keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Mitä P/E-luku oikeasti kertoo?

Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen (EPS) toisiinsa suhteuttava P/E-luku (price-to-earnings ratio) eli voittokerroin on sijoittajien ja analyytikoiden ylivoimaisesti eniten käyttämä tunnusluku osakkeiden arvonmäärittämiseen. Asquithin, Mikhailin ja Aun tekemän tutkimuksen mukaan 99 prosenttia analyytikoista käytti osaketutkimuksessaan jotain P/E-luvun sovellusta. Teoreettisesti huomattavasti perustellumpien nykyarvomallien (esim. osinkojen tai vapaiden kassavirtojen diskonttaamiseen perustuvat mallit) käyttö osoittautui tutkimuksen mukaan selvästi vähäisemmäksi. Vain 13 % analyytikoista kertoi hyödyntävänsä nykyarvomalleja.

Lue lisää

tiistai 11. lokakuuta 2016

Robotti vastaan ihminen osakemarkkinoilla – voittaako kvantti fundamenttisijoittajan?

Erilaisten kvantitatiivisten sijoitusstrategioiden käyttö on yleistynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Moni rahastoyhtiö tarjoaa sijoittajille rahastoja, joissa sijoituspäätökset tekee robotti (tietokone) ja myös piensijoittajat ovat alkaneet kehitellä omia kvanttimallejaan, joiden tarjoamiin ostosignaaleihin omat osakesijoitukset voi perustaa. Kun tietokone tekee osakevalinnat mekaanisesti esimerkiksi tiettyjen osakekohtaisten tunnuslukujen perusteella, ihminen ei pääse sotkemaan hyväksi todettua strategiaa. Näinhän useimpien kvanttien perustelu omalle strategialle kuuluu. Onko tällainen puhdas kvanttisijoittaminen sitten tuottoisampaa kuin fundamenttisijoittaminen, jossa analysoidaan erityisesti toimialaa, kilpailuetuja, johdon laatua ja muita kvalitatiivisia tekijöitä ja, jossa kvantitatiivinen analyysi keskittyy enemmän yhtiön tulevan kassavirtapotentiaalin laskentaan ja osakkeen arvonmääritykseen kuin historiaan ja yksittäisiin tunnuslukuihin? Molempien leirien edustajat luonnollisesti löytävät perusteluja oman tyylinsä paremmuudelle. Olen itse perusfilosofialtani fundamenttisijoittaja, mutta olen oppinut paljon myös kvanteilta. Toivon, että kvantit ovat oppineet vastaavasti jotain minulta ja muilta fundamenttisijoittajilta. Otsikon kysymyksestä huolimatta oleellista ei olekaan väitellä strategioiden paremmuudesta tai kysyä kumpi voittaa. Tärkeämpää on tunnistaa strategioiden hyvät ja huonot puolet ja miettiä mitä kvantti voisi oppia fundamenttisijoittajalta ja mitä fundamenttisijoittaja kvantilta. Tässä kirjoituksessa syvennyn näiden kahden sijoitustyylin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Mutta aloitetaan analogialla shakin maailmasta ja katsotaan miten robotin ja ihmisen välinen taistelu on tämän hienon lajin historiassa edennyt. Shakin historia antaa meille sijoittajille paljon ajattelemisen aihetta. Voisiko sieltä löytää menestysreseptin myös sijoittamiseen?


Lue lisää

torstai 1. syyskuuta 2016

Sijoittaminen matalien korkojen ympäristössä – onko osakkeissa keskuspankkien puhaltama kupla?

Kauppalehden Markkinaraadissa spekuloitiin hiljattain USA:n keskuspankin, FED:in, koronnostoilla. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusjohtaja Niina Bergring ”löi vetoa” korkojen nousun puolesta uskoen samalla, ettei osakemarkkina ole varautunut tähän riittävän hyvin. Hänen mukaansa koronnosto tulee siis ainakin hetkellisesti säikäyttämään sijoittajat eikä kurssien heilunnalta voida välttyä. Keskustelussa myös mukana ollut Taalerin salkunhoitaja Mika Heikkilä ei lähtenyt mukaan arvausleikkiin, vaan painotti sijoitussuunnitelmassa pysymistä, sijoitusten ajallista hajauttamista ja jemmasta löytyvän käteisen tärkeyttä. Vaikka keskustelu oli lyhyt, se osoitti jälleen kerran hienosti spekulantin ja sijoittajan eron.  Menestynyt sijoittaja ja salkunhoitaja Heikkilä halusi selvästi keskittyä kommenteissaan olennaiseen ja antoi Bergringin hoitaa kansan viihdyttäjän tehtävää. Heikkilä on aina ymmärtänyt mistä sijoittamisessa on kyse. Bergringin historiaa en tunne, mutta keskittyminen keskuspankin korkomuutoksiin sijoittamisesta keskusteltaessa, kertoo kaiken olennaisen. Todellisuudessa keskuspankkien tulevien liikkeiden arvuuttelu on sijoittajalle täysin turhaa. Ensiksi, ja itsestään selvästi, muutosten suunnan ennustaminen on mahdotonta. Toiseksi, mitä sitten, jos arvaat keskuspankin ohjauskoron noston tai laskun oikein. Ohjauskoron muutosten vaikutus osakemarkkinoihin, varsinkin jos puhutaan osakkeiden todellisista arvoista, on todellisuudessa hyvin pieni. Mennessään mukaan tähän leikkiin Bergringin ja muiden spekulanttien tulisi osata arvata myös kuinka voimakkaasti ohjauskoron muutos kunakin hetkenä vaikuttaa, eikä pelkästään korkotasoon vaan myös muihin osakkeiden arvoajureihin. Yhden markkinoihin vaikuttavan komponentin suunnan ja vaikutuksen voimakkuuden oikein arvaamalla ei pääse kovin pitkälle.


Lue lisää

torstai 4. elokuuta 2016

Kirja-arvostelu: Sijoita kuin guru

Sijoituskirjallisuuden suurkuluttajana olen viimeisten vuosien aikana saanut ilolla seurata toinen toistaan mielenkiintoisempien suomalaisten sijoitusoppaiden ilmestymistä kirjakauppoihin. Seppo Saario, Vesa Puttonen ja Kim Lindström, jotka aikoinaan johdattelivat minut sijoittamisen perusteisiin, eivät ole enää Suomen ainoat kansankapitalismin puolestapuhujat. Nuoremman sukupolven edustajista konkarisijoituskirjailijoiden kolmikon rinnalle ovat vahvimmin nousemassa Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju, joiden molempien tähän asti julkaistu kirjallinen tuotanto kestää kriittisemmänkin tarkastelun. Odotukset olivat siis korkealla, kun sain käsiini Hämäläisen ja Oksaharjun uudeksi pörssiraamatuksikin tituleeratun uutuuskirjan Sijoita kuin guru. Aiemmilla sijoitusoppaillaan ja viiltävillä pörssikommenteillaan mainetta niittänyt kaksikko ottaa teoksessaan käsittelyyn kahdeksan joko käytännön sijoitustoiminnassa tai akateemisessa maailmassa meritoitunutta ”gurua”, esittelee heidän sijoitusfilosofinsa ja soveltaa oppeja nykypäivään. Tässä blogimerkinnässä esittelen kirjan ydinkohdat lyhyesti ja annan oman arvioni kirjan hyvistä ja huonoista puolista.


Lue lisää

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Arvosijoittaminen kasvuyhtiöihin – miten löytää kasvua kohtuuhinnalla

Arvosijoittajat eivät perinteisesti anna kovin suurta painoarvoa yrityksen kasvulle. Klassinen arvosijoittaja keskittyy yhtiöihin, joiden arvo perustuu mieluummin jo todistettuun tuloksentekokykyyn kuin kaukana tulevaisuudessa oleviin projekteihin. Tulevat kasvuhankkeet ovat epävarmoja ja siksi luonteeltaan spekulatiivisia. On siis turvallisempaa pitäytyä yhtiöissä, jotka jakavat suuren osan tuloksestaan omistajille ja välttävät riskialttiita investointeja.


Lue lisää

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Pitkäjänteinen sijoittaminen lyhytjänteisessä maailmassa - aika-arbitraasin syyt ja hyödyntämistavat

Lyhytjänteisyyttä näkee nykypäivänä kaikkialla. Jääkiekkofanin mieliala voi kauden aikana kääntyä nopeasti ilosta suruun oman joukkueen tappioputken pidentyessä, vaikka pitkän kauden lopussa suosikkijoukkueen pelaajien kaulassa komeilisivat kultaiset mitalit ja itse peli olisi ollut vakuuttavaa koko ajan. Yritysjohtaja saattaa jättää investoimatta nettonykyarvoltaan erinomaiseen projektiin, jos tulokset näkyvät vasta useiden vuosien kuluttua ja oma vuoden tulokseen sidottu tilipussi uhkaa näin ollen jäädä laihaksi. Salkunhoitaja myy vuoden lopulla sijoitusstrategiaansa hyvin sopivien yhtiöiden osakkeet, koska ne sattuvat olemaan tappiolla eikä salkun vuositilinpäätöksen yhteydessä sovi näyttää asiakkaille tappiollisia osakkeita. Sijoittaja säikähtää laadukkaana pitämänsä yrityksen osavuositulosta, joka on jäänyt alle analyytikkoennusteen ja myy paniikissa kaikki osakkeensa. Nämä yksittäiset esimerkit kuvastavat hyvin ihmisten ajattelutapaa ja toimintaa nykymaailmassa. Lyhytjänteisyydessä ei olisi mitään vikaa, ellei se hämärtäisi älykästä päätöksentekoa ja vaikeuttaisi todellisiin tavoitteisiin pääsemistä.


Onneksi asioilla on aina kääntöpuolensa. Nyky-yhteiskunnan lyhytnäköisyys tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka sen haluavat hyödyntää. Valtavirrasta poikkeavat yksilöt, jotka ajattelevat ja toimivat pitkäjänteisemmin, saavat arvokkaan edun. Olipa kyse huippu-urheilusta, yrityksen johtamisesta tai sijoittamisesta. Kutsun tätä etua aika-arbitraasiksi. Kun puhumme sijoitusmaailmasta, lyhytjänteisyyden ansaan ovat astuneet yhtä lailla ammattisalkunhoitajat ja analyytikot kuin piensijoittajatkin. Eikä etenkään ammattilaisten kohdalla kyse ole aina edes vahingosta. Tarkastelen tässä kolumnissa ensin lyhytnäköisyyden syitä ja seurauksia, jonka jälkeen pyrin kuvaamaan kuinka tätä lyhytjänteistä valtavirtaa vastaan toimiva sijoittaja voi hyötyä.

Lue lisää

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Mitä eroa on osakkeen arvolla ja hinnalla?

Osakemarkkinoilla on ollut tänä vuonna tuulista. Helsingin pörssin yleisindeksi (OMXHGI) on tällä hetkellä 16 % alle vuoden vaihteen tason. Monet yksittäiset osakkeet ovat laskeneet huomattavasti enemmän. Media on tyypilliseen tapaansa julistanut pörssiromahduksen alkaneeksi ja analyytikot suosittelevat myymään osakkeet. No, se olisi tietysti jo pitänyt tehdä aika päiviä sitten, jos osakkeita ylipäätään on ollut tarkoitus myydä. Todellisuudessa kukaan ei tiedä onko viime viikkoina nähty pörssilasku alkutahteja pitempikestoiselle laskumarkkinalle. Vai onko kyse vain korjausliikkeestä ja vuonna 2009 alkanut sekulaarinen nousumarkkina saa vielä jatkoa. Osakkeethan olivat viime vuoden kovan nousun jäljiltä yliarvostettuja, kuten kirjoitin 27.11.2015. Ei siis ole mikään suuri ihme, että ilmoja pihisee ulos ainakin pahimmin yliarvostetuista osakkeista.


Lue lisää

maanantai 11. tammikuuta 2016

Konecranesin ja Terexin fuusio – hitti vai huti?

Konecranesin ja Terexin fuusio ei ole enää uusi uutinen, mutta näkemyksiäni yritysjärjestelystä on kyselty viime aikoina eri yhteyksissä sen verran tiheästi, että ajattelin kirjoittaa aiheesta ihan oman blogimerkinnän. Miten Konecranesin nykyomistajien tulisi yrityskauppaan suhtautua? Mitkä ovat fuusion hyödyt ja haitat? Ovatko järjestelyn ehdot hyvät nykyomistajille? Mikä on näkemykseni tulevan yhtiön laadusta? Miten Konecranesin osake tulisi arvostaa fuusiouutisen jälkeen? Mm. näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan tässä kirjoituksessa. Keskityn fuusioon pääosin numeroiden valossa ja jätän tarkastelun ulkopuolelle yhtiöiden strategisen analyysin.


Lue lisää