16.12.2008 - 12:52
Koko maailmaa parhaillaan ravistelevan talouskriisin aikana on monilla tahoilla alettu epäillä vapaan markkinatalouden ja kapitalismin toimivuutta. Rahoitusmarkkinoiden romahdus on antanut epäilijöille perustellun syyn asettua nykyaikaista talousjärjestelmäämme vastaan. Nykymuotoisen markkinatalouden teoreettinen perusta lepää friedmanilaisessa monetaristisessa talousparadigmassa, jonka mukanaan tuomaa pääomaliikkeiden vapautumista ja rahoitusmarkkinoiden laajenemista on viime aikoina kritisoitu varsin aiheellisesti. Pintaa syvempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, ettei vika tässäkään tapauksessa ole järjestelmässä, vaan sen toimijoissa, joita löytyy joka lähtöön. Mutta mikä parasta, hyvä ja toimiva järjestelmä pitää huolen siitä, että ”oikein” toimineet lopulta voittavat. Palataanpa hetkeksi ajassa vajaa neljäkymmentä vuotta taaksepäin, niille perustuksille, joille nykyistä kriisiä alettiin rakentaa.
1970-luvulle asti rahoitusmarkkinoiden sääntely oli voimakasta ja julkisen vallan rooli talouden ohjauksessa merkittävä. Keynesiläisen talousideologian mukainen toiminta esti vielä tuolloin ns. finanssitalouden erkaantumisen reaalitaloudesta. Keynesiläisessä maailmassa sijoittajat olivat yritysten pitkäjänteisiä omistajia. He omistivat nimenomaan yrityksiä, eivät osakkeita. Omistajat eivät spekuloineet sijoituksillaan pikavoittoja etsien. Järjestelmä ei tukenut tällaista toimintaa. Sen ajan kapitalistinen yhteiskunta oli rakentunut omistajien ja heille työtä tekevien työläisten varaan.
Keynesiläisen ajattelun vaihtuminen friedmanilaiseen monetarismiin ja siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan johtivat globaalien rahoitusmarkkinoiden räjähdysmäiseen kasvuun ja spekulatiivisen rahan lisääntymiseen. Viimeaikainen tietotekniikan kehitys ja sen mahdollistama nopea kaupankäynti ovat entisestään johtaneet siihen, että sijoittajien aikajänne on uhkaavasti lyhentynyt, ja finanssitalous on alkanut elää omaa elämäänsä reaalitaloudesta välittämättä. Tätä suuntausta on vahvistanut finanssitalouden rattaita pyörittämään jatkuvasti kehitetyt uudet sijoitustuotteet, joiden tehtailulla ei Wall Streetilla vielä vuosi sitten tuntunut olevan mitään rajaa. Nopean rikastumisen toivossa sijoittajat haalivat näitä tuotteita itselleen, vaikkei edes niiden kehittäjillä ollut tarkkaa käsitystä niissä piilevistä riskeistä.
Yritysten omistajien eli ”oikeiden” sijoittajien ja työläisten väliin oli siis vuosien saatossa syntynyt uusi spekulatiivisten sijoittajien ryhmä, joka laajeni laajenemistaan viimeisen vuoden aikana. Nämä ns. spekuloijat pyrkivät hyötymään osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden nopeista liikkeistä, joilla ei tyypillisesti ole mitään tekemistä yrityksen liiketoimintamenestyksen tai talouden fundamenttien kanssa. Tälle ryhmälle on myös tyypillistä suuren velkavivun käyttö ja korkeiden riskien ottaminen.
Sijoitusten allokoituminen ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille spekulatiivisin perustein johtaa taloudellisten resurssien vajaakäyttöön ja pitkälti investoinneista riippuvaisen kokonaiskysynnän normaalia alhaisempaan tasoon. Tämän näkökulman perusteella talouskasvun ja sijoittajien pitkän aikavälin tuoton maksimoimiseksi spekulatiivinen toiminta pitäisikin minimoida.
Hyvä ja toimiva järjestelmä onneksi huolehtii siitä, että ”paha saa palkkansa”. Vuoden 2008 tapahtumien johdosta suurta riskiä suurella velkavivulla ottaneet spekuloijat ovat hätää kärsimässä. Suurimpina spekuloijina tunnetut hedge-rahastot ovat romahtaneet ja joutuneet myymään omistuksiaan alehinnoin. Pitkään jatkunut spekuloijien kulta-aika on viimeistään nyt ohi.
Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet. Hetkellisesti jalkoihin jääneet omistajat eli ”oikeat” sijoittajat, jotka eivät ole lähteneet keinottelemaan sijoituksillaan, ovat nyt entistä vahvemmissa asemissa. Finanssimarkkinoiden raunioilta on ilo poimia spekuloijien hylkäämiä aarteita, jotka pääsevät vielä täyteen loistoonsa, kunhan noususuhdanne taas aikanaan alkaa.
_____________
Blogimerkinnän kommentit:
Henri Elo kirjoitti 16.12.2008 - 13:19
Kyllä, juuri näin. Markkinatalous toimii mutta ei ilman selkeitä sääntöjä ja viitekehyksiä, ellei sitten aika ajoin haluta isoja romahduksia. Ja paradoksaalista kyllä, romahduksilla on verrattoman paljon ilmaa puhdistavaa vaikutusta, kun keinottelijat ja kuplat - viimeisimpänä Bernard Madoffin 50 mrd hedge fund -petos - jäävät kuivalle maalle vuoroveden jo laskettua. Tulee mieleen Buffettin tärkeät muistisäännöt: ymmärrä mihin sijoitat; sijoita yritykseen liiketoimintaan - älä osakkeeseen; arvioi yrityksen pitkän aikavälin liiketaloudellista menestyspotentiaalia; pidä näpit irti rahastuksesta.
On ikävää, että myös suomalainen yhteiskunta on tukenut korporatiivisen sosialismin kehitystä kansankapitalismin kustannuksella mm. massiivisin verotuksellisin tulonsiirroin suorilta omariskisiltä piensijoittajilta toisten rahoja pyörittäville rahastoille ja muille instituutioille.
Viittaan myös omaan aihetta sivuavaan blogikirjoitukseeni: http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/05/hallitus-osasyyllinen-finanssikriisiin/
Vox Populi kirjoitti 16.12.2008 - 20:28
Vaikka valamiehistö toteaisikin tri Jekyllin syyttömäksi siihen mitä mr. Hyde ehkä on tehnyt, ovat kuitenkin tekoset vain tri Jekyllin ansiosta mahdollisia.
J. Vahe kirjoitti 16.12.2008 - 21:47
"Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet. Hetkellisesti jalkoihin jääneet omistajat eli ”oikeat” sijoittajat, jotka eivät ole lähteneet keinottelemaan sijoituksillaan, ovat nyt entistä vahvemmissa asemissa."
Tämänsuuntaisesti se Henrikin kirjoittaa. Onhan se mukavaa, että nuoret miehet ovat idealisteja. Minä vähän pelkään, että lopuksi paha saa palkkansa ja hyvälle ei riitä mitään, kun pahan palkan päälle tulee kaikki optiot, tantiemit ja kädenpuristukset.
Vakavasti: Aion itsekin aiheesta kirjoittaa: paljon samaa tapahtui IT-kuplassa. Bush ei ehkä ole tyhmä, mutta taatusti helvatin laiska. Kyllä valvontaa olisi pitänyt lisätä jo IT-kuplan jälkeen. On mahdoton tilanne, jos veronmaksajat, eläkeläiset eläkerahastojen kautta jne. aina 7 vuoden välein maksavat laskun isojen poikien kemuista.
jousimies kirjoitti 16.12.2008 - 22:57
"Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet."
Joihin tullee lukeutumaan lapsiperheitä jotka ovat ottaneet lainaa asuntoihinsa ja mahdollisesti nielleet tämän "sijoita samalla rahastoon ja lyhennä lainaasi toisesta päästä" ajatuksen.
Eläkevakuutuksen ottaneita jotka ovat tehneet sijoitukset joihin pankeissa on neuvottu näyttämällä kaavioita toteutuneesta kehityksestä. On tosin aina muistettu mainita myös ettei mennyt ole tae tulevasta, mutta ainahan ne on nousseet. Pitkällä aikavälillä.
Reaalitalous? Ainoa reaali olisi ilman velkaa pyörivä. Velan mukaan tulo tekee aiheesta aina spekulatiivisen. Kärjistetysti.
Miten olis sääntelyn kanssa. Jos vaikka päiväkauppa poistettaisiin kokonaan?
Karl Fransen kirjoitti 17.12.2008 - 09:53
Kommunismi kompastui yhteen ideaslismin kaikkeen epaolennaisimpaan, ajatukselliseen aivokuvaan ihmisluonteen hyvyyden rikkaudesta ja epaonnistui, vajoten henkisen koyhyyden raskaisiin kahleisiin.. Kapitalismi lahti ahneuden lavealle valtatielle ja epaonnistui sekin, rahat paatyivat ahneuden rikkaimmille ja pysyakseen rikkaana niita ei voi levitella ja levittamatta ei voi rikastua. What a dilemma ?? Kaksi aarimmaisyytta yhdistettyna rakentaa keskitien, mutta siinahan ei voi olla mitaan uutta, silla tuolloin olisi rakennusmateriaalina kaksi vanhaa...vanha idealismi ja
ikivanha kapitalismi.
Lauri Nousiainen kirjoitti 18.12.2008 - 22:56
Ei mun mielestä spekuloinnissa ole mitään pahaa, kunhan riskin kantaa itse spekulantti. Ongelmia tulee, jos tuotot/riskit on asymmetriset kuten vaikka usein hedge fundien salkunhoitajilla: onnistuessa saa mehevät bonukset mutta epäonnistuessa menettää lähinnä vaan duuninsa. Mutta jos vaikka yksityistreidari (kuten itse) spekuloi markkinoilla, sillä pitäisi olla vain markkinoita tehostavaa eikä vääristävää vaikutusta. Aivan en ymmärrä tuota spekulanttien hätää. Varmaan monilla on mennyt huonostikin mutta monilla myös ihan hyvin.
Lauri
jousimies kirjoitti 19.12.2008 - 18:07
"onnistuessa saa mehevät bonukset mutta epäonnistuessa menettää lähinnä vaan duuninsa"
Kiitti Lauri, tuota ajoin takaa. Kiteytit hyvin.
Random Walker kirjoitti 22.12.2008 - 10:19
Laurille:
Olen kyllä monessa asiassa samaa mieltä kanssasi. Spekuloinnilla on myös paljon positiivisia vaikutuksia. Likviditeetin paraneminen ja hinnanmuodostuksen tehostuminen ovat varmasti merkittävimmät seikat. Toimivat toissijaismarkkinat ovatkin edellytys toimiville ensisijaismarkkinoille, joiden kautta yritykset hakevat rahoitusta investointeihinsa. Rahoituksen saanti vaikeutuisi huomattavasti ilman likvidejä toissijaismarkkinoita tai ainakin pääoman kustannus nousisi likviditeettiriskin myötä kohtuuttoman suureksi.
Pääsääntöisesti spekuloijat pitävät markkinat tehokkaina (uusi tieto siirtyy välittömästi osakkeen hintaan), mutta aika ajoin heidän toimintansa johtaa uskomattomiin yli- tai alilyönteihin. Spekuloinnista johtuvat hintakuplat sekä näitä seuraavat suuret romahdukset tarjoavatkin pitkäjänteiselle sijoittajalle erinomaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ilman spekuloijien harjoittamaa lyhyeksimyyntiä, hyviä yrityksiä ei tällä hetkellä saisi pörssistä näin järkyttävän edullisesti.
Tämäkään asia ei siis ole täysin mustavalkoinen. Spekuloijista on sekä hyötyä että haittaa yritystoiminnalle ja omistajille. Ja kuten itsekin toit esille, spekuloijia on moneen eri junaan. Toiset ovat enemmän vapaamatkustajia kuin toiset.
R.W.
tiistai 16. joulukuuta 2008
torstai 4. joulukuuta 2008
Ei tarvitse olla ennustaja onnistuakseen osakemarkkinoilla
04.12.2008 - 14:30
Kuten jokainen valistunut sijoittaja tietää, osakekurssien ennustaminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Pörssinhän piti alan johtavien ammattilaisten mukaan nähdä pohjakosketuksensa jo aikapäiviä sitten, mutta kurimus sen kuin vain jatkuu. Esimerkiksi 8.2.2008 ilmestyneessä Talouselämän numerossa Kaupthing Bankin Suomen maajohtaja Lauri Rosendahl tokaisi, että "osakekurssien pitäisi olla pohjilla kesäkuun alussa". Kuten jälkiviisaina tiedämme, kyseinen ennustus meni aikalailla metsään. Samaisessa lehdessä mainittiin Pohjola varainhoidon pääekonomisti Catherine Reillyn lyöneen korkosalkkua hoitavaa ystäväänsä uhmaten vetoa siitä, että osakkeet tuottavat tänä vuonna paremmin kuin joukkolainat. Eipä näytä hänenkään veikkauksensa toteutuvan, ellei sitten pörssi ota hullua loppukiriä ennen vuoden vaihdetta. Käytäntö siis puhuu karua kieltään ennustajia vastaan.
Laskevilla markkinoilla helmiä kalasteleva sijoittaja voi tästä huolimatta hyvin suurella todennäköisyydellä osua melko lähelle pohjaa, mikä on jo mielestäni aika hyvä uutinen. Viime kesälle ajoitetut osakesijoitukset tulevat varmasti olemaan pitkällä aikavälillä keskimääräistä parempia, vaikka nyt osakkeita saisi vielä halvemmalla. Vastaavasti, vaikka pohjat olisi nyt nähty, tulevat lähikuukaudet tarjoamaan mahdollisuuksia tehdä keskimääräistä kannattavampia sijoituksia. Tämän tiedostamiseen ei tarvita ennustajan lahjoja, vaan ainoastaan ymmärrystä talouden lainalaisuuksista.
Yhtä varmasti kuin Maa kiertää Aurinkoa tai painovoima vetää kappaleita maan pintaa kohti, talouden nousu- ja laskukaudet seuraavat toisiaan. Kunhan sijoittaja ymmärtää mikä kansantalouden suhdannekierron vaihe on menossa, pystyy hän jollakin tasolla ajoittamaan sijoituksensa otolliseen hetkeen. Tämän lisäksi, on tiedettävä millainen marssijärjestys vallitsee finanssitalouden, kansantalouden ja yritystalouden välillä.
Tyypillisesti finanssitalous (pörssi) on edennyt noin puoli vuotta kansantalouden (suhdannekierron vaihe) edellä. Yritystalous (yritysten voitot) sitä vastoin on ollut peränpitäjä reagoiden puolen vuoden viipeellä kansantaloudessa tapahtuviin liikkeisiin. Toisin sanoen osakkeiden hinnat kääntyvät laskuun ennen kuin taantuma tai lama on edes alkanut, mutta yritysten voittojen pieneneminen nähdään vasta jonkin ajan kuluttua laskusuhdanteen alkamisesta.
Edellinen teoria on toiminut ohjenuorana nykyisessäkin kriisissä. Jo ennen parhaillaan käynnissä olevaa talouden laskusuhdannetta, osakekurssit aloittivat vajoamisensa kesällä 2007. USA:n taantumasta alettiin puhua toden teolla vasta viime vuoden lopulla, ja Euroopassa talous alkoi laskea vasta tämän vuoden toisella kvartaalilla, jolloin esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote supistui hieman. Maa onkin virallisesti taantumassa, sillä kolmannella vuosineljänneksellä talous jatkoi supistumistaan 0,5 prosentilla.
Kuten viimeaikoina Suomessakin lisääntyneistä yritysten negatiivisista tulosvaroituksista voimme viimeistään päätellä, taantuman vaikutuksilta eivät vahvatkaan yritykset voi täysin välttyä. Kansantaloudessa tapahtuneet muutokset ovat siis alkaneet heijastua yritystalouteen. Pörssistä löytyy kuitenkin edelleen iso joukko yhtiöitä, jotka näkevät tulevaisuuden erittäin valoisana. Esimerkkinä voidaan mainita Wärtsilä, joka uskoo ensi vuodenkin olevan erinomainen paksun tilauskirjan turvin. Vasta, kun kaikki toivo on menetetty, ja yritysjohtajienkin usko oman bisneksen lähitulevaisuuteen alkaa horjua, on osakekursseilla edellytykset nousuun. Tällöin kaikki huonot uutiset ovat jo kursseissa, joten niillä on vaihtoehtona vain yksi suunta, joka on ylöspäin. Vaikka useat yhtiöt ovat jo nyt aliarvostettuja, ja niitä voi hyvällä omalla tunnolla poimia salkkuun, pohjat ovat käsillä vasta, kun veri virtaa kaduilla. Mutta koska osakemarkkinat ennakoivat, eikä kukaan voi tarkalleen tietää kuinka paljon, sijoittajan ei kannata odotella lopullista tuloskäännettä, vaan poimia hyvien yritysten halpoja osakkeita tasaiseen tahtiin.
Tärkeintä ei ole osua pohjille, vaan tiedostaa talouden suhdannekierron vaiheiden perusteella, milloin on keskimääräistä parempi, milloin huonompi, aika ostaa. Ja faktahan on, että nyt on huomattavasti parempi aika, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Tämän ymmärtämällä kuka tahansa pystyy hankkimaan osakemarkkinoilta itselleen edullisia vaurauden lähteitä eli osuuksia voittoa tekevistä yrityksistä. Ennustajia meidän kenenkään ei onneksi tarvitse olla.
_______________
Blogimerkinnän kommentit:
Henri Elo kirjoitti 04.12.2008 - 16:51
Hyvää ja selkeää tekstiä Random!
Psykologia talks, money walks. Pitkällä aikavälillä money talks, psykologia walks.
"Vasta, kun kaikki toivo on menetetty, ja yritysjohtajienkin usko oman bisneksen lähitulevaisuuteen alkaa horjua, on osakekursseilla edellytykset nousuun."
Jos ollaan pessimistejä, niin edellä olevakaan ei tarkoita nousua, ainoastaan edellytyksiä kuten sanoit. Ja välttämättä kaikkien yhtiöiden ei tarvitse menettää toivoa, jotta nousu voisi alkaa. Kysymys kuuluu: kuinka paljon taloudessa on itseään toistavia ilmiöitä, ja toisaalta kuinka dynaaminen nykyinen maailmantalous on toipumaan pitkälti psykologian voimistamasta talouskriisistä?
Vox Populi kirjoitti 04.12.2008 - 18:41
Täytyy myöntää, että R W osaat asettaa sanasi.Skeptikkokin valpastuu. Koska
et vaikuta helppoheikiltä tai kansankiihottajalta, lienet miettinyt asiasisältöä enemmän kuin esillepanoa.Talouskäyriä tulkitsevat ovat kuitenkin ennustajaeukkoja, koska käyrien takana on vain kollektiivista hysteriaa.
Luonnontieteellisen taustani johdosta vierastan ruumiista irtautuneita poltergeist-ilmiöitä, enkä voi niihin vakavasti suhtautua.
Valistunut arvaaja lukenee kuitenkin katsojan silmistä kauhun ja toivonpilkahduksen taitavammin kuin höpsismianalyytikko.Perusteetonkin toivo voi hetken kannatella sieraimia pinnalla. Mutta kun väärä vitonen paljastuu, palaa talokin kivijalkaan.
Luulen, että olet valistunut arvaaja. Aika näyttää.
Ketkunperä kirjoitti 05.12.2008 - 00:15
Joka tilanteessa on yhtiöitä, jotka menestyvät (vähintään selvästi muita enemmän). Ne pitää vain löytää. Tosin minusta näyttää siltä, että rahastojen ja ilkeiden hedgejen pakkomyynnit aikaansaavat sen, että mikään hyväksi koettu investointiohjelma ei tunnu menestyvän.
Katselin viime kuussa parhaiten menestyneitä hedgefundeja Ruotsissa ja vasta tuli yhtiö nimeltä
Aviva Investors. Sen tuotteet olivat sekä yhden että kuuden kuukauden kärkilistalla.
Yhtiön osakestrategia oli esitelty sivulla:
http://www.avivainvestors.com/finland/asset_classes/equities/GLobal/our_process/index.htm
1. vaihe: analysoi makrotalouden vaikutukset
(ja siinä hyvät alakohdat)
2. vaihe: pitkän tähtäimen (lifecycle) analyysi & kvalitatiivinen analyysi
3. vaihe: fundamentti analyysi
4. vaihe: tee ostoslista
5. vaihe: rakenna salkku.
Erityisesti tuossa 1. vaiheessa oli potkua.
Tobe kirjoitti 05.12.2008 - 10:24
Tähän depressioon voi ottaa myös pragmaattisen näkökulman.Siis minkä? No sen että maailma ei lopu tähänkään kriisiin.
Mitään ohjenuoraa yksittäisen osakkeen arvoon lähivuosina ei varmaankaan kannata ottaa kantaa.Ilmassa on räntää ja se muuttuu iltapäivällä jäätäväksi tihkuksi.Sijoittajia varoitellaan liiasta uskosta pikaiseen nousuun.Tänään ostettu tuottaa nopeammin kuin vuosi sitten ostettu.Siinä se.
Masa7 kirjoitti 16.12.2008 - 09:07
uutena blogisi lukijana ihmettelin miksi osa blogi merkinnöistä on suojattu salasanalla?
Onko tuota salasanaa mahdollista saada jostain?
Kiitos vielä hyvästä blogista!!
Random Walker kirjoitti 16.12.2008 - 13:37
Masa7:lle
Olen suojannut muutaman kirjoituksen salasanalla, sillä en ole halunnut niitä kaikkien lukijoiden nähtäväksi. Kuten blogini alussa kerron, kirjoitusten ensisijainen tarkoitus on oman sijoitustoimintani dokumentointi ja asioiden pohdiskelu oman pääkoppani sisällä. Suurimman osan tästä pohdiskelusta haluan jakaa muiden sijoittajien kanssa ja herättää näin keskustelua mielenkiintoisten asioiden ympärille. Sijoitussalkkuni sisältöä ja varallisuuteni kehitystä en ole halunnut ainakaan tässä vaiheessa paljastaa täysin läpinäkyvästi. Tosin kirjoitusteni perusteella sekä salkkuni sisältö että omaisuuteni arvo ovat karkeasti arvioitavissa. Mutta parempi jättää jotain lukijan oman mielikuvituksen varaan, ainakin toistaiseksi.
R.W.
Kuten jokainen valistunut sijoittaja tietää, osakekurssien ennustaminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Pörssinhän piti alan johtavien ammattilaisten mukaan nähdä pohjakosketuksensa jo aikapäiviä sitten, mutta kurimus sen kuin vain jatkuu. Esimerkiksi 8.2.2008 ilmestyneessä Talouselämän numerossa Kaupthing Bankin Suomen maajohtaja Lauri Rosendahl tokaisi, että "osakekurssien pitäisi olla pohjilla kesäkuun alussa". Kuten jälkiviisaina tiedämme, kyseinen ennustus meni aikalailla metsään. Samaisessa lehdessä mainittiin Pohjola varainhoidon pääekonomisti Catherine Reillyn lyöneen korkosalkkua hoitavaa ystäväänsä uhmaten vetoa siitä, että osakkeet tuottavat tänä vuonna paremmin kuin joukkolainat. Eipä näytä hänenkään veikkauksensa toteutuvan, ellei sitten pörssi ota hullua loppukiriä ennen vuoden vaihdetta. Käytäntö siis puhuu karua kieltään ennustajia vastaan.
Laskevilla markkinoilla helmiä kalasteleva sijoittaja voi tästä huolimatta hyvin suurella todennäköisyydellä osua melko lähelle pohjaa, mikä on jo mielestäni aika hyvä uutinen. Viime kesälle ajoitetut osakesijoitukset tulevat varmasti olemaan pitkällä aikavälillä keskimääräistä parempia, vaikka nyt osakkeita saisi vielä halvemmalla. Vastaavasti, vaikka pohjat olisi nyt nähty, tulevat lähikuukaudet tarjoamaan mahdollisuuksia tehdä keskimääräistä kannattavampia sijoituksia. Tämän tiedostamiseen ei tarvita ennustajan lahjoja, vaan ainoastaan ymmärrystä talouden lainalaisuuksista.
Yhtä varmasti kuin Maa kiertää Aurinkoa tai painovoima vetää kappaleita maan pintaa kohti, talouden nousu- ja laskukaudet seuraavat toisiaan. Kunhan sijoittaja ymmärtää mikä kansantalouden suhdannekierron vaihe on menossa, pystyy hän jollakin tasolla ajoittamaan sijoituksensa otolliseen hetkeen. Tämän lisäksi, on tiedettävä millainen marssijärjestys vallitsee finanssitalouden, kansantalouden ja yritystalouden välillä.
Tyypillisesti finanssitalous (pörssi) on edennyt noin puoli vuotta kansantalouden (suhdannekierron vaihe) edellä. Yritystalous (yritysten voitot) sitä vastoin on ollut peränpitäjä reagoiden puolen vuoden viipeellä kansantaloudessa tapahtuviin liikkeisiin. Toisin sanoen osakkeiden hinnat kääntyvät laskuun ennen kuin taantuma tai lama on edes alkanut, mutta yritysten voittojen pieneneminen nähdään vasta jonkin ajan kuluttua laskusuhdanteen alkamisesta.
Edellinen teoria on toiminut ohjenuorana nykyisessäkin kriisissä. Jo ennen parhaillaan käynnissä olevaa talouden laskusuhdannetta, osakekurssit aloittivat vajoamisensa kesällä 2007. USA:n taantumasta alettiin puhua toden teolla vasta viime vuoden lopulla, ja Euroopassa talous alkoi laskea vasta tämän vuoden toisella kvartaalilla, jolloin esimerkiksi Saksassa bruttokansantuote supistui hieman. Maa onkin virallisesti taantumassa, sillä kolmannella vuosineljänneksellä talous jatkoi supistumistaan 0,5 prosentilla.
Kuten viimeaikoina Suomessakin lisääntyneistä yritysten negatiivisista tulosvaroituksista voimme viimeistään päätellä, taantuman vaikutuksilta eivät vahvatkaan yritykset voi täysin välttyä. Kansantaloudessa tapahtuneet muutokset ovat siis alkaneet heijastua yritystalouteen. Pörssistä löytyy kuitenkin edelleen iso joukko yhtiöitä, jotka näkevät tulevaisuuden erittäin valoisana. Esimerkkinä voidaan mainita Wärtsilä, joka uskoo ensi vuodenkin olevan erinomainen paksun tilauskirjan turvin. Vasta, kun kaikki toivo on menetetty, ja yritysjohtajienkin usko oman bisneksen lähitulevaisuuteen alkaa horjua, on osakekursseilla edellytykset nousuun. Tällöin kaikki huonot uutiset ovat jo kursseissa, joten niillä on vaihtoehtona vain yksi suunta, joka on ylöspäin. Vaikka useat yhtiöt ovat jo nyt aliarvostettuja, ja niitä voi hyvällä omalla tunnolla poimia salkkuun, pohjat ovat käsillä vasta, kun veri virtaa kaduilla. Mutta koska osakemarkkinat ennakoivat, eikä kukaan voi tarkalleen tietää kuinka paljon, sijoittajan ei kannata odotella lopullista tuloskäännettä, vaan poimia hyvien yritysten halpoja osakkeita tasaiseen tahtiin.
Tärkeintä ei ole osua pohjille, vaan tiedostaa talouden suhdannekierron vaiheiden perusteella, milloin on keskimääräistä parempi, milloin huonompi, aika ostaa. Ja faktahan on, että nyt on huomattavasti parempi aika, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Tämän ymmärtämällä kuka tahansa pystyy hankkimaan osakemarkkinoilta itselleen edullisia vaurauden lähteitä eli osuuksia voittoa tekevistä yrityksistä. Ennustajia meidän kenenkään ei onneksi tarvitse olla.
_______________
Blogimerkinnän kommentit:
Henri Elo kirjoitti 04.12.2008 - 16:51
Hyvää ja selkeää tekstiä Random!
Psykologia talks, money walks. Pitkällä aikavälillä money talks, psykologia walks.
"Vasta, kun kaikki toivo on menetetty, ja yritysjohtajienkin usko oman bisneksen lähitulevaisuuteen alkaa horjua, on osakekursseilla edellytykset nousuun."
Jos ollaan pessimistejä, niin edellä olevakaan ei tarkoita nousua, ainoastaan edellytyksiä kuten sanoit. Ja välttämättä kaikkien yhtiöiden ei tarvitse menettää toivoa, jotta nousu voisi alkaa. Kysymys kuuluu: kuinka paljon taloudessa on itseään toistavia ilmiöitä, ja toisaalta kuinka dynaaminen nykyinen maailmantalous on toipumaan pitkälti psykologian voimistamasta talouskriisistä?
Vox Populi kirjoitti 04.12.2008 - 18:41
Täytyy myöntää, että R W osaat asettaa sanasi.Skeptikkokin valpastuu. Koska
et vaikuta helppoheikiltä tai kansankiihottajalta, lienet miettinyt asiasisältöä enemmän kuin esillepanoa.Talouskäyriä tulkitsevat ovat kuitenkin ennustajaeukkoja, koska käyrien takana on vain kollektiivista hysteriaa.
Luonnontieteellisen taustani johdosta vierastan ruumiista irtautuneita poltergeist-ilmiöitä, enkä voi niihin vakavasti suhtautua.
Valistunut arvaaja lukenee kuitenkin katsojan silmistä kauhun ja toivonpilkahduksen taitavammin kuin höpsismianalyytikko.Perusteetonkin toivo voi hetken kannatella sieraimia pinnalla. Mutta kun väärä vitonen paljastuu, palaa talokin kivijalkaan.
Luulen, että olet valistunut arvaaja. Aika näyttää.
Ketkunperä kirjoitti 05.12.2008 - 00:15
Joka tilanteessa on yhtiöitä, jotka menestyvät (vähintään selvästi muita enemmän). Ne pitää vain löytää. Tosin minusta näyttää siltä, että rahastojen ja ilkeiden hedgejen pakkomyynnit aikaansaavat sen, että mikään hyväksi koettu investointiohjelma ei tunnu menestyvän.
Katselin viime kuussa parhaiten menestyneitä hedgefundeja Ruotsissa ja vasta tuli yhtiö nimeltä
Aviva Investors. Sen tuotteet olivat sekä yhden että kuuden kuukauden kärkilistalla.
Yhtiön osakestrategia oli esitelty sivulla:
http://www.avivainvestors.com/finland/asset_classes/equities/GLobal/our_process/index.htm
1. vaihe: analysoi makrotalouden vaikutukset
(ja siinä hyvät alakohdat)
2. vaihe: pitkän tähtäimen (lifecycle) analyysi & kvalitatiivinen analyysi
3. vaihe: fundamentti analyysi
4. vaihe: tee ostoslista
5. vaihe: rakenna salkku.
Erityisesti tuossa 1. vaiheessa oli potkua.
Tobe kirjoitti 05.12.2008 - 10:24
Tähän depressioon voi ottaa myös pragmaattisen näkökulman.Siis minkä? No sen että maailma ei lopu tähänkään kriisiin.
Mitään ohjenuoraa yksittäisen osakkeen arvoon lähivuosina ei varmaankaan kannata ottaa kantaa.Ilmassa on räntää ja se muuttuu iltapäivällä jäätäväksi tihkuksi.Sijoittajia varoitellaan liiasta uskosta pikaiseen nousuun.Tänään ostettu tuottaa nopeammin kuin vuosi sitten ostettu.Siinä se.
Masa7 kirjoitti 16.12.2008 - 09:07
uutena blogisi lukijana ihmettelin miksi osa blogi merkinnöistä on suojattu salasanalla?
Onko tuota salasanaa mahdollista saada jostain?
Kiitos vielä hyvästä blogista!!
Random Walker kirjoitti 16.12.2008 - 13:37
Masa7:lle
Olen suojannut muutaman kirjoituksen salasanalla, sillä en ole halunnut niitä kaikkien lukijoiden nähtäväksi. Kuten blogini alussa kerron, kirjoitusten ensisijainen tarkoitus on oman sijoitustoimintani dokumentointi ja asioiden pohdiskelu oman pääkoppani sisällä. Suurimman osan tästä pohdiskelusta haluan jakaa muiden sijoittajien kanssa ja herättää näin keskustelua mielenkiintoisten asioiden ympärille. Sijoitussalkkuni sisältöä ja varallisuuteni kehitystä en ole halunnut ainakaan tässä vaiheessa paljastaa täysin läpinäkyvästi. Tosin kirjoitusteni perusteella sekä salkkuni sisältö että omaisuuteni arvo ovat karkeasti arvioitavissa. Mutta parempi jättää jotain lukijan oman mielikuvituksen varaan, ainakin toistaiseksi.
R.W.
torstai 13. marraskuuta 2008
Voiko Venäjään enää luottaa?
13.11.2008 - 23:45
Kirjoitin viimeksi maaliskuussa näkemyksiäni Venäjän osakemarkkinoista ja maan taloudesta yleensä otsikolla "Mahdollisuuksien ja uhkien Venäjä". Tuolloin esittelin niitä peruselementtejä, joiden varassa maan keskimääräistä suurempi taloudellinen kasvu lepää. Nyt, reilu puoli vuotta myöhemmin, Venäjän osakemarkkinoiden romahdettua muiden pörssien tavoin, voidaan kysyä onko kasvuodotuksissa tapahtunut selkeä muutos huonompaan. Teinkö vuoden alussa virheen päättäessäni ryhtyä sijoittamaan säännöllisesti myös itä-naapuriimme?
Huojentavaa on tietää, ettei todellisuudessa juuri mikään ole Venäjällä muuttunut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssien lasku on johtunut pääosin ulkomaisten insituutiosijoittajien (erityisesti hedge-rahastojen) pakkomyynneistä. Velkavivutetuilla rahastoilla ei ole käytännössä ollut muita vaihtoehtoja, kuin vetää rahansa pois.
Ensimmäisen Venäjä-sijoitukseni ajoitus ei jälkikäteen tarkasteltuna ehkä ollut paras mahdollinen, vaikka osakkeiden P/E-luvut pyörivät jo tuolloin keskimäärin alle kymmenessä. Nyt samoista yrityksistä ei tarvitse maksaa enää kuin kolme kertaa vuosituloksen verran. Kunhan ymmärtää kurssilaskun taustalla olevat syyt, voi keskittyä rauhassa tankkaamaan lisää hyviä yrityksiä. Näin ainakin itse olen tehnyt investoimalla Seligson & Co:n kautta Venäjälle tällä viikolla 1200 euroa jatkaen sijoitussuunnitelmassani määritetyn strategian noudattamista.
Seuraavaksi olen listannut tekijöitä, joiden takia luotan Venäjän markkinoiden tuottomahdollisuuksiin tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin:
1) Alhainen arvostus
Ensimmäinen syy sijoittaa Venäjälle löytyy yksinkertaisesti osakkeiden hintatasosta. RTS-indeksin yhtiöiden 17.10.2008 päätöskursseilla laskettu P/E-luku on 2,9. Osinkotuotot nousevat monilla yhtiöillä peräti 20 prosenttiin. Tällaiset luvut tuntuvat uskomattomilta, sillä kyseessä on yksi nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Muut kehittyvät markkinat hinnoitellaan huomattavasti Venäjää korkeammalle. Kiinassa ja Intiassa voittokeroimet ovat vain niukasti kymmenen alapuolella.
2) Vahva tuloskasvu
Venäläisten yritysten modernisointi jatkuu edelleen. Tästä syystä maan tuottavuus kohoaa nopeammin kuin jo kehityskaarensa päässä olevissa länsimaissa. Tuottavuuden kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa vuodessa, eikä monilla sektoreilla käynnissä oleva konsolidaatiokehitys ainakaan tule heikentämään tätä keskiarvoa tulevaisuudessa. Entistä tehokkaammat yritysrakenteet ja työtavat pitävät yllä vahvaa tuloskasvua. Ennustelaitosten pessimistisimpien skenaarioiden mukaan Venäjän vuotuinen talouskasvu tulee olemaan 6,5 prosenttia ainakin seuraavat 3-5 vuotta. Deutsche Bankin mukaan yritykset kasvattavat osakekohtaista tulostaan tänä vuonna keskimäärin 24 prosenttia. Tällainen osakkeiden alhaisten hintojen ja vahvan tuloskasvun kombinaatio on hyvin harvinainen, ja kertoo sijoittajien myyntipäätösten pohjautuvan tällä hetkellä enemmän tunteeseen kuin järkeen.
3) Öljyveron leikkaukset
Aikaisemmin tänä vuonna toteutetut öljyveron leikkaukset tulevat nostamaan energiasektorin yritysten voittoja 25-30 prosenttia. Tällä tulee olemaan selkeä positiivinen vaikutus RTS -indeksin kehitykselle, sillä energiayhtiöt vastaavat noin puolta indeksin markkina-arvosta.
4) Uudistukset jatkuvat
Sekä rakenteelliset että regulatiiviset uudistukset jatkuvat Venäjällä entiseen malliin. Sähkömarkkinoiden yksityistäminen ja vapauttaminen ei ole ainoa sijoittajia hyödyttävä uudistus. Ministerit ovat tehneet paljon töitä myös maan kaasumarkkinoiden korjaamiseksi. Hintojen vapauttaminen ja kaasuputkiverkoston avaaminen tasapuolisesti kaikille tuottajille ovat esimerkkejä edistyksellisestä toiminnasta.
Venäjän sääntelyviranomaiset ovat viime aikoina tarkentaneen siirtohinnoitteluun ja konserniyhtiöiden väliseen kauppaan liittyviä sääntöjä. Kauan kestänyt aktivismi yritysten valta-aseman väärinkäytöksiä vastaan alkaa myös pikkuhiljaa tuottaa tulosta, joten korruptioon liittyvät riskit ovat pienenemässä.
5) Investoinnit jatkuvat
Huolimatta väitteistä, joiden mukaan yritykset olisivat menettäneet luottamuksensa liiketoimintaa kohtaan, monet yritykset investoivat edelleen kasvuun. Laajennussuunnitelmien toteuttaminen on nyt edullista, sillä yritysten arvostukset ovat matalat. Suuret vakavaraiset yritykset voivat helposti kasvaa yritysostoin ilman suuren velkataakan ottamista.
6) Suuri valuuttavaranto
Vaikka keskuspankin valuuttavaranto onkin viime aikoina huvennut silmissä, oli se vielä lokakuun lopussa lähes 480 miljardia dollaria. Venäjä voikin vakauttaa markkinoita helposti varallisuutensa turvin, eikä ulkomaiseen velkaan tarvitse turvautua. Kaikkiaan Venäjä tukee finanssimarkkinoita 132 miljardilla dollarilla, mikä vastaa yli 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suurin osa rahoista kanavoituu markkinoille lainoina valtiollisten pankkien Sberbankin ja VTB:n kautta. Lisäksi valtio on rahoittanut etenkin öljy-yhtiöiden ulkomaisia velkoja uudelleen.
7) Kestävät fundamentit
Kaikesta negatiivisesta uutisoinnista huolimatta, Venäjällä talouskasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeampaa kuin muissa BRIC-maissa ja huomattavasti nopeampaa kuin USA:ssa ja Euroopassa. Reaalitulot per capita ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 16-kertaisiksi. Samaan aikaan maan ulkoisen nettovelan osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 80 prosentista 3 prosenttiin. Venäjällä on siis ainakin jotain tehty oikein.
Vaikka pakkomyyjien hätäiset ja lyhytnäköiset toimenpiteet selittävät suurelta osin pääoman pakenemisen Venäjältä, on selvää, että maailmanlaajuinen talouskriisi ja vajoaminen taantumaan verottavat myös Venäläisten yritysten voittoja. Öljyn hinnan laskiessa rajusti on itsestään selvää, että öljystä voimakkaasti riippuvainen maa kohtaa ongelmia. Tällä hetkellä ongelmat ovat kuitenkin täysin liioiteltuja, sillä vasta alle 50 dollarin barrellihinta alkaisi tuottaa todellisia ongelmia. Näin alhaalle tuskin tullaan vajoamaan tämän hetken vajaan 70 dollarin hinnasta.
Joka tapauksessa pörssikurssien laskeva suunta on täysin oikea. Laskun voimakkuutta sitä vastoin ei voi pitää perusteltuna. Ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, öljynkin hinta suuntaa jälleen ylöspäin, ja osakekurssit sen mukana. Viitisen vuotta sitten, Jukos-kriisin jälkeen, osakekurssien alkaessa toipua yritysten "oikeiden" arvojen tasolle RTS-indeksi pomppasi 80 prosenttia ýlöspäin yhdessä vuodessa.
Kukaan ei tietenkään takaa, että samanlaisia nousuja nähdään tulevaisuudessa. Venäjän pitkän aikavälin talouskasvun fundamentit eivät kuitenkaan ole heikentyneet viime aikaisten tapahtumien johdosta juuri lainkaan. Otsikon kysymykseen on siis helppo vastata: Venäjään voi edelleen luottaa.
_______________
Blogimerkinnän kommentit:
Janne Saarikko kirjoitti 14.11.2008 - 00:38
Mielenkiintoista perustelua aikaisemmalle IRL-keskustelulle, kiitos!
Pitäisiköhän minunkin vielä miettiä näkemyksiäni tuosta Venäjän suunnan talousnäkymistä uudestaan...
J. Vahe kirjoitti 14.11.2008 - 09:21
Terve. Vaikka kyseessä saattaa todellakin olla melkoisesta vanhanaikaisuudestani, kyllä minä vastaisin otsikkosi kysymykseen vain yhdellä sanalla EI. Perustelut: http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/06/vaurauden-lahde/
Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 09:32
Randomwalker,
Hyvän kokonaiskuvan olet piirtänyt.
Jopa Son kirjoitti 14.11.2008 - 10:21
Vastaus otsikon kysmykseen: milloin venäjään on voinut luottaa?
Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 20:23
Random Walker,
Sinusta puhutaan
http://tuija.jaiku.com/presence/48916397
Tuhat sanaa
http://tuhatsanaa.net/kahden_kerroksen_nettiv%C3%A4ke%C3%A4
Piksussa
http://www.piksu.net/node/382#comments
Kirjoitin viimeksi maaliskuussa näkemyksiäni Venäjän osakemarkkinoista ja maan taloudesta yleensä otsikolla "Mahdollisuuksien ja uhkien Venäjä". Tuolloin esittelin niitä peruselementtejä, joiden varassa maan keskimääräistä suurempi taloudellinen kasvu lepää. Nyt, reilu puoli vuotta myöhemmin, Venäjän osakemarkkinoiden romahdettua muiden pörssien tavoin, voidaan kysyä onko kasvuodotuksissa tapahtunut selkeä muutos huonompaan. Teinkö vuoden alussa virheen päättäessäni ryhtyä sijoittamaan säännöllisesti myös itä-naapuriimme?
Huojentavaa on tietää, ettei todellisuudessa juuri mikään ole Venäjällä muuttunut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssien lasku on johtunut pääosin ulkomaisten insituutiosijoittajien (erityisesti hedge-rahastojen) pakkomyynneistä. Velkavivutetuilla rahastoilla ei ole käytännössä ollut muita vaihtoehtoja, kuin vetää rahansa pois.
Ensimmäisen Venäjä-sijoitukseni ajoitus ei jälkikäteen tarkasteltuna ehkä ollut paras mahdollinen, vaikka osakkeiden P/E-luvut pyörivät jo tuolloin keskimäärin alle kymmenessä. Nyt samoista yrityksistä ei tarvitse maksaa enää kuin kolme kertaa vuosituloksen verran. Kunhan ymmärtää kurssilaskun taustalla olevat syyt, voi keskittyä rauhassa tankkaamaan lisää hyviä yrityksiä. Näin ainakin itse olen tehnyt investoimalla Seligson & Co:n kautta Venäjälle tällä viikolla 1200 euroa jatkaen sijoitussuunnitelmassani määritetyn strategian noudattamista.
Seuraavaksi olen listannut tekijöitä, joiden takia luotan Venäjän markkinoiden tuottomahdollisuuksiin tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin:
1) Alhainen arvostus
Ensimmäinen syy sijoittaa Venäjälle löytyy yksinkertaisesti osakkeiden hintatasosta. RTS-indeksin yhtiöiden 17.10.2008 päätöskursseilla laskettu P/E-luku on 2,9. Osinkotuotot nousevat monilla yhtiöillä peräti 20 prosenttiin. Tällaiset luvut tuntuvat uskomattomilta, sillä kyseessä on yksi nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Muut kehittyvät markkinat hinnoitellaan huomattavasti Venäjää korkeammalle. Kiinassa ja Intiassa voittokeroimet ovat vain niukasti kymmenen alapuolella.
2) Vahva tuloskasvu
Venäläisten yritysten modernisointi jatkuu edelleen. Tästä syystä maan tuottavuus kohoaa nopeammin kuin jo kehityskaarensa päässä olevissa länsimaissa. Tuottavuuden kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa vuodessa, eikä monilla sektoreilla käynnissä oleva konsolidaatiokehitys ainakaan tule heikentämään tätä keskiarvoa tulevaisuudessa. Entistä tehokkaammat yritysrakenteet ja työtavat pitävät yllä vahvaa tuloskasvua. Ennustelaitosten pessimistisimpien skenaarioiden mukaan Venäjän vuotuinen talouskasvu tulee olemaan 6,5 prosenttia ainakin seuraavat 3-5 vuotta. Deutsche Bankin mukaan yritykset kasvattavat osakekohtaista tulostaan tänä vuonna keskimäärin 24 prosenttia. Tällainen osakkeiden alhaisten hintojen ja vahvan tuloskasvun kombinaatio on hyvin harvinainen, ja kertoo sijoittajien myyntipäätösten pohjautuvan tällä hetkellä enemmän tunteeseen kuin järkeen.
3) Öljyveron leikkaukset
Aikaisemmin tänä vuonna toteutetut öljyveron leikkaukset tulevat nostamaan energiasektorin yritysten voittoja 25-30 prosenttia. Tällä tulee olemaan selkeä positiivinen vaikutus RTS -indeksin kehitykselle, sillä energiayhtiöt vastaavat noin puolta indeksin markkina-arvosta.
4) Uudistukset jatkuvat
Sekä rakenteelliset että regulatiiviset uudistukset jatkuvat Venäjällä entiseen malliin. Sähkömarkkinoiden yksityistäminen ja vapauttaminen ei ole ainoa sijoittajia hyödyttävä uudistus. Ministerit ovat tehneet paljon töitä myös maan kaasumarkkinoiden korjaamiseksi. Hintojen vapauttaminen ja kaasuputkiverkoston avaaminen tasapuolisesti kaikille tuottajille ovat esimerkkejä edistyksellisestä toiminnasta.
Venäjän sääntelyviranomaiset ovat viime aikoina tarkentaneen siirtohinnoitteluun ja konserniyhtiöiden väliseen kauppaan liittyviä sääntöjä. Kauan kestänyt aktivismi yritysten valta-aseman väärinkäytöksiä vastaan alkaa myös pikkuhiljaa tuottaa tulosta, joten korruptioon liittyvät riskit ovat pienenemässä.
5) Investoinnit jatkuvat
Huolimatta väitteistä, joiden mukaan yritykset olisivat menettäneet luottamuksensa liiketoimintaa kohtaan, monet yritykset investoivat edelleen kasvuun. Laajennussuunnitelmien toteuttaminen on nyt edullista, sillä yritysten arvostukset ovat matalat. Suuret vakavaraiset yritykset voivat helposti kasvaa yritysostoin ilman suuren velkataakan ottamista.
6) Suuri valuuttavaranto
Vaikka keskuspankin valuuttavaranto onkin viime aikoina huvennut silmissä, oli se vielä lokakuun lopussa lähes 480 miljardia dollaria. Venäjä voikin vakauttaa markkinoita helposti varallisuutensa turvin, eikä ulkomaiseen velkaan tarvitse turvautua. Kaikkiaan Venäjä tukee finanssimarkkinoita 132 miljardilla dollarilla, mikä vastaa yli 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suurin osa rahoista kanavoituu markkinoille lainoina valtiollisten pankkien Sberbankin ja VTB:n kautta. Lisäksi valtio on rahoittanut etenkin öljy-yhtiöiden ulkomaisia velkoja uudelleen.
7) Kestävät fundamentit
Kaikesta negatiivisesta uutisoinnista huolimatta, Venäjällä talouskasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeampaa kuin muissa BRIC-maissa ja huomattavasti nopeampaa kuin USA:ssa ja Euroopassa. Reaalitulot per capita ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 16-kertaisiksi. Samaan aikaan maan ulkoisen nettovelan osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 80 prosentista 3 prosenttiin. Venäjällä on siis ainakin jotain tehty oikein.
Vaikka pakkomyyjien hätäiset ja lyhytnäköiset toimenpiteet selittävät suurelta osin pääoman pakenemisen Venäjältä, on selvää, että maailmanlaajuinen talouskriisi ja vajoaminen taantumaan verottavat myös Venäläisten yritysten voittoja. Öljyn hinnan laskiessa rajusti on itsestään selvää, että öljystä voimakkaasti riippuvainen maa kohtaa ongelmia. Tällä hetkellä ongelmat ovat kuitenkin täysin liioiteltuja, sillä vasta alle 50 dollarin barrellihinta alkaisi tuottaa todellisia ongelmia. Näin alhaalle tuskin tullaan vajoamaan tämän hetken vajaan 70 dollarin hinnasta.
Joka tapauksessa pörssikurssien laskeva suunta on täysin oikea. Laskun voimakkuutta sitä vastoin ei voi pitää perusteltuna. Ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, öljynkin hinta suuntaa jälleen ylöspäin, ja osakekurssit sen mukana. Viitisen vuotta sitten, Jukos-kriisin jälkeen, osakekurssien alkaessa toipua yritysten "oikeiden" arvojen tasolle RTS-indeksi pomppasi 80 prosenttia ýlöspäin yhdessä vuodessa.
Kukaan ei tietenkään takaa, että samanlaisia nousuja nähdään tulevaisuudessa. Venäjän pitkän aikavälin talouskasvun fundamentit eivät kuitenkaan ole heikentyneet viime aikaisten tapahtumien johdosta juuri lainkaan. Otsikon kysymykseen on siis helppo vastata: Venäjään voi edelleen luottaa.
_______________
Blogimerkinnän kommentit:
Janne Saarikko kirjoitti 14.11.2008 - 00:38
Mielenkiintoista perustelua aikaisemmalle IRL-keskustelulle, kiitos!
Pitäisiköhän minunkin vielä miettiä näkemyksiäni tuosta Venäjän suunnan talousnäkymistä uudestaan...
J. Vahe kirjoitti 14.11.2008 - 09:21
Terve. Vaikka kyseessä saattaa todellakin olla melkoisesta vanhanaikaisuudestani, kyllä minä vastaisin otsikkosi kysymykseen vain yhdellä sanalla EI. Perustelut: http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/06/vaurauden-lahde/
Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 09:32
Randomwalker,
Hyvän kokonaiskuvan olet piirtänyt.
Jopa Son kirjoitti 14.11.2008 - 10:21
Vastaus otsikon kysmykseen: milloin venäjään on voinut luottaa?
Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 20:23
Random Walker,
Sinusta puhutaan
http://tuija.jaiku.com/presence/48916397
Tuhat sanaa
http://tuhatsanaa.net/kahden_kerroksen_nettiv%C3%A4ke%C3%A4
Piksussa
http://www.piksu.net/node/382#comments
maanantai 27. lokakuuta 2008
Rautaruukin hinta pörssissä heijastelee kauhuskenaarion toteutumista
Olen viime päivien aikana jatkanut laskuharjoituksia Rautaruukki-casen kanssa ja huomannut tulevani koko ajan vakuuttuneemmaksi siitä, että Rautaruukin osakkeen tämän hetken polkuhintaa ei voi perustella oikein millään järkevällä tavalla. Kaikki yritysten pörssikurssit toki ovat perusteltavissa, mutta kysymys kuuluukin, onko perustelu järkevä. Seuraavassa esitän yhdenlaisen skenaarion, jolla osakkeen tämän hetken hintaa voidaan pitää täysin oikeana. Jokainen lukija voi tämän perusteella itsekseen miettiä kuinka järkevältä perustelu vaikuttaa.
Ennen numeroiden kimppuun syöksymistä, kuvaan lyhyesti yrityksen arvonmäärityksen perusteita. Kaikkien yritysten tärkeimpänä tavoitteena on omistajien varallisuuden maksimointi. Tässä onnistuminen edellyttää yritykseltä kykyä tehdä osakkeenomistajien sijoittamalle pääomalle heidän tuottovaatimuksensa ylittävää tuottoa. Tästä tuotosta käytetään yleensä nimitystä taloudellinen lisäarvo. Mitä enemmän taloudellista lisäarvoa yritys kykenee tulevaisuudessa omistajilleen tuottamaan, sitä suurempi on luonnollisesti yrityksen tämän hetken arvo. Täsmällisesti sanottuna yrityksen nettoarvo on yhtä suuri kuin sen tulevaisuudessa omistajille tuottaman taloudellisen lisäarvon nykyarvo lisättynä yrityksen oman pääoman kirjanpidollisella arvolla.
Sitten takaisin Rautaruukki -caseen. Kun oletetaan Rautaruukin tämän hetken hinnan pörssissä (10,8 euroa) vastaavan yrityksen todellista arvoa, voidaan määrittää millaista taloudellista lisäarvoa (economic value added, EVA) ja millaista osakekohtaista tulosta (EPS) 13 % vuotuisen tuoton vaativa sijoittaja odottaa Rautaruukin tuottavan tulevaisuudessa. Seuraava taulukko kuvaa yhtä skenaariota, mikä tämän hetken pörssihinnoittelun perusteella pitäisi olla Rautaruukin kohtalona tulevaisuudessa. Oman pääoman kirjanpidolliset arvot perustuvat oletukseen, jonka mukaan Rautaruukki investoi aina puolet tuloksestaan. Skenaario on rakennettu 10 vuodelle, jonka jälkeinen päätearvo perustuu oletukseen 5 % kasvusta.
Osakekohtaisen tuloksen tarkastelu auttaa ymmärtämään mistä on kysymys. Rautaruukki on tuottanut viimeiset kolme vuotta vuosittain yli 3 euron tuloksen per osake. Tällaisiin saavutuksiin ei todennäköisesti lähitulevaisuudessa enää päästä, mutta onko syytä odottaa, että yhtiö ei tee lainkaan voittoa ennen vuotta 2011 (esimerkiksi jääminen nollatulokseen tänä vuonna vaatisi epäluonnollisen suuria tappioita viimeisellä kvartaalilla). Tuloksettomien vuosien jälkeen talouden taas elpyessä sijoittajat voivat uskoa Rautaruukin alkavan taas tuottaa tulosta. Tuloksen kuitenkin uskotaan jäävän pitkäksi aikaa alle viime vuosien tason. Skenaariossani vuoden 2011 EPS on vaatimattomat 2,14 euroa, jonka jälkeen sen kasvu on 5 % vuosittain ikuisuuteen asti. Rautaruukki siis tulee tarjoamaan näillä hinnoilla ostettuna mehevää tuottoa, vaikka yhtiön kasvu olisi nollavuosien jälkeen vain kansantalouden keskimääräisen kasvun tasolla (reaalinen bkt + inflaatio). Tällä kasvuvauhdilla tulos ei saavuta lähellekään huippuvuosien lukemia edes vuoteen 2017 mennessä. Onko tämä realistinen skenaario?
Jos sijoittajilta kysyttäisiin minkä yhtiön tulevia tulosennusteita edellä oleva numerosarja kuvaa, tuskin kukaan ehdottaisi huippukunnossa olevaa Rautaruukkia. Tästä huolimatta sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeesta vain kyseisen kaltaisten odotusten mukaisesti. Kaiken lisäksi näinkin kehnon skenaarion toteutuminen tarkoittaa sijoittajalle peräti 13 % vuotuista tuottoa.
Varsinkin sijoitustoiminnassa numeroiden ymmärtäminen on enemmän kuin tärkeää. Sijoittamista ei koskaan pidä perustaa toisten ihmisten mielipiteiden tai suositusten varaan. Tärkeää on tutkia faktat, ja muodostaa sen perusteella oma näkemys. Jos uskot, että tulevaisuus on edellisten numeroiden osoittamaa kauhuskenaariota valoisampi, tulet saamaan pitkässä juoksussa Rautaruukista keskimääräistä pörssituottoa huomattavasti paremman tuoton, jos teet sijoituksen nykyisellä noin 11 euron hinnalla.
Itse uskon esittelemäni numerosarjan näyttävän tulevaisuudessa lähinnä hauskalta vitsiltä, kun sitä verrataan toteutuneisiin lukuihin. Itse en vielä omista yhtiötä, vaikka olen pitänyt sitä pitkään aliarvostettuna. Onnekseni olen jättänyt ostot tekemättä, sillä kurssi on laskenut näihin päiviin asti. Valitettavasti liian pitkään odottava sijoittaja on vielä lähtötelineissä, kun pörssi on jo aloittanut matkan kohti uusia ennätyksiä. Ajattelinkin toimia lähiaikoina ja alkaa katsella pörssin vuoristorataa myös Rautaruukin kelkasta käsin.
________________
Blogimerkinnän kommentit:
Ihahaa kirjoitti 28.10.2008 - 06:04
Entäpä:
Seuraavien 10 v. aikana nettotulos ilman investointeja ( mutta päästöverot ja maksut huomioitiuna) jää kolmannekseen.
Henkilöstä ja palkkakustannukset puolitetaan alkaen vuodesta 2011.
Solidium, uusi pääomistaja päättää, että vuodesta 2010 lähtin maksetaan osinkoa osakkeenomistajille
1.0 euro / osake.
Laskepa, liikkuen aika-akselilla, johon sijoittajan tulee pystyä seuraavat 10 vuotta näillä uusilla fiktioilla.
Kiitos, ansiokas taulukko uusiksi.
Oma yritelmä kertoo, että 5 euroa / osake on lähellä totuutta - silloin napsahtaa osaketta kothti seuraavan 10 vuoden ajan 1 euro / vuosi - verot. Holdarin netto10 % joka ei ole huono.
RR osake näyttää turvalliselta - viitosellla. Muista, että holdari on meilä jo menettänyt puolet pääomasta - ja muista se, että Japanissa jossa kehitys on 2- 5 vuotta meitä edellä on salkusta hävinnyt vuodessa 2 /3 osaa.
Skenaario on puolittuu - ja saamme pörssiin 90 poliittista yhtiötä joissa osakenoteeraus liikkuu kahta puolen yhden euron.
Kenties, ( tästä alkaa keskustelu USA presidentinn vaalien jälkeen ) v. 2010 säädetään meilläkin laki jossa ensiasuntoa ei hyvksytä pankkilainan vakuudeksi eikä laki hyväksy lainan vakuudeksi - osakesalkkusi.
Katsos - kansankapilistin pisti pomminvarmana pankissa pidettyä pulesta arvosta sijoitusvelan vakuudeksi ja huomaa, että myymällä loput osakkeet nyt - voi maksaa velat pois.
Ei vanhalla RR possalla makaavalla - huono tilanne ensinkää.
Naapuri kutsuttiin viikolla pankkiin. Suositus pöydän toiselta puolen kuului olleen, myykää loputkin osakkeenne pois ja lyhentäkää sijoitusvelkanne tai antakaa talonne täytevakuudeksi.
Vaimonsa kysyi eilen neuvoa ja se kuului - Älä suostu.
J. Vahe kirjoitti 28.10.2008 - 07:42
Kiitän perusteellista selvitystä. Itse olen samaan lopputulokseen päätynyt, mutta pinnallisemmin perustein ;-)
kasteri kirjoitti 28.10.2008 - 08:18
Minä aloitin Rautaruukin tankkaamisen tuossa 12 euron hinnalla. Tarkoitus on lisätä osuuksia lähikuukausina. Nettovelaton yhtiö, joka pärjää markkinoita paremmin on yleensä hyvä sijoituskohde. Nyt kun pakkomyynnit (?) ovat painaneet RR:n näinkin alas, niin pitää alkaa toimimaan. Onnea sijoituksille!
Ketkunperä kirjoitti 28.10.2008 - 13:17
Vaikka en usko pysyvän käänteen osakkeissa vielä alkaneen - pankit haluavat pitää paskat piilossa taseistaan kunnes vuoden 2008 bonukset on laskettu - taitaa olla aika katsella millaisia optioita Rautaruukkiin on olemassa.
Henkilöstöopitoista on Piksussa hyvä Sergion lista:
http://www.piksu.net/node/101
josta edelleen =>
katso myös hoptioseuranta
Tobe kirjoitti 30.10.2008 - 09:57
Olen ostanut parin viikon välein alenevaan hintaan tätä "takuuvarmaa" Rautaruukkia.
Tavoite on 5 vuoden päässä.Jos ylipäätään uskoo enää osakkeisiin niin tämä paperi on parhaasta päästä.
Teräsmies kirjoitti 27.02.2013 - 13:03
Mielenkiintoista lukea näitä Rautaruukki-näkemyksiä (2008) näin viisi vuotta myöhemmin (2013). Moni uskoi aikanaan, että Rautaruukin vaikeudet ovat nopeasti ohi meneviä ja nettovelaton yhtiö on pian taas nousukiidossa. Osake on jostain kumman syystä aivan aliarvostettu! Mutta näköjään erään viisaamman mielestä turvallinen hinta olisi niinkin alhainen kuin 5 euroa/osake.
Ja kuinkas sitten kävikään: yhtiön vaikeudet ovat pitkittyneet, velka kasvanut suuresti, irtisanomiset ja lomautukset jatkuneet, ja toimitusjohtaja pitänyt sitkeästi kiinni tuolistaan...
Minusta Rautaruukin omistuspohjaa tulisi laajentaa ja yhtiön johto panna kokonaan uusiksi, jotta yhtiön toimintaan saataisiin uusia ideoita. Toki viimeisin strategiamuutos ja Fortaco-järjestely ovat askel oikeaan suuntaan, mutta radikaaleja toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.
maanantai 13. lokakuuta 2008
Rautaruukin tuotto-odotus houkuttelevalla tasolla
13.10.2008 - 23:00
Meno osakemarkkinoilla on tällä hetkellä päätä huimaavaa. Heikkohermoista hirvittää, kun pörssin päiväsyöksyt lähentelevät kymmentä prosenttia kerta toisensa jälkeen, pankkien konkurssit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, talousennusteita korjataan alaspäin, kuluttajien luottamus hiipuu, media heittää bensaa liekkeihin katastrofiuutisilla ja valtioiden päämiehet istuvat kriisipalavereissa. Negatiivisten uutisten listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Alunperin vain rahoitusmarkkinoihin ja pankkisektoriin rajoittunut kriisi on nyt laajenemassa reaalitalouteen lainarahan saannin tyrehtyessä ja yritysten investointien hiipuessa.
Kaikesta tästä huolimatta näen tulevaisuuden valoisana. Jälkeenpäin tarkasteltuna suurien kriisien aikana ostetut osakkeet ovat osoittautuneet loistaviksi sijoituskohteiksi. Esimerkiksi 1990-luvun lama-aikana tehdyt osakesijoitukset ovat moninkertaistuneet. Samaa voidaan sanoa niistä sijoituksista, jotka tehtiin it-kuplan puhkeamisen jälkeen vuosien 2002-2004 matalasuhdanteessa. Helsingin pörssin nykyinen kurssitaso (painorajoitetulla indeksillä mitattuna) on pörssiromahduksesta huolimatta edelleen selkeästi korkeampi kuin edellisen laskun pohjilla. Vuosien päästä isoa kuvaa tarkasteltaessa nykyinen lasku näkyy vain pienenä poikkeamana trendilinjasta.
Itse asiassa tällaiset epäjatkuvuuskohdat luovat mahdollisuuden keskimääräistä paremmille osaketuotoille. Useimmissa lehdissä kyllä kauhistellaan osakkeiden hintojen romahdusta, mutta ei muisteta mainita sitä, että samalla osakkeiden tuotto-odotukset ovat nousseet. Varsinkin pakkomyyntien kohteeksi joutuneiden osakkeiden tämän hetken arvostustasot mahdollistavat erinomaisen pitkän aikavälin tuoton.
Tämän kaltaisessa tilanteessa kiinnitän erityisen paljon huomiota yritysten vakavaraisuuteen ja pääoman tuottoon. Normaaliolosuhteissa taseeltaan vahvoista ja erittäin kannattavasti toimivista yrityksiä joutuu maksamaan kohtuullisen kovan hinnan, mutta tällä hetkellä loistoyhtiöitäkin laitetaan myyntiin lähestulkoon hinnalla millä hyvänsä. Tuotto-odotukset nousevat tällaisten yritysten kohdalla poikkeuksellisen korkeiksi. Yksi ehdoton suosikkini on Rautaruukki. Yhtiön oman pääoman tuotto on ollut viimeisten vuosien aikana hurjaa, parhaimmillaan jopa yli 30 %. Nettovelkaa yhtiöllä ei ole kuin nimeksi ja vielä kaiken lisäksi hiljattain julkaistussa tiedotteessaan yhtiö nosti tavoitteitaan. Osake on ollut ostoslistallani jo pitkään, mutta hinta on ollut liian korkea. Nyt se ei sitä enää ole. Seuraavaksi suorittamani laskuharjoitus kuvaa hyvin Rautaruukissa piilevän tuottopotentiaalin suuruuden.
Oletetaan Rautaruukin oman pääoman tuottoasteen tippuvan tulevaisuudessa keskimääräiselle 15 prosentin tasolle, sillä supersyklissä saavutettua yli 30 prosentin tuottoa ei voi mitenkään pitää kestävänä tasona. Viimeisen neljän vuoden aikana yritys on jakanut osinkona noin puolet tuloksestaan, joten 50 prosentin osinkosuhde on hyvä arvio myös tulevaisuudelle. Kun tiedetään, että vuoden 2007 lopussa Rautaruukin oman pääoman kirja-arvo oli 14,15 EUR osaketta kohden ja, että osakkeen P/E-arvostus on normaalioloissa hieman keskimääräistä maltillisempi eli 15 (keskimäärin Helsingin pörssin P/E-luku on ollut noin 18), voidaan helposti määrittää vuotuinen tuotto-odotus tämän päivän hinnalla (13,3 EUR) tehdylle sijoitukselle minkä pituiselle periodille tahansa. Oletetaan kuitenkin sijoitushorisontiksi tässä tapauksessa 20 vuotta.
Lasketaan ensin kasvutekijä oman pääoman tuoton ja investointisuhteen tulona:
15% x 50% = 7,5%.
Oman pääoman kirja-arvo 14,15 euroa kasvaa 20 vuodessa 55,91 euroon (saadaan prolongoimalla nykyinen kirja-arvo kasvutekijällä).
Osakekohtainen tulosennuste vuodelle 2028 lasketaan oman pääoman tuoton ja vuoden 2028 kirja-arvon tulona:
15% x 55,91 EUR = 9,03 EUR
P/E-luvun ollessa 15, osakkeen hinnaksi saadaan 135,24 EUR.
Enää on laskettava osinkojen vaikutus tuotto-odotukseen. Tästä syystä on määritettävä vuosittaiset osingot oman pääoman tuoton, nykyisen kirja-arvon, osinkosuhteen ja kasvutekijän avulla:
D(T+1) = ROE x BV x p x (1+g)
Koko 20 vuoden sijoitusperiodin osingot ovat yhteensä 45,96 euroa osaketta kohti.
Kuvitellaan, että osake myydään vuoden 2028 alussa tuolla 135,24 euron hinnalla. Kun osingot lasketaan mukaan tuottoon, saadaan tänään tehdyn sijoituksen tuotoksi 14 % per vuosi.
Mikäli osingot sijoitetaan takaisin yhtiöön, kuten ainakin itse yleensä teen, nousee tuotto tätäkin suuremmaksi. Ei siis voida puhua mitenkään kehnosta tuotosta, kun muistetaan vielä, että oletukset ovat melko maltillisia.
Mielenkiinnon vuoksi voidaan tehdä vertailu tilanteeseen, jossa Rautaruukkia on tarttunut haaviin 16.7.2007 huippukurssilla 52,50 euroa. Oletusten säilyessä ennallaan tuotto-odotus on nyt vain 6,4 %.
Uskomatonta, mutta totta. Viime vuoden huippuhintoihin osakkeita ei todellakaan ollut vaikea saada kaupaksi, vaikka tuotto-odotukset olivat laskeneet selvästi alle keskimääräisen tason. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Edes hurjan kovilla tuotto-odotuksilla osakkeista ei ole kiinnostunut juuri kukaan. Tuntuu siltä, kuin sijoittajat olisivat menettäneet taas kerran ala-asteen matematiikan taitonsa. Ne kannattaa kuitenkin pitää mielessä, sillä niistäkin taidoista on tällaisissa tilanteissa hyötyä.
______________
Blogimerkinnän kommentit:
Ihahaa kirjoitti 14.10.2008 - 08:54
Nettovelaton yhtiö, joka syklisen tuotannon hinnan ja/tai määrän puolituessa sulkee laitoksiaan.
Alle 15 euron RR on turvasatama, todella.
Etpä keksi muita vastaavia.
Kuten, että:
Vakuutukset on pakko pitää, puhtaalla vedellä on aina markkinat ja päivittäistavaraa on ostettava sieltä missä on maksetut vähittäiskaupan tiskit.
Repe kirjoitti 14.10.2008 - 09:07
Terve,
Mahdoitko valita aika kovan P/E luvun RR:lle? Tässä RR:n P/E luvut tilinpäätöshetkiltä eri vuosina:
P/E-luku 2007: 8,98, 2006: 10,39, 2005: 6,16, 2004: 3,82, 2003: 9,57
Lisäksi 20 vuoden aikana ehkä kannattaisi yrittää syklisen osakkeen kohdalla mukautua sykleihin eikä holdata 20 vuotta.
Ei sen puoleen, ostin kyllä itsekin RR:ää viime perjantaina...
Vanhanaikainen kirjoitti 14.10.2008 - 09:42
Jaha, kirjoitettiin vähän samasta aiheesta. Kirjoitin merkintäni viime viikolla ja se ilmestyi ajastuksella. Rautaruukkia ostin viimeksi viime viikolla.
Random Walker kirjoitti 14.10.2008 - 18:11
Repelle kiitokset hyvästä huomiosta liittyen laskelmassani käytettyyn P/E-lukuun. En kiinnittänyt riittävää huomiota voittokertoimen määrittämiseen, vaan asetin oletuksen hiukan alle Helsingin pörssin keskiarvon, mikä pitkällä aikavälillä on ollut 18. Tietysti on selvää, että P/E-arvostuksessa on paljon toimialakohtaisia eroja, jotka tulisi huomioida. Rautaruukin voittokertoimet kieltämättä ovat historiallisesti asettuneet keskitason alapuolelle. Käyttämällä laskelmassa Rautaruukin viiden viime vuoden keskimääräistä tilinpäätöshetken P/E-lukua, mikä on noin 8, saadaan tuotto-odotukseksi 11,5 %. Enää arvostustaso ei tunnukaan niin houkuttelevalta, vaikka tuotto toki säilyy edelleen hyvänä. Oletukset ovat tietysti aina vain oletuksia, ja esimerkiksi oman pääoman tuotto voi tulevaisuudessa poiketa paljonkin arviostani. Jotta 14 prosentin vuotuinen tuotto-odotus säilyisi uudessa tilanteessa, jossa P/E on 8, pitäisi Rautaruukin kyetä tekemään tulevaisuudessa 18 prosentin tuottoa omalle pääomalle. Tämäkään ei mielestäni ole mitenkään yliampuva tavoite.
R.W.
Tobe kirjoitti 15.10.2008 - 10:10
Oli aika hyvä puffi Rautaruukille.Kiitos siitä vaikka omistankin vain 500kpl uunituoreita...taidan ollakin aika viisas?
Kai kirjoitti 18.10.2008 - 07:57
Tervetuloa talousalan blogaajien tapahtumaan:
http://www.piksu.net/node/184
Meno osakemarkkinoilla on tällä hetkellä päätä huimaavaa. Heikkohermoista hirvittää, kun pörssin päiväsyöksyt lähentelevät kymmentä prosenttia kerta toisensa jälkeen, pankkien konkurssit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, talousennusteita korjataan alaspäin, kuluttajien luottamus hiipuu, media heittää bensaa liekkeihin katastrofiuutisilla ja valtioiden päämiehet istuvat kriisipalavereissa. Negatiivisten uutisten listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Alunperin vain rahoitusmarkkinoihin ja pankkisektoriin rajoittunut kriisi on nyt laajenemassa reaalitalouteen lainarahan saannin tyrehtyessä ja yritysten investointien hiipuessa.
Kaikesta tästä huolimatta näen tulevaisuuden valoisana. Jälkeenpäin tarkasteltuna suurien kriisien aikana ostetut osakkeet ovat osoittautuneet loistaviksi sijoituskohteiksi. Esimerkiksi 1990-luvun lama-aikana tehdyt osakesijoitukset ovat moninkertaistuneet. Samaa voidaan sanoa niistä sijoituksista, jotka tehtiin it-kuplan puhkeamisen jälkeen vuosien 2002-2004 matalasuhdanteessa. Helsingin pörssin nykyinen kurssitaso (painorajoitetulla indeksillä mitattuna) on pörssiromahduksesta huolimatta edelleen selkeästi korkeampi kuin edellisen laskun pohjilla. Vuosien päästä isoa kuvaa tarkasteltaessa nykyinen lasku näkyy vain pienenä poikkeamana trendilinjasta.
Itse asiassa tällaiset epäjatkuvuuskohdat luovat mahdollisuuden keskimääräistä paremmille osaketuotoille. Useimmissa lehdissä kyllä kauhistellaan osakkeiden hintojen romahdusta, mutta ei muisteta mainita sitä, että samalla osakkeiden tuotto-odotukset ovat nousseet. Varsinkin pakkomyyntien kohteeksi joutuneiden osakkeiden tämän hetken arvostustasot mahdollistavat erinomaisen pitkän aikavälin tuoton.
Tämän kaltaisessa tilanteessa kiinnitän erityisen paljon huomiota yritysten vakavaraisuuteen ja pääoman tuottoon. Normaaliolosuhteissa taseeltaan vahvoista ja erittäin kannattavasti toimivista yrityksiä joutuu maksamaan kohtuullisen kovan hinnan, mutta tällä hetkellä loistoyhtiöitäkin laitetaan myyntiin lähestulkoon hinnalla millä hyvänsä. Tuotto-odotukset nousevat tällaisten yritysten kohdalla poikkeuksellisen korkeiksi. Yksi ehdoton suosikkini on Rautaruukki. Yhtiön oman pääoman tuotto on ollut viimeisten vuosien aikana hurjaa, parhaimmillaan jopa yli 30 %. Nettovelkaa yhtiöllä ei ole kuin nimeksi ja vielä kaiken lisäksi hiljattain julkaistussa tiedotteessaan yhtiö nosti tavoitteitaan. Osake on ollut ostoslistallani jo pitkään, mutta hinta on ollut liian korkea. Nyt se ei sitä enää ole. Seuraavaksi suorittamani laskuharjoitus kuvaa hyvin Rautaruukissa piilevän tuottopotentiaalin suuruuden.
Oletetaan Rautaruukin oman pääoman tuottoasteen tippuvan tulevaisuudessa keskimääräiselle 15 prosentin tasolle, sillä supersyklissä saavutettua yli 30 prosentin tuottoa ei voi mitenkään pitää kestävänä tasona. Viimeisen neljän vuoden aikana yritys on jakanut osinkona noin puolet tuloksestaan, joten 50 prosentin osinkosuhde on hyvä arvio myös tulevaisuudelle. Kun tiedetään, että vuoden 2007 lopussa Rautaruukin oman pääoman kirja-arvo oli 14,15 EUR osaketta kohden ja, että osakkeen P/E-arvostus on normaalioloissa hieman keskimääräistä maltillisempi eli 15 (keskimäärin Helsingin pörssin P/E-luku on ollut noin 18), voidaan helposti määrittää vuotuinen tuotto-odotus tämän päivän hinnalla (13,3 EUR) tehdylle sijoitukselle minkä pituiselle periodille tahansa. Oletetaan kuitenkin sijoitushorisontiksi tässä tapauksessa 20 vuotta.
Lasketaan ensin kasvutekijä oman pääoman tuoton ja investointisuhteen tulona:
15% x 50% = 7,5%.
Oman pääoman kirja-arvo 14,15 euroa kasvaa 20 vuodessa 55,91 euroon (saadaan prolongoimalla nykyinen kirja-arvo kasvutekijällä).
Osakekohtainen tulosennuste vuodelle 2028 lasketaan oman pääoman tuoton ja vuoden 2028 kirja-arvon tulona:
15% x 55,91 EUR = 9,03 EUR
P/E-luvun ollessa 15, osakkeen hinnaksi saadaan 135,24 EUR.
Enää on laskettava osinkojen vaikutus tuotto-odotukseen. Tästä syystä on määritettävä vuosittaiset osingot oman pääoman tuoton, nykyisen kirja-arvon, osinkosuhteen ja kasvutekijän avulla:
D(T+1) = ROE x BV x p x (1+g)
Koko 20 vuoden sijoitusperiodin osingot ovat yhteensä 45,96 euroa osaketta kohti.
Kuvitellaan, että osake myydään vuoden 2028 alussa tuolla 135,24 euron hinnalla. Kun osingot lasketaan mukaan tuottoon, saadaan tänään tehdyn sijoituksen tuotoksi 14 % per vuosi.
Mikäli osingot sijoitetaan takaisin yhtiöön, kuten ainakin itse yleensä teen, nousee tuotto tätäkin suuremmaksi. Ei siis voida puhua mitenkään kehnosta tuotosta, kun muistetaan vielä, että oletukset ovat melko maltillisia.
Mielenkiinnon vuoksi voidaan tehdä vertailu tilanteeseen, jossa Rautaruukkia on tarttunut haaviin 16.7.2007 huippukurssilla 52,50 euroa. Oletusten säilyessä ennallaan tuotto-odotus on nyt vain 6,4 %.
Uskomatonta, mutta totta. Viime vuoden huippuhintoihin osakkeita ei todellakaan ollut vaikea saada kaupaksi, vaikka tuotto-odotukset olivat laskeneet selvästi alle keskimääräisen tason. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Edes hurjan kovilla tuotto-odotuksilla osakkeista ei ole kiinnostunut juuri kukaan. Tuntuu siltä, kuin sijoittajat olisivat menettäneet taas kerran ala-asteen matematiikan taitonsa. Ne kannattaa kuitenkin pitää mielessä, sillä niistäkin taidoista on tällaisissa tilanteissa hyötyä.
______________
Blogimerkinnän kommentit:
Ihahaa kirjoitti 14.10.2008 - 08:54
Nettovelaton yhtiö, joka syklisen tuotannon hinnan ja/tai määrän puolituessa sulkee laitoksiaan.
Alle 15 euron RR on turvasatama, todella.
Etpä keksi muita vastaavia.
Kuten, että:
Vakuutukset on pakko pitää, puhtaalla vedellä on aina markkinat ja päivittäistavaraa on ostettava sieltä missä on maksetut vähittäiskaupan tiskit.
Repe kirjoitti 14.10.2008 - 09:07
Terve,
Mahdoitko valita aika kovan P/E luvun RR:lle? Tässä RR:n P/E luvut tilinpäätöshetkiltä eri vuosina:
P/E-luku 2007: 8,98, 2006: 10,39, 2005: 6,16, 2004: 3,82, 2003: 9,57
Lisäksi 20 vuoden aikana ehkä kannattaisi yrittää syklisen osakkeen kohdalla mukautua sykleihin eikä holdata 20 vuotta.
Ei sen puoleen, ostin kyllä itsekin RR:ää viime perjantaina...
Vanhanaikainen kirjoitti 14.10.2008 - 09:42
Jaha, kirjoitettiin vähän samasta aiheesta. Kirjoitin merkintäni viime viikolla ja se ilmestyi ajastuksella. Rautaruukkia ostin viimeksi viime viikolla.
Random Walker kirjoitti 14.10.2008 - 18:11
Repelle kiitokset hyvästä huomiosta liittyen laskelmassani käytettyyn P/E-lukuun. En kiinnittänyt riittävää huomiota voittokertoimen määrittämiseen, vaan asetin oletuksen hiukan alle Helsingin pörssin keskiarvon, mikä pitkällä aikavälillä on ollut 18. Tietysti on selvää, että P/E-arvostuksessa on paljon toimialakohtaisia eroja, jotka tulisi huomioida. Rautaruukin voittokertoimet kieltämättä ovat historiallisesti asettuneet keskitason alapuolelle. Käyttämällä laskelmassa Rautaruukin viiden viime vuoden keskimääräistä tilinpäätöshetken P/E-lukua, mikä on noin 8, saadaan tuotto-odotukseksi 11,5 %. Enää arvostustaso ei tunnukaan niin houkuttelevalta, vaikka tuotto toki säilyy edelleen hyvänä. Oletukset ovat tietysti aina vain oletuksia, ja esimerkiksi oman pääoman tuotto voi tulevaisuudessa poiketa paljonkin arviostani. Jotta 14 prosentin vuotuinen tuotto-odotus säilyisi uudessa tilanteessa, jossa P/E on 8, pitäisi Rautaruukin kyetä tekemään tulevaisuudessa 18 prosentin tuottoa omalle pääomalle. Tämäkään ei mielestäni ole mitenkään yliampuva tavoite.
R.W.
Tobe kirjoitti 15.10.2008 - 10:10
Oli aika hyvä puffi Rautaruukille.Kiitos siitä vaikka omistankin vain 500kpl uunituoreita...taidan ollakin aika viisas?
Kai kirjoitti 18.10.2008 - 07:57
Tervetuloa talousalan blogaajien tapahtumaan:
http://www.piksu.net/node/184
tiistai 7. lokakuuta 2008
Varallisuuden uusjako on alkanut
07.10.2008 - 23:20
Nyt eletään taas kerran varallisuuden uusjaon aikaa. Teknokuplan puhkeamista seuranneen laskun jälkeinen usean vuoden pörssinousu toi markkinoille viime vuosina ison joukon tuulipukukansaa nopean rikastumisen toivossa. Nyt ääni on muuttunut kellossa, kun pörssi on romahtamassa silmiemme alla. Lähestulkoon yhtä suurella innolla kuin reilu vuosi sitten osakkeita ja osakerahastoja oltiin ostamassa ollaan niitä nyt pistämässä lihoiksi. Tällainen toiminta ei ole ainakaan mitään ajoituksen riemujuhlaa. Kaiken tämän keskellä lehdistössä ja kansan keskuudessa ihmetellään miksi rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Jälleen olemme perimmäisten kysymysten äärellä, ja todistamassa varallisuuden siirtymistä niille, jotka keskittyvät järjettömien rahoitusmarkkinoiden sijasta järkeviin liiketoimintoihin ja monimutkaisten sijoitusinstrumenttien sijasta yksinkertaisiin arvopapereihin. Seuraavassa ajattelin avata hieman tarkemmin, mitä tällä tarkoitan.
Vain valehtelija voi väittää osaavansa ennustaa osakemarkkinoiden nousut ja laskut. Kysymys ei siis ole ennustajanlahjoista. Avainsanoja ovat kylmäpäisyys ja maltillisuus. Valitettavasti nämä ominaisuudet puuttuvat monilta ihmisiltä. Lyhytnäköisyydessään jopa ammattilaissalkunhoitajat kiinnittävät enemmän huomiota osakkeen kurssikehitykseen kuin yrityksen voittoihin. Pitkällä aikavällä voitot kuitenkin ratkaisevat, minkä arvoinen yhtiö on. Viiden vuoden kuluttua kukaan ei enää pysty ostamaan osakkeita nykyisillä hinnoilla, vaikka luettelisi kaikki konkurssit ja muut hurjat tarinat nykyisestä finanssikriisistä. Osakkeiden hinnat muodostuvat tulevaisuuden odotuksista, eikä nykytilanteella ole pitkälle tulevaisuuteen katsottuna enää mitään merkitystä. Ostamalla osuuksia järkevistä liiketoiminnoista ja pitämällä ne määrätietoisesti rahoitusmarkkinoiden järjettömistä liikkeistä huolimatta, on mahdollisuus selvitä loppujen lopuksi mistä tahansa kriisistä.
Tämän ovat osoittaneet menestyneet pitkäjänteiset sijoittajat, kuten esimerkiksi kuuluisat suomalaiset Kim Lindström ja Erkki Sinkko, jotka ovat mediassakin kertoneet ostavansa nyt osakkeita kahmalokaupalla. Yleensä, ne jotka aina ennenkin ovat myyneet paniikin omaisesti kurssien laskiessa, toteuttavat samaa toimintamallia edelleen. Omille peloilleen on vaikea tehdä mitään. Onkin syytä miettiä, onko osakesijoittaminen edes tällaisille henkilöille oikea säästämismuoto. Seuraavan kurssinousun alkaessa -yhtä yllättäen kun lasku aikoinaan- paniikissa myyneet huomaavat olevansa tyhjätaskuja, kun taas viisas raha on kasvamassa korkoa hermonsa pitäneiden ja oikeisiin asioihin keskittyneiden sijoittajien salkuissa.
Ns. paniikkimyyjät ovat tämän kriisin suuria häviäjiä. Tutkimusten mukaan täma ryhmä koostuu yleensä piensijoittajista, joiden rahasto-osuuksien myynti pakottaa myös ammattilaiset toimenpiteisiin, vaikkei se tuoton maksimointimielessä perusteltua olisikaan. Kriisitilanteissa tällainen johtaa kierteeseen, jossa osakkeiden hinnat laskevat, vaikkei mitään uusia negatiivisia uutisia markkinoille kantautuisikaan.
USA:ta ja nyt jo lähes koko Eurooppaa ravisteleva pankkikriisi ei kohtele kaltoin vain lyhytnäköisesti toimivia piensijoittajia. Itse asiassa palattaessa koko kriisin alkulähteille, löydetään tämän pelin heikoimmat lenkit: huippuyliopistoista valmistuneet investointipankkiirit, joiden ahneuden ja pikavoittojen tavoittelun seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Näiden pankkiirien työnantajat ovat saaneet maksaa kovan hinnan, monimutkaisista finanssi-innovaatioista. CDS-markkinoilla (credit default swap, luottoriskijohdannainen) vaikeuksiin ajautunut vakuutusyhtiö AIG tulee jäämään historian kirjoihin surullisen kuuluisana esimerkkinä johdannaisten ja velkavivun hallitsemattoman käytön petollisuudesta.
Samaan aikaan kun monimutkaisilla instrumenteillä hallitsematonta riskiä ottaneet pankit ovat ajatumassa yksi toisensa jälkeen vararikkoon, maanläheiseen sijoitusstrategiaansa luottava miljardööri, Warren Buffett, on taas kuorimassa kermat kakusta. Hän on ollut viime aikoina kiinnostunut useista vaikeuksiin joutuneista finanssipalveluyrityksistä, viimeisimpänä Yhdysvaltain suurimpiin asuntoluotottajiin kuuluvasta Countrywidestä. Syyskuussa Buffett investoi 5 miljardia dollaria investointipankin statuksesta luopuneeseen Goldman Sachsiin. Mitä luultavimmin tämäkin sijoitus tulee muutaman vuoden säteellä tarjoamaan erinomaisen tuoton tälle maailman ykkössijoittajalle. Perinteiset arvopaperit ja pitkäjänteinen liiketoimintalähtökohtiin perustuva sijoittaminen näyttää siis jälleen vievän voiton monimutkaisista sijoitustuotteista ja lyhytnäköisestä keinottelusta.
Toivottavasti pohdintani kannustaa meitä kaikkia sijoittajia pitämään pään kylmänä näinä vaikeina aikoina. Tällaisina hetkinä tehdään niitä elämän parhaita sijoituksia, kunhan uskalletaan uida vastavirtaan.
______________
Blogimerkinnän kommentit:
hakki47 kirjoitti 08.10.2008 - 08:35
"Toivottavasti pohdintani kannustaa meitä kaikkia sijoittajia pitämään pään kylmänä näinä vaikeina aikoina. Tällaisina hetkinä tehdään niitä elämän parhaita sijoituksia, kunhan uskalletaan uida vastavirtaan." Tai kunhan siihen on varaa. Myöhemminkin.
Oletko muuten ajatellut miten Venäjä voisi nykytilanteessa saavuttaa tavoitteensa, jossa se epäonnistui viimeksi 1940 ja 1944? Putinin porukka ostaa Nokian osake-enemmistön. Eikä maksa paljon.
kasteri kirjoitti 08.10.2008 - 13:08
Erinomainen selvitys tilanteesta! Miksi panikoida, kun todellisuudessa juuri nyt on mitä mahtavin hetki ostaa osakkeita. Itse pyrin myös tekemään sanojeni mukaan ja olenkin ostanut Rautaruukkia ja Wärtisilää muhkeiden osinkojen toivossa. Kumpa rahaa olisi enemmän, koska köyhänä piensjioittajana en saa riittävästi pääomaa vapautettua lisäostoihin. Velkarahalla en sijoita, vaikka nyt ehkä senkin riski olisi melko pieni.
Vincent kirjoitti 10.10.2008 - 15:39
provoa
Nyt eletään taas kerran varallisuuden uusjaon aikaa. Teknokuplan puhkeamista seuranneen laskun jälkeinen usean vuoden pörssinousu toi markkinoille viime vuosina ison joukon tuulipukukansaa nopean rikastumisen toivossa. Nyt ääni on muuttunut kellossa, kun pörssi on romahtamassa silmiemme alla. Lähestulkoon yhtä suurella innolla kuin reilu vuosi sitten osakkeita ja osakerahastoja oltiin ostamassa ollaan niitä nyt pistämässä lihoiksi. Tällainen toiminta ei ole ainakaan mitään ajoituksen riemujuhlaa. Kaiken tämän keskellä lehdistössä ja kansan keskuudessa ihmetellään miksi rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Jälleen olemme perimmäisten kysymysten äärellä, ja todistamassa varallisuuden siirtymistä niille, jotka keskittyvät järjettömien rahoitusmarkkinoiden sijasta järkeviin liiketoimintoihin ja monimutkaisten sijoitusinstrumenttien sijasta yksinkertaisiin arvopapereihin. Seuraavassa ajattelin avata hieman tarkemmin, mitä tällä tarkoitan.
Vain valehtelija voi väittää osaavansa ennustaa osakemarkkinoiden nousut ja laskut. Kysymys ei siis ole ennustajanlahjoista. Avainsanoja ovat kylmäpäisyys ja maltillisuus. Valitettavasti nämä ominaisuudet puuttuvat monilta ihmisiltä. Lyhytnäköisyydessään jopa ammattilaissalkunhoitajat kiinnittävät enemmän huomiota osakkeen kurssikehitykseen kuin yrityksen voittoihin. Pitkällä aikavällä voitot kuitenkin ratkaisevat, minkä arvoinen yhtiö on. Viiden vuoden kuluttua kukaan ei enää pysty ostamaan osakkeita nykyisillä hinnoilla, vaikka luettelisi kaikki konkurssit ja muut hurjat tarinat nykyisestä finanssikriisistä. Osakkeiden hinnat muodostuvat tulevaisuuden odotuksista, eikä nykytilanteella ole pitkälle tulevaisuuteen katsottuna enää mitään merkitystä. Ostamalla osuuksia järkevistä liiketoiminnoista ja pitämällä ne määrätietoisesti rahoitusmarkkinoiden järjettömistä liikkeistä huolimatta, on mahdollisuus selvitä loppujen lopuksi mistä tahansa kriisistä.
Tämän ovat osoittaneet menestyneet pitkäjänteiset sijoittajat, kuten esimerkiksi kuuluisat suomalaiset Kim Lindström ja Erkki Sinkko, jotka ovat mediassakin kertoneet ostavansa nyt osakkeita kahmalokaupalla. Yleensä, ne jotka aina ennenkin ovat myyneet paniikin omaisesti kurssien laskiessa, toteuttavat samaa toimintamallia edelleen. Omille peloilleen on vaikea tehdä mitään. Onkin syytä miettiä, onko osakesijoittaminen edes tällaisille henkilöille oikea säästämismuoto. Seuraavan kurssinousun alkaessa -yhtä yllättäen kun lasku aikoinaan- paniikissa myyneet huomaavat olevansa tyhjätaskuja, kun taas viisas raha on kasvamassa korkoa hermonsa pitäneiden ja oikeisiin asioihin keskittyneiden sijoittajien salkuissa.
Ns. paniikkimyyjät ovat tämän kriisin suuria häviäjiä. Tutkimusten mukaan täma ryhmä koostuu yleensä piensijoittajista, joiden rahasto-osuuksien myynti pakottaa myös ammattilaiset toimenpiteisiin, vaikkei se tuoton maksimointimielessä perusteltua olisikaan. Kriisitilanteissa tällainen johtaa kierteeseen, jossa osakkeiden hinnat laskevat, vaikkei mitään uusia negatiivisia uutisia markkinoille kantautuisikaan.
USA:ta ja nyt jo lähes koko Eurooppaa ravisteleva pankkikriisi ei kohtele kaltoin vain lyhytnäköisesti toimivia piensijoittajia. Itse asiassa palattaessa koko kriisin alkulähteille, löydetään tämän pelin heikoimmat lenkit: huippuyliopistoista valmistuneet investointipankkiirit, joiden ahneuden ja pikavoittojen tavoittelun seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Näiden pankkiirien työnantajat ovat saaneet maksaa kovan hinnan, monimutkaisista finanssi-innovaatioista. CDS-markkinoilla (credit default swap, luottoriskijohdannainen) vaikeuksiin ajautunut vakuutusyhtiö AIG tulee jäämään historian kirjoihin surullisen kuuluisana esimerkkinä johdannaisten ja velkavivun hallitsemattoman käytön petollisuudesta.
Samaan aikaan kun monimutkaisilla instrumenteillä hallitsematonta riskiä ottaneet pankit ovat ajatumassa yksi toisensa jälkeen vararikkoon, maanläheiseen sijoitusstrategiaansa luottava miljardööri, Warren Buffett, on taas kuorimassa kermat kakusta. Hän on ollut viime aikoina kiinnostunut useista vaikeuksiin joutuneista finanssipalveluyrityksistä, viimeisimpänä Yhdysvaltain suurimpiin asuntoluotottajiin kuuluvasta Countrywidestä. Syyskuussa Buffett investoi 5 miljardia dollaria investointipankin statuksesta luopuneeseen Goldman Sachsiin. Mitä luultavimmin tämäkin sijoitus tulee muutaman vuoden säteellä tarjoamaan erinomaisen tuoton tälle maailman ykkössijoittajalle. Perinteiset arvopaperit ja pitkäjänteinen liiketoimintalähtökohtiin perustuva sijoittaminen näyttää siis jälleen vievän voiton monimutkaisista sijoitustuotteista ja lyhytnäköisestä keinottelusta.
Toivottavasti pohdintani kannustaa meitä kaikkia sijoittajia pitämään pään kylmänä näinä vaikeina aikoina. Tällaisina hetkinä tehdään niitä elämän parhaita sijoituksia, kunhan uskalletaan uida vastavirtaan.
______________
Blogimerkinnän kommentit:
hakki47 kirjoitti 08.10.2008 - 08:35
"Toivottavasti pohdintani kannustaa meitä kaikkia sijoittajia pitämään pään kylmänä näinä vaikeina aikoina. Tällaisina hetkinä tehdään niitä elämän parhaita sijoituksia, kunhan uskalletaan uida vastavirtaan." Tai kunhan siihen on varaa. Myöhemminkin.
Oletko muuten ajatellut miten Venäjä voisi nykytilanteessa saavuttaa tavoitteensa, jossa se epäonnistui viimeksi 1940 ja 1944? Putinin porukka ostaa Nokian osake-enemmistön. Eikä maksa paljon.
kasteri kirjoitti 08.10.2008 - 13:08
Erinomainen selvitys tilanteesta! Miksi panikoida, kun todellisuudessa juuri nyt on mitä mahtavin hetki ostaa osakkeita. Itse pyrin myös tekemään sanojeni mukaan ja olenkin ostanut Rautaruukkia ja Wärtisilää muhkeiden osinkojen toivossa. Kumpa rahaa olisi enemmän, koska köyhänä piensjioittajana en saa riittävästi pääomaa vapautettua lisäostoihin. Velkarahalla en sijoita, vaikka nyt ehkä senkin riski olisi melko pieni.
Vincent kirjoitti 10.10.2008 - 15:39
provoa
maanantai 15. syyskuuta 2008
Onko nyt syytä oikeasti paniikkiin?
15.09.2008 - 22:00
Helsingin pörssissä osakkeiden hinnat ovat tippuneet keskimäärin nelisenkymmentä prosenttia viime vuoden heinäkuun kurssihuipusta. Vielä viime vuoden puolella laskettelu jäi vähäiseksi, mutta vuoden vaihteen jälkeen sijoittajat valtasi jo suoranainen paniikki. Tänään sitten lopulta selvisi minkä luokan pankkikriisiä USA:ssa parhaillaan eletään. Maan suurimmat ja kuuluisimmat pankit Lehman Brothers ja Merril Lynch ajoivat päin punaista. Taantumasta ja subprime-kriisistä huolimatta, kukaan ei varmasti olisi vielä muutama kuukausi sitten voinut uskoa näiden jättiläisten ajautuvan konkurssiin.
Onko nyt siis syytä oikeasti paniikkiin? Riippuu tietysti keneltä kysytään. Ne, joilla on akuutti käteispula ja tästä syystä tarve realisoida sijoituksensa, voivat olla syystäkin huolissaan. Tällaisessa markkinatilanteessa myymien nimittäin on yksi typerimmistä ideoista. Myyminen olisi pitänyt toteuttaa jo aika päiviä sitten. Ne, jotka sijoittavat pitkäjänteisesti etsien hyviä yrityksiä halpaan hintaan, voivat olla nykytilanteeseen enemmän kuin tyytyväisiä.
Mikään taantuma, lama, kriisi tai pörssiromahdus ei ole koskaan muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että liiketoiminnan harjoittaminen on keskimäärin kannattavaa puuhaa. Helsingin pörssikin on edelleen täynnä pääomalle hyvin tuottoa tekeviä kasvavia yrityksiä, joiden tase on vahva ja, joiden ydinosaaminen turvaa kilpailuedun pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisia yrityksiä on mukavampi ostaa halvalla taantumassa, kuin kalliilla nousukauden huipulla.
Tämän päiväiset uutiset saivat useimmat sijoittajat entistä suuremman paniikin valtaan. Itse tunsin oloni helpottuneeksi, sillä sain varmuuden siitä, että nyt on tosi kyseessä. Nykyinen pankkikriisi on historiallisestikin katsottuna yksi kaikkien aikojen pahimpia ja seuraukset tulevat heijastumaan ympäri maailmaa vielä pitkään. Harmittelin vielä kesällä, että menetän pian loistavan ostotilaisuuden, sillä käteiskassani ei ole kovin suuri. Nyt olen hyvin luottavainen. Tämän luokan ongelmista ei toivuta hetkessä. Ilmapiiri markkinoilla on vielä pitkään huono, joten tasaisesti ostelemalla ehtii saamaan kasaan hyvälaatuisen salkun naurettavan halpaan hintaan.
Tällä hetkellä tarkemmassa seurannassani ovat seuraavat mielestäni hyvin huokealle hinnoitellut osakkeet, joita tulen ostelemaan tasaisesti tulevaisuudessa: Martela, Uponor, Rautaruukki, YIT, SanomaWSOY, Kesko, TeliaSonera, Metso, Fiskars ja Nokia.
Silmiinpistävää on monen rakennusalaan liittyvän yrityksen mukana olo. Hyvin eri toimialoille hajautettuun salkkuun ei tietenkään ole syytä ostaa niitä kaikkia. Rakennussektorin yritysten hinnat on kuitenkin dumpattu nyt niin alas, että tätä on syytä hyödyntää pitkää salkkua rakennettaessa. Nokiaa en ole oikeastaan koskaan aikaisemmin edes harkinnut, mutta viime aikainen kurssilasku on tehnyt siitäkin suorastaan himoittavan ostokohteen.
Helsingin pörssissä osakkeiden hinnat ovat tippuneet keskimäärin nelisenkymmentä prosenttia viime vuoden heinäkuun kurssihuipusta. Vielä viime vuoden puolella laskettelu jäi vähäiseksi, mutta vuoden vaihteen jälkeen sijoittajat valtasi jo suoranainen paniikki. Tänään sitten lopulta selvisi minkä luokan pankkikriisiä USA:ssa parhaillaan eletään. Maan suurimmat ja kuuluisimmat pankit Lehman Brothers ja Merril Lynch ajoivat päin punaista. Taantumasta ja subprime-kriisistä huolimatta, kukaan ei varmasti olisi vielä muutama kuukausi sitten voinut uskoa näiden jättiläisten ajautuvan konkurssiin.
Onko nyt siis syytä oikeasti paniikkiin? Riippuu tietysti keneltä kysytään. Ne, joilla on akuutti käteispula ja tästä syystä tarve realisoida sijoituksensa, voivat olla syystäkin huolissaan. Tällaisessa markkinatilanteessa myymien nimittäin on yksi typerimmistä ideoista. Myyminen olisi pitänyt toteuttaa jo aika päiviä sitten. Ne, jotka sijoittavat pitkäjänteisesti etsien hyviä yrityksiä halpaan hintaan, voivat olla nykytilanteeseen enemmän kuin tyytyväisiä.
Mikään taantuma, lama, kriisi tai pörssiromahdus ei ole koskaan muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että liiketoiminnan harjoittaminen on keskimäärin kannattavaa puuhaa. Helsingin pörssikin on edelleen täynnä pääomalle hyvin tuottoa tekeviä kasvavia yrityksiä, joiden tase on vahva ja, joiden ydinosaaminen turvaa kilpailuedun pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisia yrityksiä on mukavampi ostaa halvalla taantumassa, kuin kalliilla nousukauden huipulla.
Tämän päiväiset uutiset saivat useimmat sijoittajat entistä suuremman paniikin valtaan. Itse tunsin oloni helpottuneeksi, sillä sain varmuuden siitä, että nyt on tosi kyseessä. Nykyinen pankkikriisi on historiallisestikin katsottuna yksi kaikkien aikojen pahimpia ja seuraukset tulevat heijastumaan ympäri maailmaa vielä pitkään. Harmittelin vielä kesällä, että menetän pian loistavan ostotilaisuuden, sillä käteiskassani ei ole kovin suuri. Nyt olen hyvin luottavainen. Tämän luokan ongelmista ei toivuta hetkessä. Ilmapiiri markkinoilla on vielä pitkään huono, joten tasaisesti ostelemalla ehtii saamaan kasaan hyvälaatuisen salkun naurettavan halpaan hintaan.
Tällä hetkellä tarkemmassa seurannassani ovat seuraavat mielestäni hyvin huokealle hinnoitellut osakkeet, joita tulen ostelemaan tasaisesti tulevaisuudessa: Martela, Uponor, Rautaruukki, YIT, SanomaWSOY, Kesko, TeliaSonera, Metso, Fiskars ja Nokia.
Silmiinpistävää on monen rakennusalaan liittyvän yrityksen mukana olo. Hyvin eri toimialoille hajautettuun salkkuun ei tietenkään ole syytä ostaa niitä kaikkia. Rakennussektorin yritysten hinnat on kuitenkin dumpattu nyt niin alas, että tätä on syytä hyödyntää pitkää salkkua rakennettaessa. Nokiaa en ole oikeastaan koskaan aikaisemmin edes harkinnut, mutta viime aikainen kurssilasku on tehnyt siitäkin suorastaan himoittavan ostokohteen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)