Miten miljonääri ajattelee?

03.08.2009 - 09:00


"If you want to be a millionaire tomorrow, you must start thinking like a millionaire today."

Näin kuuluu motivointikonsultti ja bestseller-kirjailija T. Harv Ekerin usein puheissaan käyttämä lentävä lause, joka kätkee sisälleen paljon enemmän kuin voisi aluksi kuvitella. Vaurastumisesta haaveilevan täytyy ensin opiskella miljonäärien ajattelutapaa ja muodostaa samanlainen asenne rahaan ja koko elämään. Tämä ns. money blueprint tarjoaa lähtökohdan vaurastumiselle. Katsoin hiljattain erään Ekerin luennon YouTube:n kautta ja ajattelinkin nyt jakaa kanssanne luennon tärkeimmän annin. Ekerin ajatuksiin voi tutustua myös hänen bestsellerinsä, Secrets of the Millionaire Mind, kautta.

T. Harv Eker erottaa toisistaan näkyvän ja näkymättömän maailman. Ihmiset keskittyvät liikaa näkyvään maailmaan. He ajattelevat vain tuloksia eli kaikkea sitä vaurautta, mikä on seurausta jostakin. Kaikkea sitä mikä näkyy silmiemme edessä. Miljonäärit sitä vastoin keskittyvät näkymättömään maailmaan. He pohtivat ja miettivät keinoja, joilla tulokset saadaan aikaan. Nämä keinot eivät välttämättä näy kenellekään. Siksi usein kuvitellaan, että menestys tulee sattumalta. Todellisuudessa tekemällä tiettyjä asioita tietyllä tavalla, kuka tahansa voi rikastua. Yleensä ihmiset haaveilevat menestyksestä, mutta eivät tee mitään sen eteen.

Niillä, jotka eivät ole miljonäärejä, on paljon ennakkoluuloja rahaa kohtaan. Nämä ennakkoluulot ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle, sillä kukaan ei koskaan ole korjannut niitä. Seuraavassa tällaisia usein kuultuja lausahduksia:

• Raha on pahan alku ja juuri.
• Rikkaat ovat ahneita.
• Rikkaiden täytyy työskennellä kohtuuttoman paljon.
• Et voi olla samaan aikaan rikas ja hengellinen.
• Raha ei tuo onnea.
• Raha ei tuo rakkautta.
• Raha ei kasva puussa.
• Emme koskaan voi saavuttaa sitä.

Koko muutos lähtee tietoisuudesta. Vanhat käsitykset on korvattava uusilla ja on ymmärrettävä, että on olemassa muitakin vaihtoehtoja.

Eker on tutkinut paljon miljonäärien ja muiden ihmisten asenteissa olevia eroja. Luennon paras anti tiivistyykin kokoamaani listaan, joka paljastaa miten täydellisesti eri tavalla miljonäärit ajattelevat muihin verrattuna:

• Miljonäärit ajattelevat: "Luon elämäni."
• Muut ajattelevat: "Elämä tapahtuu minulle."
• Miljonäärit ajattelevat: "Pelaan peliä voittaakseni."
• Muut ajattelevat: "Pelaan peliä niin, etten vain häviä."
• Miljonäärit ajattelevat: "Haluan luoda vaurautta ja elää täysillä."
• Muut ajattelevat: "Riittää kunhan tunnen oloni mukavaksi ja turvalliseksi."
• Miljonäärit ajattelevat: "Ihailen ja kunnioitan rikkaita."
• Muut ajattelevat: "Kadehdin rikkaita."
• Miljonäärit ajattelevat: "Haluan molemmat."
• Muut ajattelevat: "Riittää kunhan saan toisen."
• Miljonäärit ajattelevat: "Kasvan isommaksi kuin ongelmani."
• Muut ajattelevat: "Ongelma on niin iso etten selviä siitä."
• Miljonäärit ajattelevat: "Toimin, vaikka minua pelottaa."
• Muut ajattelevat:"En voi toimia, koska minua pelottaa."

Vaikka Eker keskittyy luennossaan vain taloudelliseen vaurauteen, voi hänen oppejaan soveltaa monilla muillakin elämän osa-alueilla. Mielestäni miljonäärinä oleminen ei tarkoita vain miljoonan dollarin tai euron omaisuutta. Vaurautta on monenlaista ja tärkeää onkin keskittyä myös muiden vaurauden lähteiden hoitoon. Olipa vaurauden lähde sitten osakesalkku, onnellinen perhe-elämä tai hyvät ystävät, tärkeintä on, että huolehdit niistä kaikista kuin "miljonääri".

Ajattelutapojen muuttaminen ei tapahdu tietenkään hetkessä. Uusia asioita opiskelemalla ja tiedostamalla, että kaikki ei välttämättä mene niin kuin olet aikaisemmin luullut, voi jokainen löytää oman sisäisen miljonäärinsä. Kuten Eric Hoffer on todennut: "The leaners shall inherit the Earth while the learned will be beautifully equipped for a world that no longer exists."


____________



Blogimerkinnän kommentit:


helanes kirjoitti 03.08.2009 - 13:16

Tuskin miljonäärit kovinkaan paljon ajattelevat, eivät ehdi ajatella.

Yllä kirjoittamani on täsmälleen yhtä totta kuin ko. luennoitsijan fraasit. ;)


Joonas kirjoitti 03.08.2009 - 14:17

Sitten voikin myös miettiä, että kumpi ajattelutapa oikeastaan onkaan fiksumpi.


Miljonääri kirjoitti 03.08.2009 - 18:22

Ihan hyviä pointteja, mutta pelkästään suuret tulot eivät ole tie miljonääriksi.

Suomalaiset lottovoittajat ovat hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu jos sellainen ihminen, joka ei ymmärrä edes vaurastumisen perusperiaatteita, saa ison summan rahaa käyttöönsä yllättäen. Rahat loppuvat hetkessä, koska nämä ihmiset ovat oppineet väärän toimintamallin: kaikki mikä tulee - sen on mentäväkin. Köyhyyden perimmäinen syy on ahneus. Köyhien ahneus saada materiaa ja rihkamaa ympärilleen kaikella ylimääräisellä rahalla mitä heillä lompakossa sattuu olemaan.

Köyhät pysyvät köyhinä, koska eivät ymmärrä sitä faktaa että ainoa tie vaurastumiseen on minimoida kulut ja laittaa raha tekemään töitä puolestasi. Jälkimmäistä kutsutaan sijoittamiseksi.

Pienituloiselta köyhältä suomalaiselta saattaa jäädä muutama euro yli kuukausituloistaan pakollisten menojen jälkeen. Nuo muutamat eurot hän kantaa baariin tai R-kioskin veikkauspisteeseen. Tai tuhlaa muovipussiin S-marketissa, vaikka voisi käyttää kestokassiakin. Tällainen köyhä pysyy köyhänä juuri siksi että hän toimii näin.

Vaurastuva ihminen taas sijoittaa jokaisen yli jäävän euron johonkin joka tuottaa hänelle jatkuvasti enemmän pääomaa, korkoa korolle. Eikä se ole ahneutta, vaan päin vastoin. Ahneutta on tuhlata vähät rahansa johonkin niin turhanpäiväiseen kuin kaljaan tai lottoon.


Raha tulee luukulta kirjoitti 05.08.2009 - 00:39

Miljonäärin kommentti oli virkistävä. Sellaista ei saa koskaan lukea sanomalehdistä. Eikö köyhiä voisi arvioida ja arvostellakin kuten muitakin ihmisiä?

Kun vaurastuminen on lapsellisen helppoa ja tapahtuu ikään kuin sivutuotteena, kunhan vain elää järkevästi ja säästeliäästi, olen tullut siihen johtopäätökseen, että köyhät HALUAVAT olla köyhiä ja pysyä köyhinä. Suomessa rahaa tulee aina joltakin luukulta (jos ei halua sitä itse ansaita), ja köyhillä on varmaan tusina sosialistista puoluettakin ajamassa heidän asioitaan ja kynimässä veroja muilta (mm. Kokoomus). Köyhyys on nykyään mukavaa. Ei ole tarvetta pelätä ja vihata sitä kuten sata vuotta sitten. Tunnen köyhiä, joilla on kolme autoa, samanverran tietokoneita, televisio (köyhä pysyy hiljaa, kun katselee sitä) ym. krääsää ympärillään. Köyhä ei maksa vakuutuksia yms. kuin korkeintaan yhdestä autosta, koska rahat menevät bensaan (veroja suuri osa siinäkin).

Usein köyhä lottoaa. Hän haaveilee äkkirikastumisesta, joka on äärimmäisen epätodennäköistä, eikä ymmärrä, että valtio tälläkin tavalla kiskoo hänen taskustaan rahaa. Köyhä haaveilee omasta asunnosta, mutta hänellä ei ole tarvetta sellaiselle, koska hän asuu kaupungin turvallisessa vuokra-asunnossa ja vuokranmaksu hoituu tulonsiirroilla.

Viina ja kalja maistuvat monille köyhille. Kun katsoo korttelin kaljakuppilan ovelta sisään, yhtään miljonääriä ei näy. Myös näin köyhät rahoittavat valtiota. Järkevä köyhä ostaisi tietysti verottomia juomia tai vielä järkevämpi joisi raikasta vettä.

Köyhät ovat kuitenkin tarpeellista raaka-ainetta valtavalle sosiaalikoneistolle. Sosiaalirahavirrat ovat erittäin suuria, välillä niin suuria, ettei kaikkea rahaa pystytä edes käyttämään. Köyhillä on varmaan oikeus harrastukseensa, mutta on ikävää, että muut joutuvat sen rahoittamaan. Valtio ja ammattiyhdistysliike tehokkuusvaatimuksineen ovat osasyyllisiä siihen, että köyhyys lyö leiville. Köyhien työpanokselle ei ole käyttöä. Heistä on tullut viranomaisten paapomaa massaa. Kuitenkin köyhät ovat suhteellisen tyytyväisiä. Mitään isompaa protestia en minä ainakaan ole havainnut.