26.04.2012 - 09:00
Entisenä kansantaloustieteilijänä ja nykyisenä historian harrastajana Björn Wahlroos kuvaa uunituoreessa teoksessaan "Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle" hyvin seikkaperäisesti valtioiden ja yritysten kehitystä ja kasvua aina merkantilismin aikakaudelta teollisen vallankumouksen kautta nykyiseen finanssikapitalismiin. Vielä 1600- ja 1700-luvulla muutos oli hyvin hidasta, mutta teknologisen kehityksen myötä talous sai toden teolla tuulta purjeisiin, eikä ole yllätys, että viimeiset sata vuotta Suomikin on saanut nauttia elintason räjähdysmäisestä kohoamisesta.
Kehitys tarjosi mahdollisuuden parempaan elämään. Tästä huolimatta kaikki eivät halunneet hypätä mukaan tähän kelkkaan. Markkinatalouden ottaessa ensiaskeliaan maanviljelijöiden kokoontuessa myymään ylijäämäsatoaan fyysisillä markkinapaikoilla vilkkaiden asuinalueiden keskustoissa epäilijät pitivät toimintaa enemmänkin keinotteluna ja turhuutena kuin järkevänä keinona varallisuuden kartuttamiseen. Epäilijät pelkäsivät kauppamiesten perässä vaanivia rosvoja ja muunlaisia huijareita ja tyytyivät tuottamaan pelloillaan vain sen verran kuin omaan tarpeeseen kului. Tällaiset perheet ja suvut jäivät rannalle seuraamaan muiden elintason paranemista.
Kuten historiakin opettaa, mikään ei ole varmaa, paitsi muutos. Satoja vuosia sitten muutos oli hyvin verkkaista, sillä teknologiat kehittyivät hitaammin ja ihmisten tietotaito oli vähäisempää mm. luku- ja kirjoitustaidon puuttumisen takia. Nykypäivänä erilaiset tekniikat, ihmisten osaaminen ja näiden kautta syntyneet innovaatiot ovat kiihdyttäneet muutoksen nopeutta räjähdysmäisesti. Nykyisllä kehittyvillä talouksilla (esim. Venäjä) on hyvät edellytykset nopeaan kasvuun ja länsimaiden kiinni ottamiseen perässähiihtäjän etua hyödyntämällä. Mutta mikäli yhteiskunta ei ota positiivisesti vastaan avautuvia mahdollisuuksia, jää se rannalle, kun muut seilaavat kohti parempaa tulevaisuutta.
Kansantaloudesta voi löytää selvän analogian jokaisen ihmisen henkilökohtaiseen talouteen. Erityisesti nykymaailmassa, kun kehitys on väistämätöntä, paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto. Jos pyrit pysymään paikallasi, totuus on, että kuljet taaksepäin. Eli jos teet aina vain samalla tavalla kuin ennen, taannut. Otetaanpa pari esimerkkiä: Jatkaessasi nuoruusvuosien jälkeen liikunnan harrastamista säännöllisen epäsäännöllisesti, sen sijaan, että tavoittelisit ahkeralla treenaamisella kunnon merkittävää kohoamista, alat ennemmin tai myöhemmin lihoa. Vanhemmiten aineenvaihdunta heikkenee, eikä kunto pysy yllä enää itsestään, kuten nuorena. Jatkaessasi yhteydenpitoa ystäviisi säännöllisen epäsäännöllisesti kuten aina ennenkin, sen sijaan, että pyrkisit kehittämään suhteitasi entistä paremmiksi, ystäväsi alkavat työ- ja parisuhdekiireiden lisääntyessä viettää aikaa niiden kanssa, jotka oikeasti ovat heistä kiinnostuneita. Jos jatkat kädestä suuhun elämistä ja raha-asioidesi hoitoa yhtä välinpitämättömästi kuin aina ennenkin, sen sijaan, että pyrkisit löytämään uusia vaihtoehtoja vaurastumiseen, et ainoastaan jää lähtötelineisiin, vaan siirryt vähitellen taaksepäin. Tästä pitää huolen jo pelkästään inflaatio, joka iskee hampaansa pahiten siihen rahaan, joka autuaan tietämättömästi on jäänyt paikalleen "turvalliselle" pankkitilille. Suhteessa niihin "maanviljelijöihin", jotka ovat rohkeasti lähteneet mukaan markkinapaikoille, "epäilijöiden" tilanne näyttää entistä lohduttomammalta.
Nykyajan kehitys on luonut uusia markkinapaikkoja aina osakemarkkinoista internetin ihmeelliseen maailmaan, eikä nykyajan "maanviljelijöiden" enää tarvitse matkustaa toreille ja turuille ylijäämäsatoaan kaupittelemaan. Rosvot ovat vaihtuneet muunlaisiin pelkoihin omien vaivalla hankittujen rahojen menettämisestä. Mutta edelleen pätee se tosiasia, että tarttumalla positiivisin mielin avautuviin mahdollisuuksiin, voi kuka tahansa hypätä mukaan vauraamman elämän kelkkaan.
Samaan aikaan kun kehitys avaa uusia ovia, se myös väistämättä sulkee niitä. Wahlroosin näkemys hyvinvointivaltion kuihtumisesta (slummiintumisesta) pelästyttää ja tuo samalla pintaan henkilökohtaisen vastuunottamisen tärkeyden. Valtioiden painiessa velkaongelmiensa kanssa kukaan ei välttämättä enää tulevaisuudessa huolehdi ja takaa edes riittävää elintasoa. Jokaisen on itse rakennettava elämänsä kestävälle taloudelliselle perustalle. Onneksi siihen on nykypäivänä huomattavan paljon enemmän mahdollisuuksia kuin ennen!
Sijoittamiseen ja yrittämiseen kannustaen,
Random Walker
________________
Blogimerkinnän kommentit:
TT kirjoitti 26.04.2012 - 14:10
Olen aika pitkälti samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että omavastuu tulee varmasti lisääntymään ja ajat ovat muuttuneet. Huomauttaisin kuitenkin ettei pelkkä omavastuu tule enää riittämään seuraavina vuosikymmeninä vaan on myös kannettava vastuu niistä läheisistä jotka eivät itsestään enää huolta pysty pitämään. Tämä sisältää eläköityneet vanhemmat sekä jokaisen jälkeläiset.
jerppa kirjoitti 03.06.2012 - 12:13
Olisi mukavaa jos ehtisit päivittää blogiasi useammin. :)
Esim. näkemyksiä Talvivaarasta ja Vestasista olisi mielenkiintoista nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti