Kirjoitin
huhti-toukokuussa kolmiosaisen blogisarjan, jossa käsittelin kolmea
kiinnostavaa yhtiötä arvosijoittajan näkökulmasta (ks. osa 1: Fortum, osa 2: Kone, osa 3: Sampo). Vaikka Fortumin ja Sammon kurssit olivat jo kääntyneet
koronapaniikin jälkeiseen nousuun, pidin kummankin yhtiön arvostusta edelleen
maltillisena. Sammon osakekurssi onkin noussut muutamassa kuukaudessa lähes 30
prosenttia ja Fortuminkin kurssi on nyt lähes 20 prosenttia kirjoitushetken
tasoa korkeammalla.
Kuten niin
usein aiemminkin, pidin Konetta tuolloin kalliina. Tästä huolimatta Koneen
kurssi on noussut kolmikosta eniten, yli 30 prosenttia. Lopputulema ei
sinällään yllätä. Kurssinousu voi varsin hyvin jatkua edelleen vahvan
markkinasentimentin myötä, mutta fundamenttisijoittajana en vain
yksinkertaisesti voi maksaa laadukkaastakaan yhtiöstä mitä tahansa.
Tämä kirjoitus
jatkaa keväällä alkanutta blogisarjaa. Tällä kertaa otan kohteeksi voimala- ja
moottorivalmistaja Wärtsilän. Analysoin yhtiötä tuttuun tapaan arvosijoittajan
työkalupakista löytyvillä menetelmillä. En käsittele tälläkään kertaa yhtiön
strategiaa tai muita laadullisen analyysin osa-alueita, joita pidän
arvonmäärityksen ohella äärimmäisen tärkeinä onnistuneen sijoituspäätöksen
kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti