden, joten kulutuksen merkittävä lisääminen ei ole kovin fiksua. Uskoisin, että 1000-1200 EUR/kk tulee olemaan minulle kestävä säästötahti pidemmälle tulevaisuuteen katsottuna. Tämän hetkiset tavoitteeni ja salkun kehitysennusteet olen kuitenkin varovaisuuden nimissä laskenut 800 EUR/kk tahdin mukaisesti.

Olen käyttänyt paljon aikaa pohtiakseni kuinka suuri pääoma todellisuudessa riittää taloudelliseen riippumattomuuteen. Kuten olen kirjoittanut aikaisemmin, vaadittava summa on täysin yksilöllinen riippuen mm. elämäntyylistä ja riskinsietokyvystä (enemmän salkun arvon heilahteluja sietävä voi pitää jatkuvasti korkeaa osakepainoa ja saavuttaa suuremman passiivisen tulon pienemmällä pääomalla kuin vain vähän riskiä sietävä korkosijoittaja). Oma lähtökohtani on, että pidän osakepainon aina korkeana ja maksimoin siten pitkän aikavälin tuotto-odotuksen. Näin ollen noin puolen miljoonan euron salkku mahdollistaa itselleni ihanteellisen elämäntyylin ilman työntekoa. Keskimääräisen suomalaisen elintasoon riittää tietysti pienempikin summa, perustarpeiden tyydyttämisestä puhumattakaan. Väitän, että ihmisillä on aivan väärä käsitys siitä, kuinka paljon rahaa oikeasti vaaditaan todella laadukkaaseen elämään tai kuinka paljon pitää olla säästössä ”yhdeksästä viiteen” oravanpyörästä jättäytyäkseen. Huolellisen elämäntapasuunnittelun ja järkevän sijoitustoiminnan avulla taloudellinen riippumattomuus on mahdollista lähes kelle tahansa.

Sijoittajalle elintärkeä ymmärrys yritystaloudesta on tullut minulle tutuksi ensin tuotantotalouden DI-opintojeni ja myöhemmin työelämän kautta. Rahoitus- ja sijoitusteoriaa olen lukenut enemmän harrastuneisuuteni takia niin koulun penkillä kuin kotisohvallakin (sain hyväksyttyä DI-tutkintooni melko paljon rahoituksen opintoja). Täytyy kuitenkin sanoa, että olen oppinut sijoittamisesta oman intohimoisen kiinnostukseni takia enemmän kuin missään koulussa pystytään opettamaan. Ja samaan hengenvetoon täytyy todeta, että oman käytännön salkunhoidon kautta olen oppinut kaikkein eniten. Hienointa sijoittamisessa on se, että teoriaa voi oikeasti soveltaa omassa salkunhoidossaan menestyksekkäästi. Rahoitus on yksi kaikkein käytännönläheisimmistä tieteenaloista ja juuri se tekee siitä mielenkiintoista.


Fanille:

Kiitos kommenteista ja kysymyksistä! Itse koin tuon mainitsemasi ”ahaa -elämyksen” juuri neljä vuotta sitten. Oivalsin mikä oikeasti on homman nimi.

Kuten yllä olevassa vastauksessani kerron, kuukausittainen säästösummani on tällä hetkellä 800 EUR. Sijoitussumman merkittävä nostaminen ei siis ole syynä siihen, että taloudellinen riippumattomuus näyttää nyt olevan alkuperäistä tavoitetta lähempänä. Alun perin olin asettanut pääomatavoitteeni noin 800 kEUR tasolle, johon nykysuunnitelmalla päästäisiin vuonna 2028. Tällainen osakesalkku mahdollistaisi ”ihanne-elämääni” huomattavasti paremman elintason. Blogi -kirjoituksessa, jossa kuvaan kolmen eri elämäntyylin mukaisesti, taloudelliseen riippumattomuuden saavuttamiseen tarvittavaa aikaan, ihanneskenaarion vaatima pääoma on pienempi kuin tämä 20 sijoitusvuoden jälkeen kasassa oleva pääoma. Kuten yllä olevassa vastauksessa mainitsen noin 500 kEUR suuruinen osakesalkku riittää omaan ihanne-elämääni.

Olet täysin oikeassa siinä, että alussa kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon, sillä korkoa korolle efekti toimii parhaiten juuri näille alussa sijoitetuille summille. Ainoa ongelma onkin se, että harvalla on käteisenä niin paljon pääomaa, että tämä olisi mahdollista. Kun operoidaan kuukausipalkasta säästöön jäävällä rahalla, tasainen kuukausisijoittaminen on ainoa vaihtoehto. Tässä on myös se etu, että ajallinen hajauttaminen tulee hoidettua ikään kuin pakon sanelemana. Suuressa kertasijoituksessa on se riski, että tulet sijoittaneeksi kuplan huipulla. Tietysti, jos olet perillä asioista, osannet välttää sijoittamista tällaisena ajankohtana. Aivan pohjille on lähes mahdoton osua (muuten kuin tuurilla), mutta kohtuullisen hintatason voi määrittää melko helposti.

Itsekin asun vuokralla ja asumiskustannukseni ovat kohtuullisen pienet. Tämä on selvä etu isoa asuntolainaa maksaviin nähden. Toisaalta myös oman asunnon ”poismaksamisessa” on omat puolensa. Kaikki riippuu aina tilanteesta, joten yleistä ohjetta sille, kannattaako asua vuokralla vai omistusasunnossa ei voi antaa. Siksi ihmettelenkin, miksi yleisenä totuutena tuntuu olevan, että omistusasuminen olisi aina kannattavampaa kuin vuokralla asuminen. Jos ihmiset vaivautuisivat ottamaan laskimen käteen, he yllättyisivät suuresti.

Kaikesta huolimatta olen itsekin harkinnut omistusasuntoa, mutta päätynyt ainakin toistaiseksi asumaan vuokralla. On kuitenkin selvää, että ottaessani asuntolainan, tulen jatkamaan osakesijoittamista suunnitelmani mukaisesti. Tämä vain tarkoittaa sitä, että sijoitan suuremmalla velkavivulla eli koko sijoitussalkkuni riski on korkeampi kuin tilanteessa, jossa maksaisin lainaa nopeammin pois. Tämä strategia kuitenkin mahdollistaa korkeamman tuoton, etenkin nykyisen kaltaisessa matalan korkotason ympäristössä. Vaikka korot nousisivatkin, tulevat osakkeet tarjoamaan aina pitkässä juoksussa korkeampaa tuottoa, joten kunhan riskinsietokykyä löytyy, tämä on järkevämpi strategia. Velkaa minulla ei ole, eikä ole koskaan ollut.

Indeksisijoituksia en ajoita koskaan, vaan teen ne aina kerran kuussa. Vain suorissa osakesijoituksissa pyrin ajoittamaan, mutta en tässäkään ihan perinteisesti, kuten blogini aktiivisena seuraajana tiedät. Pyrin ns. boom-to-bust -ajoittamiseen eli sijoitan romahduksen jälkeen laskumarkkinassa osto-ohjelmien avulla. En siis pyri ajoittamaan ostoksiani täsmällisesti pohjakursseihin, vaan jaan osakeostot eriin ja alan ostaa säännöllisesti osakkeen alitettua asettamani tavoitehinnan.

Cramoon liittyvästä kommentista huomaan, että alat olla ”pajulla” tässä hommassa ja olet lukenut kirjoitukseni ajatuksella. Kuten arveletkin, Cramo ei missään nimessä täytä laatuyhtiön tunnusmerkkejä. Miksi sitten päädyin yritykseen? Tähän on kaksi syytä: 1) Tein jonkin asteisen virheen analyysissä (ensiksi en tuntenut johtoa riittävästi ja uskoin ylioptimistisia ohjeistuksia, toiseksi en osannut kokemattomana sijoittajana analysoida kilpailuetuja ja toimialan ansaintalogiikkaa ja kolmanneksi aliarvioin vahvan taseen merkityksen) ja 2) osake oli hyvin edullinen. Ostan myös keskinkertaisia yhtiöitä, jos hinta on painettu todella alas. Nykyisen ennusteeni perusteella Cramo ei tule tuottamaan pitkässä juoksussa alkuperäisten arvioideni mukaan, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Enää en yhtiöön sijoittaisi ja olen harkinnut myyntiä, jos/kun osake nousee taas yli 20 euroon. Pidän hinnan nousua tälle tasolle hyvin todennäköisenä. Toisaalta ajan myötä osakkeen paino salkussani pienenee itsestään ja miksi en nauttisi osingoista ja jättäisi yhtiötä pieneksi osaksi salkkua. Osittain osakkeen tämän hetken suuri paino johtuu hyvästä kurssikehityksestä, mutta suurin selitys tietysti löytyy kovista panostuksistani yhtiöön. Pidin osaketta vuonna 2008 todella aliarvostettuna. Cramo on opettanut minulle enemmän kuin mitkään oppikirjat voivat opettaa ja osaan jatkossa kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joita en aikaisemmin pitänyt tärkeinä. Heikohkojen ja keskinkertaisten sijoitusten tekeminen on tärkeä osa oppimisprosessia.

Toiveesi Rautaruukkiin liittyvästä kirjoituksesta on hyvä ja laitan sen korvan taakse. Itse asiassa tarkoituksena on ollut analysoida vanhoja analyyseja jälkikäteen. Tarkoitus on myös jossain vaiheessa kirjoittaa sijoitusurani tärkeimmistä opeista ja kuvata muutoksia, joita sijoitusfilosofiassani on tapahtunut. Mitään suuria muutoksia hyvään suunnitelmaan ei kannata tehdä, mutta kokemuksen ja uusien oppien myötä pientä viilausta tietysti tapahtuu koko ajan. Yhden asian mainitakseni, olen alkanut kokemuksen myötä arvostaa yhtiön laadukkuutta enemmän kuin osakkeen edullista hintaa. Mutta palataan näihin aiheisiin myöhemmin.

Sijoitan osingot aina takaisin salkkuun, kuten kaikkien sijoittajien tulisi tehdä ennen kuin pääomalla eläminen on ajankohtaista. Aluksi tarkoitus oli sijoittaa nimenomaan siihen yhtiöön, mikä osingon on maksanut, mutta huomasin, että tällainen ei ole käytännössä viisasta. Esimerkiksi Cramon tapaus: Jos en enää halua ylipäätään tehdä uusia sijoituksia yhtiöön miksi sijoittaisin osinkoja takaisin. Mieluummin kohdennan osingot sillä hetkellä parempiin kohteisiin. Pyrin siis sijoittamaan osingot uudestaan sillä hetkellä tuottavimmiksi kokemiini yrityksiin.

Tuulienergian mahdollisuuksista pääsen tosiaan hyötymään Vestas Windin kautta ja itse asiassa salkussani on myös aurinkoenergiaa Fortumin myötä. Yhtiö on nimittäin alkanut investoida myös tähän energiamuotoon. On tietysti selvää, että vielä toistaiseksi aurinkoenergiabisneksen vaikutus Fortumin tulokseen on mitätön, mutta uskon tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa. Tämä on hyvin mielenkiintoinen lisä ydinvoiman rinnalle ja yksi syy (monien muiden lisäksi) miksi pidän Fortumia tällä hetkellä erittäin varteenotettavana sijoituskohteena pitkään salkkuun (omistan osaketta).

R.W.


pekkis kirjoitti 15.03.2012 - 15:28

Mitäs mieltä neste oilista sijoituksena nykyhinnoilla, käsittääkseni olet pitänyt hyvä firmana jo paljon kalliimpana? Onko uusiutuvilla tulevaisuutta, ne taitaa kuitenkin ratkaista kyseisen firman kurssikehityksen lähivuosina? Entä valtion suuri omistus, riski vai mahdollisuus? Lueskelin noita vanhoja juttuja, onko ajatukset muuttunut kyseisen firman kohdalla.


LonGero kirjoitti 17.03.2012 - 09:06

Neljä vuotta blogia takana ja siihenkö se on nyt sitten jäänyt kun ei tule uusia kirjoituksia?



Random Walker kirjoitti 23.03.2012 - 14:14

Pekkikselle:

Kiitos kysymyksistä!

Päivitin tämän kuun alussa ennusteeni Neste Oilista ja pidän yhtiötä edelleen aliarvostettuna. Olen tosin laskenut ennusteitani, joten näkemykseni itse yrityksestä on muuttunut hieman huonommaksi. Samaan aikaan kurssi on kuitenkin laskenut, joten osakkeena Neste Oil on edelleen kiinnostava. Odotan yhtiöltä 5 % vuosikasvua, kuten aikaisemminkin, mutta kannattavuuden suhteen olin kolmen vuoden takaisessa kirjoituksessa liian optimistinen. Tällä hetkellä pidän 3 % liikevoittotasoa ja 12 % ROE-tasoa realistisena pitkällä aikavälillä. Näillä luvuilla voin maksaa osakkeesta edelleen noin 10 euroa (sama kuin nykyinen keskihankintahintani), kun tuottovaatimukseni on 12 %. Tätä kirjoittaessani osakekurssi on alle 9 euroa, joten mikään ei periaatteessa estäisi sijoittamasta yhtiöön. Kiikarissani on tällä hetkellä kuitenkin pari muuta yritystä, joita pidän selkeästi Neste Oilia parempina, ja joiden hinta on lähellä asettamaani tavoitehintaa. Seuraan siksi tilanteiden kehittymistä kaikessa rauhassa, enkä kiirehdi sijoittamaan kassaani Neste Oiliin.

Mitä uusiutuviin energiamuotoihin ja Neste Oilin biodieseliin tulee, minulla on edelleen vakaa luottamus näiden tulevaisuuteen. Neste Oilin arvo ei perustu muutaman seuraavan vuoden tulokseen, vaan se piilee pitkän aikavälin megatrendin hyödyntämisessä. Siksi en olekaan huolissani yhtiön tämän hetken hieman nihkeämmästä kehityksestä.

Olen pitänyt valtion omistusta aina riskinä. Valtiolla kun sattuu valitettavasti olemaan paljon muitakin intressejä kuin omistaja-arvon kasvattaminen. Nämä intressit voivat pahimmassa tapauksessa tuhota sijoittajien varallisuutta karmealla tavalla. Viime aikoina pinnalla olleet Outokummun (omistajien varallisuutta tuhoava yritysosto valtion ”painostamana”) ja Finnairin (omistajaohjauksen leväperäisyydestä johtuvat selkkaukset) caset ovat ”oppikirjaesimerkkejä” valtio-omistajuuden negatiivisista seurauksista. Onnekseni vastaavilta tilanteilta on vältytty Neste Oilin kohdalla.


LonGerolle:

Kiitos kysymyksestä! Kirjoitustahtini on melko verkkainen, mutta tarkoitus ei ole missään nimessä lopettaa blogaamista.

R.W.



Harrastelija sijoittaja kirjoitti 30.03.2012 - 23:06

Hei, ja kiitos loistavasta blogista! Kirjoitat selkeällä tyylillä ja täyttä asiaa. Itsekkin asun edelleen vuokralla enkä ainakaan ihan heti ole omaa asuntoa ja lainaa ottamassa. Olisi mielenkiintoista lukea asiasta vähän tarkemmin ja nähdä laskennallisten esimerkkien kautta vertailua vuokralla asumisen ja omistusasumisen kannattavuuksien eroista. Olisiko tässä artikkelin aihetta tulevaisuuteen? Toki tilanteet ovat varmasti erilaisia ja molemmissa on puolensa. Omassa tilanteessani koen, että juuri vuokralla asuminen on tällähetkellä kannattavampaa kuin omistusasuminen asuntolainan kanssa.

Sijoitussalkun automatisoitu tasapainotus – erinomainen tapa tuottojen parantamiseen

20.01.2012 - 16:00


Useimmat ihmiset ajattelevat, että resepti menestyksekkääseen sijoitustoimintaan on vain harvojen tiedossa. Vähän samaan tapaan, kuin tasavallan presidentin järjestämien linnanjuhlien boolin salainen valmistusohje. Sijoittamista pidetään monimutkaisena ja valtavaa matemaattista lahjakkuutta vaativana toimintana. Todellisuudessa sijoitusmenestyksen resepti on yksinkertainen, eikä Einsteinin omaavaa lahjakkuuttakaan tarvita, sillä todellisuudessa sijoittamisessa 80 % on psykologiaa ja vain 20 % matematiikkaa. Itse asiassa juuri tästä syystä vain harva kaikista yrittäjistä luo sijoittamalla suuria rikkauksia. Jokaisen oma pääkoppa ja sinne syöpyneet pelot, ovat pahin este menestykseen, eivät suinkaan puutteelliset laskutaidot. Tämän kerran kirjoituksessa esittelen erinomaisen tavan pitkän aikavälin sijoitustuottojen parantamiseen. Sijoitussalkun ns. automaattinen tasapainotus ei ole todellakaan mikään uusi, vaikkakin kovin harvoin oikeasti käytetty, tapa, psykologisten sijoitusesteiden poistamiseen.

Tyypillisesti sijoittajilla, kuten ihmisillä yleensä, on tapana murehtia jos jonkinlaisista asioista. Useimmilla murheilla ei oikeasti edes ole elämämme kannalta mitään merkitystä, ja vaikka olisikin, emme kuitenkaan kykenisi vaikuttamaan niihin. Sijoitusmenestyksen kannalta esimerkiksi suurin osa päivittäisistä kansantaloutta koskevista uutisista on täysin turhaa ”kohinaa”. Sijoittaja, joka pelästyy tällaisia yksittäisiä tiedonrippeitä ja muuttaa suunnitelmaansa tämän kohinan perusteella, tekee pahan virheen. Sijoittajalle merkityksellistä on sen sijaan yrityksen kilpailukyky markkinoilla, kasvupotentiaali, kannattavuudessa tapahtuvat muutokset, johdon kyvykkyys, yrityskulttuuri, työntekijöiden sitoutuminen jne. Tällaisista asioista saa valitettavasti hyvin vähän tietoa päivittäisen kohinan joukosta. Tietoa toki saa paljon esimerkiksi vuosikertomuksista ja johdon presentaatioista, mutta useimmat sijoittajat eivät kykene hyödyntämään tätä tietoa tuottavalla tavalla. Toisin sanoen omaan sijoitusmenestykseen vaikuttaminen on usein hyvin rajallista.

Johtopäätös on, että avain sijoitusmenestykseen piilee sijoittajan kyvyssä keskittyä niihin asioihin, joilla on merkitystä ja, joihin hän itse pystyy vaikuttamaan. Tällaisia asioita ovat mm. itselle sopivan sijoitusstrategian valinta, omaan riskinsietokykyyn sopivan allokaation miettiminen, sijoituskohteiden hajauttaminen useisiin hyviin yrityksiin ja salkun tasapainotus. Nyt keskitymme viimeksi mainittuun asiaan.

Kuva 1. Resepti sijoitusmenestykseen.


Salkun tasapainottamisella tietyin tasaisin väliajoin (esim. kerran vuodessa) tai allokaation muuttuessa sallittua toleranssia enemmän, pyritään välttämään sijoittajien pahin mahdollinen virhe: ostaminen kalliilla ja myyminen halvalla.

Kuva 2. Resepti sijoituskatastrofiin.


Kuvan 2 mukainen käyttäytyminen johtaa sijoituskatastrofiin, ei ehkä vielä ensimmäisellä kerralla, mutta viimeistään muutaman kerran toistettuna. Ja valitettavasti monilla on tapana toistaa virheensä kerta toisensa jälkeen. Tästä puhuvat karua kieltään tutkimukset osakerahastojen merkinnöistä. Esimerkiksi ennen 2000-luvun alun it-kuplan puhkeamista nettomerkinnät osakerahastoihin olivat poikkeuksellisen suuria. Kolmen kuukauden aikana ennen it-kuplan huippuhintoja osakerahastoisiin allokoitiin USA:ssa pääomaa yhteensä 140 miljardia euroa! Vielä surullisemman asiasta tekee se, että osakkeiden hintojen ollessa pohjilla vuonna 2002, tämä sama rahamäärä virtasi korkorahastoihin. Samanlaisia piirteitä sijoittajien käyttäytymisessä on havaittavissa muissakin pörsseissä ja muiden kuplien aikana (viimeisimpänä Euroopan velkakriisiä edeltänyt kurssinousu ja sitä seurannut romahdus).

Sijoitussalkun uudelleentasapainotus (rebalansing) sopii erityisesti sijoittajille, joiden salkku on hajautettu osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin. Aggressiiviset ”all in osakkeissa” -tyyppiset sijoittajat eivät tietenkään voi tätä täysin hyödyntää. Heillä kun lähtökohtaisesti pääoma on aina kiinni vain osakkeissa. Mutta eri sijoitusrahastojen (USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat) välinen tasapainotus oman tavoitetilan mukaiseksi on mahdollista. Suoria osakesijoituksia tekevälle uudelleentasapainotus voi tapahtua esimerkiksi aina, kun yksittäinen osake ylittää 10 % painon salkussa (jos sijoittaja on asettanut 10 % maksimipainorajan yksittäiselle osakkeelle).

Kuva 3. Sijoitussalkun uudelleentasapainotus.


Miten automaattinen uudelleentasapainotus sitten tapahtuu ja miten sen avulla voidaan välttää ostamasta kalliilla ja myymästä halvalla? Homma on hyvin yksinkertainen. Otetaan esimerkki:

Seppo Sijoittaja on laatinut itselleen sijoitussuunnitelman, jossa hän on määrittänyt omaan riskinsietokykyynsä perustuen allokoivansa 50 % varoista osakerahastoihin ja 50 % korkorahastoihin. Vuoden kuluttua suunnitelman laadinnasta osakemarkkinat romahtavat ja osakerahastojen arvo putoaa. Nyt Sepon salkusta enää 40 % on osakerahastoissa ja korkorahastojen osuus on noussut 60 prosenttiin. Salkku ei siis enää ole tasapainossa Sepon alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. Jotta salkku saadaan tasapainoon, on Sepon myytävä korkorahastoja, ja allokoitava myynneistä realisoituneet varat osakerahastoihin. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että Seppo tulee ostaneeksi osakkeita romahduksen jälkeen halventuneilla hinnoilla.

Jos sijoittaja ei lähtökohtaisesti halua myydä sijoituksiaan (ennen lopullisen tavoitteensa saavuttamista), voidaan tasapainotus tehdä myös pelkillä ostoilla. Tällöin sijoittajan on säästettävä osa kuukausituloistaan rahamarkkinarahastoon (käteinen) ja tehtävä sijoitukset esimerkiksi vuoden välein alipainossa oleviin rahastoihin. Tällainen taktiikka takaa sen, että tulet aina ostaneeksi kohtuullisen edullisesti. Et välttämättä pääse aivan pohjille, mutta vältät ainakin ostamisen kuplahintoihin ja myymisen pohjilla. Edut tasaisesti yhtä suurilla summilla eri rahastoihin sijoittavaan nähden ovat myös ilmeiset.

Voin jälleen kerran todeta, ettei tuottoisa sijoittaminen ole tämän monimutkaisempaa.


____________



Blogimerkinnän kommentit.


Laiska Sijoittaja kirjoitti 22.01.2012 - 15:38

Hyvä kirjoitus. Sama ajattelutapa on pyörinyt itsellänikin mielessä pitkin matkaa, mutta en ole koskaan saanut sitä tiivistettyä näin perusteelliseksi kirjoitukseksi - kiitos! :)

Itse haen 80/20 jakoa osakkeisiin ja korkoihin ja tarkoitus on tosiaan pidemmän päälle balansoida aina ostoilla suhde kuntoon. Eli kun osakemarkkinat kirittävät, lisätään korkoja ja kun osakkeita saa halvalla, lisätään niitä. Tällä tavalla tulee tosiaan ostaneeksi halvalla tai ainakin kohtuullisilla hinnoilla.

Tämän "automatiikan" lisäksi pyrin tietysti myös valitsemaan ostokohteita varsinkin osakepuolella, koska se nyt vaan lisää mielenkiintoa asiaan. Toisaalta osake/osakeindeksisijoittamisessa "semi-automaattinen" balansoiti toimii vaikkapa maantieteellisessä hajautuksessa. Eli kun Eurooppa dippaa, niin ostetaan sitä lisää ja vastaavasti ei lisätä salkkuun kehittyviä markkinoita silloin kun ne ovat muutenkin olleet kovassa nousussa.


Markkinoiden piiskaama kirjoitti 24.01.2012 - 22:13

On erittäin vaikeaa mennä ostoksille kun pörssi on yli -3% ja sijoittajat parkuvat ympäri maailmaa, tai mikä pahempaa nyt on alettu viimeaikoina puhumaan yleisesti uudesta taloudesta jonka suunta on vain alaspäin, kasvua ei enään kenties nähdä.

Vuoden 2011 tilinpäätös

14.01.2012 - 18:53


Vuosi 2011 oli osakemarkkinoilla täysin vuoden 2010 vastakohta. Oma salkkunikaan ei välttynyt edellisvuoden huimaa nousua seuranneelta romahdukselta. Mutta tällaista osakesijoittaminen on. Itse asiassa pitkäjänteiselle sijoittajalle romahdukset ovat ainoastaan positiivinen asia ja mahdollisuus tankata salkkua hyvillä yhtiöillä edulliseen hintaan.

Vuoden 2011 aikana ostin salkkuuni seuraavien rahastojen osuuksia:

- Seligson & Co Suomi indeksirahasto
- Seligson & Co Global Top 25 Brands

Vuoden 2011 aikana ostin salkkuuni seuraavien yhtiöiden osakkeita:

- Vestas Wind Systems
- Konecranes
- Talvivaara
- Sampo
- Fortum
- Cramo (osakeanti)

Rahastosijoitukset tein säännöllisesti kuukausittain suunnitelmani mukaisesti. Suorat osakesijoitukset ajoittuivat syys-marraskuulle eli pahimman kurssiromahduksen jälkeiselle ajalle. Vestasta ja Konecranesia ostin tasaisesti laskevaan kurssiin osto-ohjelmaani noudattaen. Talvivaaran kohdalla osuin onnekkaasti pohjille (osto 2,4 EUR kurssilla), mutta osto-ohjelma jäi pahasti kesken kurssin noustessa melko nopeasti. Sammon ja Fortumin ostokset osuivat myös melko hyvin pohjakursseihin. Kukaan ei tietystikään osaa ennustaa kääntyvätkö markkinat uudelleen laskuun alkuvuoden vahvasta vireestä huolimatta, mutta tällä hetkellä ajoitukseni näyttää osuneen aika hyvin oikeaan. Painotan kuitenkin vielä, etten pyri ajoittamaan, vaan käytän osto-ohjelmia ajallisen hajautuksen varmistamiseksi. Nyt sattui kuitenkin niin, että osto-ohjelmani alkoivat sen verran alhaisilta arvostustasoilta, että ensimmäiset ostot olivat hyvin lähellä pohjanoteerauksia (poikkeuksena Vestas). Omasta näkökulmastani katsottuna romahdus olisi voinut siis olla jyrkempikin ja sellaista myös odotin. Euroopan ongelmien jatkuessa kaikki on tietysti vielä mahdollista.

Kuva 1. Sijoitussalkkuni sisältö 31.12.2011.


Vuoden 2011 aikana kykenin sijoittamaan 23 % nettotuloistani eli täsmälleen yhtä suuren osuuden kuin edellisenä vuonna. Absoluuttisesti mitattuna kykenin kuitenkin säästämään hieman edellisvuotta enemmän (9 %), sillä tuloni kasvoivat (bruttona 15 %) vuoteen 2010 nähden. Toisaalta myös menoni kasvoivat (15 %), mihin en ole sijoittajana lainkaan tyytyväinen.

Kuva 2. Nettotulojen jakautuminen välttämättömyysmenoihin (needs), elintasoa parantaviin menoihin (wants) ja säästöihin (savings) vuonna 2011.

Taulukko 1. Personal Financial Statement – Muutos edelliseen vuoteen.


Osakesijoitusteni tuotto vuonna 2011 oli -26,9 %. Oma salkkuni kulki siis lähes käsi kädessä Helsingin pörssin kanssa. Painorajoitettu hintaindeksi (OMXHCAPPI) laski 28 % ja osingot huomioiva tuottoindeksi 25 %. Lasken tuottoa nimenomaan osakkeisiin (suorat osakesijoitukset ja rahastosijoitukset) sijoitetulle pääomalle. Jos mukaan lasketaan myös käteiskassa nousee tuotto hieman paremmaksi (korkopapereita ei salkussani ole).

Alla osakesalkkuni ja OMXHCAPPI –indeksin kuukausituotot menneeltä vuodelta:

Kuva 3. Oman osakesalkkuni ja vertailuindeksin (OMXHCAPPI) kuukausituotot vuonna 2011

Kuva 4. Osakesalkkuni vuosituotot 2008-2011.


Tavoitteeni on saavuttaa sijoituksilleni keskimäärin 12 % vuosittainen tuotto. Heikko sijoitusvuosi laski selvästi vuotuista tuottoani, joka on nyt (10 vuoden sijoitusperiodin jälkeen) 7,8 %. Romahduksen suuruudesta kertoo hyvin se, että vielä viime vuoden alussa toteutunut vuosituottoni oli 12,7 %. Uskon, että vuoden kuluttua olen lähempänä kahtatoista kuin kahdeksaa prosenttia.

Vuosi sitten laatimassani salkun tuottokatsauksessa ounastelin aloittavani säännöllisen sijoittamisen Seligsonin kehittyvien markkinoiden rahastoon. Tähän en kuitenkaan ole vielä ryhtynyt, mutta rahasto on edelleen harkinnassa.
Heikon sijoitusvuoden johdosta kutistuneen salkun seurauksena olen ottanut pientä takapakkia myös päätavoitteeni suhteen. Taloudellisen riippumattomuuden (tilanne, jossa passiiviset eli työnteosta riippumattomat tulot ylittävät halutun elintason ylläpitämiseksi tarvittavat kulut) saavuttaminen näyttää olevan nyt 7,5 vuoden päässä. Alla olevassa kuvassa olen tarkastellut tilannetta kolmen eri elintason mukaan.

Kuva 5. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen vaadittava aika eri elintasojen mukaan.


Heikko elintaso kuvaa tilannetta, jossa saan hankituksi kaikki tarvitsemani välttämättömyyshyödykkeet (needs). Peruselintaso kuvaa keskimääräisen suomalaisen elintasoa eli lisäksi on mahdollisuus nauttia jossain määrin myös ylellisyyshyödykkeistä (needs + wants). Kaksi edellä mainittua elintasoa ovat kuitenkin vain välietappeja matkalla kohti suurinta tavoitettani: itselleni ihanteellisimman elintason ylläpitämistä passiivisten tulojen avulla. Olen laskenut tarkasti kuinka paljon ”ihanne-elämäni” eläminen vaatii tuloja kuukaudessa ja asettanut päätavoitteeni sen mukaisesti.

Useimpien ihmisten mieliin on juurtunut ”mitä enemmän, sitä parempi” -ajattelu, etenkin kun kyse on rahasta. Tällä tavalla ajattelevien ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, että meille kullekin on olemassa omista lähtökohdista johdettava ns. ihanteellinen elintaso eli kriittinen piste, jonka ylittäminen itse asiassa heikentää elämämme laatua. Juuri tästä syystä ökyrikkaat miljardöörit saattavat pahimmassa tapauksessa olla yhtä onnettomia kuin juuri ja juuri elämästä hengissä selviävät pitkäaikaistyöttömät. Omaa elämäänsä ja kulutustaan analysoimalla jokainen voi määrittää tämän kriittisen pisteen, jossa luksuselämästä voi nauttia täysin siemauksin menemättä ylikulutuksen puolelle.

Kuva 6. Onnellisuuskäyrä.


Elämästä selviytymiseen (välttämättömyyshyödykkeet) vaadittava pääoma asettaa tavoitteen sijoitussalkuni minimikoolle. Tämä äsken kuvattu kriittinen piste puolestaan asettaa rajan sijoitussalkun maksimikoolle. Suuremman sijoitussalkun tavoittelu vain heikentäisi elämäni laatua (olettaen että kulutukseni on salkun tuoton suuruista ja että pidän riskitason nykyisen kaltaisena, riskitason alentaminen esim. korkoinstrumenteilla pienentäisi tuotto-odotusta).

Tuottoisaa alkanutta sijoitusvuotta 2012!


___________



Blogimerkinnän kommentit:


Jackwelshh kirjoitti 14.01.2012 - 20:15

Mielenkiintoinen kirjoitus. Pari kysymystä:

1) Kuinka monta prosenttia lasket voivasi käyttää menoihisi pääomasta laskelmissasi?
Jottei pääoma kutistu (ja kasvaa vähintään inflaation verran), ei varallisuutta voi rokottaa liikaa vuosittain.

2) Miten näet salkun riskitason "lunastuskaudella"?
Aiotko pitää korkean osakepainon myös tavoitevarallisuuden saavutettuasi, vai katsotko korkosijoitukset järkeviksi salkkuun tässä vaiheessa?


Eläkkeelle? kirjoitti 14.01.2012 - 20:27

Oletko harkinnut sijoitusten laajempaa maantieteellistä hajauttamista? Omaan makuuni vain kolmanneksen hajauttaminen Helsingin pörssin ulkopuolelle tuntuu hieman strategialta, jonka tuotto/riski-suhdetta voisi hajauttamalla parantaa.

Oma matkani kohti taloudellista riippumattomuutta on käynnistynyt blogissani.


Jukka kirjoitti 16.01.2012 - 20:09

Hei, Olen mielenkiinnolla lueskellut blogiasi jo pitkään - todella mielenkiintoisia tekstejä. Jäin ihmettelemään miksi nykyisessä salkussasi Vestasin osuus on noin häviävän pieni? Jos olen ymmärtänyt oikein niin osto-ohjelma on ollut ainakin vuoden käynnissä tai osake ainakin läheisessä tarkkailussa. Onko näkemyksesi merkittävästi muuttunut viime aikaisten tapahtumien johdosta tai oletko muuten vaan treidannut lapulla?


Random Walker kirjoitti 19.01.2012 - 11:35

Jackwelshh,

Kiitos kysymyksistä!

Olen laatinut suunnitelmani siten, että saan pääomalle 12 % tuoton myös vapaaherrana ollessani. Toisin sanoen, jos oletan osinkotuoton olevan 5 %, myyn osakkeita 7 % tuoton edestä. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että salkkuni ostovoima laskee inflaation tahtiin. Olen kuitenkin asettanut salkkuni tavoitepääoman sen verran korkealle tasolle, että todellisuudessa salkun realisointiaste voi olla pienempikin.

Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, sillä eiväthän osakkeet tietenkään tuota tasaisesti 12 % vuodessa. Jos tuotto jää tätä heikommaksi, salkkuni arvo laskee syödessäni pääomaa tavoitteeni mukaisesti. En ole tästä kuitenkaan niin huolissani, sillä vastaavasti yksittäisten vuosien tuotot tulevat jatkossakin olemaan usein yli 12 %. Pidemmällä aikavälillä tilanne siis tasoittuu.

Nykyisessä suunnitelmassani en myöskään huomioi sitä, että passiivisilla tuloilla eläessäni tulen pitämään nykyistä suurempaa käteiskassaa (rahamarkkinarahasto). Näin ollen vuotuinen tuotto-odotus ei mitenkään voi olla 12 %, vaan alle tämän. Yleisen kaikkien tunteman sijoitusneuvon mukaan osakkeiden prosenttiosuuden salkussa tulisi olla sata miinus sijoittajan ikä (johon kysymyksesi viittaa), mutta tulen itse pitämään osakepainoni korkealla myös vanhemmiten. Kuitenkin ainakin 2-3 vuoden ajaksi riittävä määrä rahaa tulisi olla riskittömässä paikassa siinä vaiheessa, kun on tarkoitus elää pelkästään sijoitussalkun avulla.

Kuten huomaat, suunnitelmani on yksinkertaistettu versio todellisuudesta, mutta pääasia on, että itse tiedostan teorian ja käytännön eron. Sijoitusmatkani varrella tulen varmasti tarkentamaan suunnitelmiani aina kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Tässä vaiheessa riittää, että näen silmissäni päämäärän, jota kohti etenen hitaasti, mutta varmasti.


Eläkkeelle?,

Kiitos kysymyksistä ja kommenteista!

Myönnän, että salkkuni maantieteellinen hajautus ei ole optimaalinen. Oppikirjojen mukaisesti mentäessä USA:n ja Euroopan osuuden tulisi olla huomattavasti suurempi (nythän näitä edustaa vain Global Top 25 Brands) ja Suomen osuuden pienempi. Lisäksi kehittyvien markkinoiden sijoitukset tulisi hajauttaa muuallekin kuin Venäjälle.

Koska sijoittaminen on minulle loistavan vaurastumismahdollisuuden lisäksi ykkösharrastukseni, haluan painottaa salkussani kohteita, joiden analysointi, ja tutkiminen, on mielenkiintoista. Pidän eniten suomalaisten tuttujen yhtiöiden analysoinnista, joten suorat sijoitukset teen pääosin Suomeen. Kehittyvien markkinoiden sijoitusten yksipuolisuuteen tulen puuttumaan, kuten mainitsen. Seligsonin kyseisille markkinoille sijoittava rahasto tulee siis jossain vaiheessa olemaan yksi salkun tukipilareista. Uskon muutenkin hyvin vahvasti kehittyvien markkinoiden potentiaaliin pitkällä aikavälillä. Euroopan (ja myös USA:n) hitaan talouskasvun aikakautena BRIC -maiden tulisi mielestäni kuulua merkittävällä osuudella etenkin nuorten (riskiä sietävien) sijoittajien salkkuun.

Mukava kuulla, että olet itsekin alkanut kirjoittaa sijoitusmatkastasi. Pitääpä jatkossa seurata sinunkin blogiasi.


Jukka,

Hieno kuulla, että seuraat mielenkiinnolla kirjoituksiani. Heti alkuun on pakko todeta, etten koskaan treidaa osakkeilla. Etenkään, jos kyse on laatuyhtiöistä, joihin luotan. Samaan hengenvetoon täytyy myöntää, että Vestasin järkyttävän suuri kurssilasku on saanut minut mietteliääksi. Olen pyöritellyt lukuja ja tutkinut yhtiötä entistä tarkemmin. Luottamukseni yhtiön johtoon on heikentynyt (katteettomia lupauksia ja pilvilinnoja), mutta tuulivoiman pitkän aikavälin megatrendi ei ole kadonnut mihinkään. Haluan edelleen olla tässä mukana markkinajohtajan kautta. En siis ole myynyt.

Kuten olen useasti todennut, sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vuoden pituiseen osto-ohjelmaan ei välttämättä sisälly montaakaan sijoituserää. Toisekseen pidin Vestasin osto-ohjelmassa yhden pidemmän ”tauon”, kun huomasin markkinatilanteen muuttuneen (kirjoitin tästä eräässä kirjoituksessa). Odotin siis halvempia hintoja ja jatkoin ohjelmaa 100 DKK:n hintatasolla. Tästä huolimatta viimeisin Vestas -sijoitukseni on tällä hetkellä nelisenkymmentä prosenttia tappiolla! Yhtiön nykyiset ongelmat eivät lopu hetkessä, joten uskon pystyväni tankkaamaan yhtiötä edullisesti vielä tulevaisuudessa ja painamaan näin keskihankintahintani lähelle ”all time low” -tasoa.

Täytyy myös huomioida, että suuri kurssilasku on painanut osakkeen painon salkussa melko pieneksi. Vaikka muutkin sijoitukset ovat olleet pääosin laskussa, on Vestasin syöksy ollut selvästi muita rajumpaa.

R.W.

Osto-ohjelmien tilannekatsaus

29.11.2011 - 19:59


Viimeiset pari viikkoa ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia niin yleisen taloustilanteen kuin osakemarkkinoidenkin näkökulmasta katsottuna. Valtioiden velkakriisiin ei nähtävästi odoteta ratkaisua vielä vähään aikaan, sillä osakkeiden hinnat ovat laskeneet monin paikoin taas entistä alemmas. Tämä on tarkoittanut omien osto-ohjelmieni etenemistä suunnitelman mukaisesti.

17.11. ostin Sampoa noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 18,3 EUR. Lähes uunituore (päivitetty) analyysini indikoi intrinsic valueksi 19 EUR. Rock bottomin uskon olevan Sampon kaltaisella yhtiöllä kirja-arvossa eli 16 eurossa, jota lähellä voimme hyvinkin käydä (pankkikriisissä Nordea vetää Sampoa alas). Jään odottelemaan kurssin putoamista noille tasoille. Velkavivun otan käyttöön 14 eurossa. Suhdannekestävää (pois lukien Nordea-osuus) vakuutusyhtiötä, jolla on OMXH:n paras johto, ei yksinkertaisesti voida hinnoitella kuin äärimmäisissä poikkeusoloissa alle kirja-arvon. Sampon keskihankintahinta on nyt 17,9 EUR.

21.11. ostin Konecranesia noin 600 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 14,5 EUR ja melkein heti perään eli 23.11. uudestaan hinnalla 13,5 EUR. Näiltä tasoilta kurssi kuitenkin harmikseni kääntyi ainakin hetkelliseen nousuun, enkä ole tämän jälkeen tehnyt yhtiöön lisäostoja. Intrinsic valueksi olen määrittänyt 15,5 EUR, jolla aloitin ohjelman 26.9. Konecranesin rock bottom value on hyvin vaikea määrittää, sillä todella heikossa taloustilanteessa konepajat voivat sukeltaa syvälle (tämän takia olen jakanut ostot normaalia pienempiin eriin). Koska osakemarkkinat eivät etenkään kriisien aikana osaa katsoa kovin pitkälle (maailmaan, jossa talousympäristö on normaali), P/B 1,8 lienee ihan mahdollinen lähemmäs 20 % oman pääoman tuottoa takovalle yhtiöllekin. Tämä tarkoitta noin 13 EUR kurssia ja 10 % tulostuottoa, jos kestäväksi ROE-tasoksi oletetaan 18 %. Yli 10 % tulostuotto on näin laadukkaalle yhtiölle hyvin harvinaista, joten näillä tasoilla liikutaan mielestäni hyvin lähellä rock bottomia. Jään odottelemaan kurssin putoamista ja jatkan ostoja rock bottom -tasolla. Velkavivun käyttöön tulee kuitenkin varautua erityisesti Konecranesin kohdalla. Nykyisen suunnitelmani mukaan sijoitusaste nostetaan yli 100 %, kun osakekurssi putoaa alle 11,5 EUR. Konecranesin keskihankintahinta on nyt 14,5 EUR.

Kolmas laatuosake, jolla olen viimeisimmän blogi -päivitykseni jälkeen salkkua täydentänyt, on Fortum. Ostin 22.11. noin 1 200 EUR suuruisen erän kpl-hinnalla 16,0 EUR. Arvioin intrinsic valuen olevan 16,5 EUR ja rock bottom valuen 14 EUR. Tämä tarkoittaa 1,5 P/B –lukua, jolloin 16 % oman pääoman tuottoa tekevälle yhtiölle saadaan tulostuotoksi yli 10 %. Velkavivun otan käyttöön, jos kurssi laskee alle 12 EUR. Fortumin keskihankintahinta on 16,9 EUR.

Talvivaaran tai Vestasin osto-ohjelmia en ole jatkanut sen jälkeen, kun kirjoitin yhtiöistä viimeksi. Nokian Renkaiden ja Oriola KD:n suunniteltuja ohjelmia en ole harmikseni vielä päässyt aloittamaan, sillä hinnat ovat liian korkealla. Talvivaaran intrinsic value on 2,4 EUR ja seuraavan oston tulen tekemään kurssilla 2,25 EUR. Nokian Renkaiden ostot aloitan intrinsic valuella 19 EUR ja Oriolan 1,8 EUR.

Kun nyt elämme hyvin epävarmoja aikoja ja osakekurssien heilunta on suurta, haluan tuoda lopuksi esille riskeihin liittyvän asian, jota monet sijoittajat eivät tule välttämättä ajatelleeksi. Olen kerännyt osto-ohjelmissani olevat osakkeet (pois lukien Talvivaara lyhyestä historiastaan johtuen) riski-tuotto –matriisiin, mikä kuvaa yhtiön ”todellista” riskiä ja tuotto-odotusta. En pidä osakekurssin volatiliteettia hyvänä riskin mittarina, sillä eihän kurssiheilunnalla ole mitään vaikutusta osakkeen pitkän aikavälin tuottoon tai yrityksen liiketoimintaan, joka loppujen lopuksi tuoton ratkaisee. ”Todellinen” riski on mielestäni se, ettei yhtiö kykene tekemään tulevaisuudessa tulosta sijoittajan odotusten mukaisesti. Näin ollen riskiä tulee mitata esimerkiksi EPS:n tai EBIT:n heilahtelulla, ei osakekurssin heilahtelulla. Yhtiöt, jotka kykenevät vuodesta toiseen melko tasaiseen kassavirtaan eivät itse asiassa ole kovin riskipitoisia, vaikka yhtiöiden osakekurssit heiluisivat mielin määrin.

Alla olevassa kuvassa riskiä kuvataankin EPS:n varianssilla (toteutuneiden tulosten heilunta keskiarvon ympärillä), mikä on laskettu kymmenen viimeisen vuoden toteutuneilla luvuilla. Tuotto-odotusta kuvataan yksinkertaisuuden vuoksi osinkotuotolla (2011 ennuste). Parhaat sijoituskohteet ovat niitä, jotka asettuvat matriisin oikeaan alakulmaan (korkeaa tuottoa pienellä riskillä). Itse asiassa matriisi muuttuu kolmiulotteiseksi, kun otamme myös kasvun huomioon. Kasvu on yhtiön kannattavuuden ja riskin ohella yksi kolmesta yrityksen arvon ”päädraiverista”, joten sitä ei tule unohtaa.

Kuva 1. Osto-ohjelmaani kuuluvat suomalaisyhtiöt riski-tuotto -matriisissa.


Kuva on todella havainnollinen ja hyödyllinen, kunhan muistaa sen samalla ”vetävän mutkia suoriksi” varsin huolella. Konecranesia lukuun ottamatta kaikki osto-ohjelmassani olevat yhtiöt voidaan luokitella ”vähäriskisten” joukkoon. Konecranesin muita laatuyhtiöitä korkeampi riski kompensoituu erinomaisilla kasvunäkymillä. Vastaavasti Nokian Renkaita lukuun ottamatta kaikki yhtiöt kuuluvat ”korkeatuottoisten” joukkoon. Nokian Renkaiden matalampi osinkotuotto selittyy niinikään kasvunäkymillä ja tietysti sillä, ettei yhtiön hinta ole vielä laskenut houkuttelevalle tasolle. Halutessaan yhtiö kykenisi maksamaan huomattavasti nykyistä suurempaa osinkoa, mutta koska yhtiö kykenee saamaan investoinneilleen todella kovaa tuottoa, ei osinkosuhteen nostaminen ole järkevää.

Lähtökohtaisesti kaikkien itseäni kiinnostavien sijoituskohteiden tulisi olla ”korkeaa tuottoa pienellä riskillä” -kategoriassa. Poikkeuksen muodostavat voimakkaasti kasvavat yhtiöt, kuten yllä olevasta käy ilmi. Jokainen tietysti määrittää oman tuottotavoitteen ja yhtiöilleen sallitun riskitason itse ja toisaalta myös sen, kuinka paljon kasvupotentiaalia yhtiössä on oltava, jotta alhaisempi nykyhetken osinkotuotto on hyväksyttävä. Yllä oleva matriisi kuvaa siis vain omaa näkemystäni houkutteleville sijoituskohteille asetettavista rajoista.


____________



Blogimerkinnän kommentit:


jorma kirjoitti 30.11.2011 - 01:45

Terve, hyvä kirjoitus jälleen, tuo kaavio on mainio lisä! Tämmöisiä kysymyksiä sinulle;

1. Paljonko kassaa on jäljellä?

2. Oletko harkinnut velkapositiota ja mikä on tulostuottovaateesi, että otat käyttöön?

Päivä päivältä valtioiden velkatilanne näyttää uhkaavan surkealta ja kuten kreikan tapauksessa ongelmat tiedostettiin jo yli vuosi sitten. Osakemarkkinat reagoivat silti mielestäni hyvin jäljessä. Edelleen näyttää siltä, että kun tukitasot ovat nyt pitäneet kaipaa markkinat vähän isompaa sysäystä kunnon pudotukseen. Ja nämä ajat saattavat olla hyvinkin lähellä. Toivottavasti romahtaa kunnolla niin päästään ostelemaan halvalla!


Jackwelshh kirjoitti 30.11.2011 - 17:47

Talvivaaran intrinsic value on tullut reilusti alaspäin 10.10.11 katsauksesta (3,41eur ->2,4eur).

Onko kommentteja tästä? Mitkä ovat suurimmat laskelmaan vaikuttaneet syyt (tuotantoennusteet, nikkelinhinta, ympäristöriskit)?

Markkinoiden piiskaama kirjoitti 08.12.2011 - 23:36
Jumankavita. Konecranes tänään -7,15% uskomatonta swingiä ylös/alas. Joka kerta sama juttu, minusta tulee pelkuri muutaman isonumeroisen laskupäivän jälkeen. Osto-ohjelmani käskee ostamaan mutta pelkään että kurssi menee lattiasta läpi. Sitten tuleekin hyviä uutisia jostain ja kurssi raketoi ennen kuin ehtii kissaa sanoa pörssin auetessa.


Random Walker kirjoitti 23.12.2011 - 09:49

Jormalle:

Kiitos kysymyksistä, kommenteista ja kehuista.

Loppukesästä/alkusyksystä alkaneen laskumarkkinan aikana olen tähän mennessä sijoittanut noin puolet kassastani. Toisin sanoen uskon, että muutamat yhtiöt (joiden osto-ohjelman olen suunnitellut) laskevat vielä sille tasolle, että voin aloittaa ostot. Siksi säästelen vielä pelimerkkejäni. Lisäksi minulla on varaa jo käynnistyneiden osto-ohjelmien loppuun viemiseksi, sillä olen varautunut käyttämään velkavipua, mikäli kurssilasku kiihtyy. Marraskuun lopussa salkustani oli käteisenä 11 %.

Kuten yllä mainitsen, olen suunnitellut velkaposition avaamista. En ole asettanut mitään yleistä tulostuottotavoitetta velalla tehdyille sijoituksille, vaan tarkastelen asiaa yrityskohtaisesti (toisin kuin normaalitilanteessa tuottovaatimukseni on kaikille yhtiöille 12 %; tämä on itse asiassa vähän eri asia kuin tulostuotto, mutta ei nyt takerruta siihen). Esimerkkeinä voin mainita, että Konecranesissa avaan velkaposition 11,2 %, Fortumilla 12, 4 % ja Sampolla 15,3 % tulostuotolla. Muillakin yhtiöillä tulostuotot asettuvat kutakuinkin tähän haarukkaan, kun velan käyttöönotto on ajankohtaista. Mainittakoon vielä, että lasken ns. ”normalisoitua” tulostuottoa eli pyrin hahmottamaan yhtiön kestävän ROE-tason ja lasken tulostuoton tämän ja P/B-luvun osamääränä. En siis käytä P/E-luvun käänteislukua, sillä tämän hetken EPS voi olla hyvin kaukana pitkän aikavälin keskimääräisestä tasosta, mikä vääristää tuottoarvioita pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta. Täsmälleen saman arvon saa molemmilla tavoilla tietysti silloin, jos kykenee hahmottamaan keskimääräisen pitkän aikavälin EPS-tason. ROE:n hahmottaminen on minusta helpompaa, joten käytän sitä.

Itsekin toivon, vaikkei ehkä ”kunnon kansalaisena” saisi, että poliittisen kriisin loppuhuipennus olisi vielä edessä. Suurempaa luottolamaa en toivo, sillä se vaikuttaisi reaalitalouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin hyvinkin pitkään. Poliitikot ovat arvaamattomia ja saattavat tehdä typeriä ratkaisuja, joten markkinoiden sentimentti tulee näkemykseni mukaan pysyttelemään vielä heikkona pitkälle ensi vuoteen. Mutta antaa poliitikkojen säätää, sehän vain tarkoittaa kurssien putoamista riskipreemioiden nousun myötä. Niin kauan kuin reaalitalous on jokseenkin kunnossa ja yritysten voitot eivät syöksy, pitkän aikavälin sijoittajalla on kaikki hyvin. Ja olen täysin vakuuttunut siitä, että rahakoneet tulevat laulamaan kunnolla jossain vaiheessa, jotta todelliselta katastrofilta vältytään.


Jackwelshhille:

Kiitos kommenteista. Nyt kirjoitukseen on päässyt näppäilyvirhe. Talvivaaran intrinsic value on edelleen 3,4 EUR. Mainitsin, että teen seuraavan oston 2,25 EUR tasolta. Näin silloin, jos trendi säilyy laskevana (aloitin ostot 2,4 eurossa). Jos kurssi kääntyy selkeästi nousuun, tulen ostamaan yhtiötä niin kauan kun kurssi on alle intrinsic valuen (ellei positio kasva ennen tätä liian suureksi).


Markkinoiden piiskaamalle:

Kiitos kommenteista. Annan sinulle yhden vinkin, vaikken sijoitusvinkkejä muuten annakaan. Opi tarkastelemaan ”isoa kuvaa”. Loppujen lopuksi jopa kymmenen prosentin päiväheilahdus ei näy missään, kun katsot yhtiön kurssikehitystä 10 tai 20 vuoden perspektiivissä. Toisin sanoen se, ostatko Konecranesia esimerkiksi nyt 14 eurolla tai 13 eurolla, ei kovinkaan paljon vaikuta siihen, millaiseksi pitkän aikavälin tuottosi muodostuu. Jos olet tehnyt yhtiöstä huolellisen analyysin realistisilla tai mieluummin vähän pessimistisillä ennusteilla ja asettanut tuottovaatimuksesi mieluummin yli kuin alle markkinoiden keskimääräisen tason, voi osaketta mielestäni ostaa hyvin luottavaisin mielin alle intrinsic valuen. Älä siis kauhistele, vaikka osake laskisi vielä tätäkin tasoa alemmas. Kun ostat halvemmalla hinnalla lisää, tuotto-odotuksesi paranee koko ajan. Sijoituksesi pitkän aikavalin tuoton ratkaisevat ostohetkesi osinkotuotto (mikä on sitä suurempi, mitä halvemmalla ostat) ja osinkojen kasvu. Kurssikehityksellä (ts. P/E-luvun muutoksilla) toki on vaikutusta, mutta ei niin paljon kuin yleisesti luullaan.

Suhteellisen lyhyestä (noin 10 vuotta) sijoittajanurastani huolimatta, minulla on ollut ilo tutustua todella moneen alalla toimivaan ammattilaiseen ja harrastajaan. Olen tavannut niin menestyviä kuin epäonnistuneitakin sijoittajia ja pannut merkille yhden oleellisen eron näiden kahden ryhmän välillä. Kaikki sijoittajat ovat tienneet mitä tulee tehdä, mutta vain menestyvät sijoittajat ovat tehneet täsmälleen niin kuin kuuluu. Noudata siis sijoitussuunnitelmaasi ja osto-ohjelmiasi täsmällisesti laskivatpa kurssit kuinka alas tahansa. Vain tällä tavalla voit varmistaa ikuisen jäsenyytesi ”menestyvien sijoittajien kerhossa”.

R.W.