Useimmat ihmiset ajattelevat, että resepti menestyksekkääseen sijoitustoimintaan on vain harvojen tiedossa. Vähän samaan tapaan, kuin tasavallan presidentin järjestämien linnanjuhlien boolin salainen valmistusohje. Sijoittamista pidetään monimutkaisena ja valtavaa matemaattista lahjakkuutta vaativana toimintana. Todellisuudessa sijoitusmenestyksen resepti on yksinkertainen, eikä Einsteinin omaavaa lahjakkuuttakaan tarvita, sillä todellisuudessa sijoittamisessa 80 % on psykologiaa ja vain 20 % matematiikkaa. Itse asiassa juuri tästä syystä vain harva kaikista yrittäjistä luo sijoittamalla suuria rikkauksia. Jokaisen oma pääkoppa ja sinne syöpyneet pelot, ovat pahin este menestykseen, eivät suinkaan puutteelliset laskutaidot. Tämän kerran kirjoituksessa esittelen erinomaisen tavan pitkän aikavälin sijoitustuottojen parantamiseen. Sijoitussalkun ns. automaattinen tasapainotus ei ole todellakaan mikään uusi, vaikkakin kovin harvoin oikeasti käytetty, tapa, psykologisten sijoitusesteiden poistamiseen.
Tyypillisesti sijoittajilla, kuten ihmisillä yleensä, on tapana murehtia jos jonkinlaisista asioista. Useimmilla murheilla ei oikeasti edes ole elämämme kannalta mitään merkitystä, ja vaikka olisikin, emme kuitenkaan kykenisi vaikuttamaan niihin. Sijoitusmenestyksen kannalta esimerkiksi suurin osa päivittäisistä kansantaloutta koskevista uutisista on täysin turhaa ”kohinaa”. Sijoittaja, joka pelästyy tällaisia yksittäisiä tiedonrippeitä ja muuttaa suunnitelmaansa tämän kohinan perusteella, tekee pahan virheen. Sijoittajalle merkityksellistä on sen sijaan yrityksen kilpailukyky markkinoilla, kasvupotentiaali, kannattavuudessa tapahtuvat muutokset, johdon kyvykkyys, yrityskulttuuri, työntekijöiden sitoutuminen jne. Tällaisista asioista saa valitettavasti hyvin vähän tietoa päivittäisen kohinan joukosta. Tietoa toki saa paljon esimerkiksi vuosikertomuksista ja johdon presentaatioista, mutta useimmat sijoittajat eivät kykene hyödyntämään tätä tietoa tuottavalla tavalla. Toisin sanoen omaan sijoitusmenestykseen vaikuttaminen on usein hyvin rajallista.
Johtopäätös on, että avain sijoitusmenestykseen piilee sijoittajan kyvyssä keskittyä niihin asioihin, joilla on merkitystä ja, joihin hän itse pystyy vaikuttamaan. Tällaisia asioita ovat mm. itselle sopivan sijoitusstrategian valinta, omaan riskinsietokykyyn sopivan allokaation miettiminen, sijoituskohteiden hajauttaminen useisiin hyviin yrityksiin ja salkun tasapainotus. Nyt keskitymme viimeksi mainittuun asiaan.
Kuva 1. Resepti sijoitusmenestykseen.
Salkun tasapainottamisella tietyin tasaisin väliajoin (esim. kerran vuodessa) tai allokaation muuttuessa sallittua toleranssia enemmän, pyritään välttämään sijoittajien pahin mahdollinen virhe: ostaminen kalliilla ja myyminen halvalla.
Kuva 2. Resepti sijoituskatastrofiin.
Kuvan 2 mukainen käyttäytyminen johtaa sijoituskatastrofiin, ei ehkä vielä ensimmäisellä kerralla, mutta viimeistään muutaman kerran toistettuna. Ja valitettavasti monilla on tapana toistaa virheensä kerta toisensa jälkeen. Tästä puhuvat karua kieltään tutkimukset osakerahastojen merkinnöistä. Esimerkiksi ennen 2000-luvun alun it-kuplan puhkeamista nettomerkinnät osakerahastoihin olivat poikkeuksellisen suuria. Kolmen kuukauden aikana ennen it-kuplan huippuhintoja osakerahastoisiin allokoitiin USA:ssa pääomaa yhteensä 140 miljardia euroa! Vielä surullisemman asiasta tekee se, että osakkeiden hintojen ollessa pohjilla vuonna 2002, tämä sama rahamäärä virtasi korkorahastoihin. Samanlaisia piirteitä sijoittajien käyttäytymisessä on havaittavissa muissakin pörsseissä ja muiden kuplien aikana (viimeisimpänä Euroopan velkakriisiä edeltänyt kurssinousu ja sitä seurannut romahdus).
Sijoitussalkun uudelleentasapainotus (rebalansing) sopii erityisesti sijoittajille, joiden salkku on hajautettu osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin. Aggressiiviset ”all in osakkeissa” -tyyppiset sijoittajat eivät tietenkään voi tätä täysin hyödyntää. Heillä kun lähtökohtaisesti pääoma on aina kiinni vain osakkeissa. Mutta eri sijoitusrahastojen (USA, Eurooppa, Kehittyvät markkinat) välinen tasapainotus oman tavoitetilan mukaiseksi on mahdollista. Suoria osakesijoituksia tekevälle uudelleentasapainotus voi tapahtua esimerkiksi aina, kun yksittäinen osake ylittää 10 % painon salkussa (jos sijoittaja on asettanut 10 % maksimipainorajan yksittäiselle osakkeelle).
Kuva 3. Sijoitussalkun uudelleentasapainotus.
Miten automaattinen uudelleentasapainotus sitten tapahtuu ja miten sen avulla voidaan välttää ostamasta kalliilla ja myymästä halvalla? Homma on hyvin yksinkertainen. Otetaan esimerkki:
Seppo Sijoittaja on laatinut itselleen sijoitussuunnitelman, jossa hän on määrittänyt omaan riskinsietokykyynsä perustuen allokoivansa 50 % varoista osakerahastoihin ja 50 % korkorahastoihin. Vuoden kuluttua suunnitelman laadinnasta osakemarkkinat romahtavat ja osakerahastojen arvo putoaa. Nyt Sepon salkusta enää 40 % on osakerahastoissa ja korkorahastojen osuus on noussut 60 prosenttiin. Salkku ei siis enää ole tasapainossa Sepon alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. Jotta salkku saadaan tasapainoon, on Sepon myytävä korkorahastoja, ja allokoitava myynneistä realisoituneet varat osakerahastoihin. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että Seppo tulee ostaneeksi osakkeita romahduksen jälkeen halventuneilla hinnoilla.
Jos sijoittaja ei lähtökohtaisesti halua myydä sijoituksiaan (ennen lopullisen tavoitteensa saavuttamista), voidaan tasapainotus tehdä myös pelkillä ostoilla. Tällöin sijoittajan on säästettävä osa kuukausituloistaan rahamarkkinarahastoon (käteinen) ja tehtävä sijoitukset esimerkiksi vuoden välein alipainossa oleviin rahastoihin. Tällainen taktiikka takaa sen, että tulet aina ostaneeksi kohtuullisen edullisesti. Et välttämättä pääse aivan pohjille, mutta vältät ainakin ostamisen kuplahintoihin ja myymisen pohjilla. Edut tasaisesti yhtä suurilla summilla eri rahastoihin sijoittavaan nähden ovat myös ilmeiset.
Voin jälleen kerran todeta, ettei tuottoisa sijoittaminen ole tämän monimutkaisempaa.
____________
Blogimerkinnän kommentit.
Laiska Sijoittaja kirjoitti 22.01.2012 - 15:38
Hyvä kirjoitus. Sama ajattelutapa on pyörinyt itsellänikin mielessä pitkin matkaa, mutta en ole koskaan saanut sitä tiivistettyä näin perusteelliseksi kirjoitukseksi - kiitos! :)
Itse haen 80/20 jakoa osakkeisiin ja korkoihin ja tarkoitus on tosiaan pidemmän päälle balansoida aina ostoilla suhde kuntoon. Eli kun osakemarkkinat kirittävät, lisätään korkoja ja kun osakkeita saa halvalla, lisätään niitä. Tällä tavalla tulee tosiaan ostaneeksi halvalla tai ainakin kohtuullisilla hinnoilla.
Tämän "automatiikan" lisäksi pyrin tietysti myös valitsemaan ostokohteita varsinkin osakepuolella, koska se nyt vaan lisää mielenkiintoa asiaan. Toisaalta osake/osakeindeksisijoittamisessa "semi-automaattinen" balansoiti toimii vaikkapa maantieteellisessä hajautuksessa. Eli kun Eurooppa dippaa, niin ostetaan sitä lisää ja vastaavasti ei lisätä salkkuun kehittyviä markkinoita silloin kun ne ovat muutenkin olleet kovassa nousussa.
Markkinoiden piiskaama kirjoitti 24.01.2012 - 22:13
On erittäin vaikeaa mennä ostoksille kun pörssi on yli -3% ja sijoittajat parkuvat ympäri maailmaa, tai mikä pahempaa nyt on alettu viimeaikoina puhumaan yleisesti uudesta taloudesta jonka suunta on vain alaspäin, kasvua ei enään kenties nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti