Pääsin kertomaan Sijoitustiedolle näkemyksiäni tämän hetken markkinatilanteesta ja mitä liikkeitä olen tämän vuoden aikana tehnyt oman salkkuni kanssa. Jaan myös kolme mielestäni tärkeintä oppia parinkymmenen vuoden sijoitustaipaleeni varrelta.
Haastatteluun pääset tästä.
R.W.
Muistathan käydä äänestämässä suosikkiasi 8.11. mennessä!
Äänestykseen pääset tästä.
_______
Kenestä Vuoden
Sijoittaja 2020? Entä Vuoden Sijoitusteko?
Nordnet järjestää Vuoden Sijoittaja -kilpailun jo kolmatta kertaa. Tänä
vuonna palkitaan viime vuoden tapaan sekä Vuoden Sijoittaja että Vuoden Sijoitusteko.
Kilpailun tavoite on nostaa esiin yksityissijoittajia ja yhteisöjä, jotka
ovat edistäneet suomalaista sijoituskeskustelua, omistajuutta ja
kansankapitalismia; heitä, jotka ovat omalla toiminnallaan kannustaneet muita
aloittamaan vaurastumisen ja ottamaan päivittäiset raha-asiat sekä säästöt
haltuun.
- Vuoden Sijoittaja -kilpailun avulla tuomme esiin sijoittamisen todelliset tähdet, eli yksityissijoittajat. He ovat tavallisia sijoittajia ja kuluttajia, eivät B2B-puolen toimijoita, ammattilaisia tai yrityksiä, joita gaaloissa yleensä palkitaan. Jo kolmatta kertaa järjestettävä kilpailu ja yksityissijoittajien nostaminen esille on saanut aikaan tervetullutta keskustelua siitä, mikä on ammattilaisten rooli nyt ja tulevaisuudessa. Nämä yksityissijoittajat madaltavat omalla esimerkillään sijoittamisen aloittamisen kynnystä, nostavat esiin mielenkiintoisia sijoituskohteita ja jakavat avoimesti muille sen, miten itse tekevät sijoituksia, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.
Kilpailun tuomaristo, johon kuuluvat tänä vuonna Nordnetin Suvi Tuppurainen, Arvopaperin päätoimittaja Ninni Myllyoja, Kauppalehden uutispäällikkö Lauri Sihvonen, sekä Vuoden Sijoittaja 2019 Julia Thurén ja Vuoden Sijoitusteko 2019 Mimmit sijoittaa (Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander), on valinnut finalistit seuraavasti.
Vuoden Sijoittaja
2020 -finalistit:
1. Karo Hämäläinen: kirjailija, vapaa
toimittaja, aktiivinen twiittaaja ja intohimoinen sijoittaja, jonka missiona on
saada suomalaiset sijoittamaan paremmin.
2. Kaisa Kurittu: vastuullisen
piensijoittamisen sanansaattaja, joka leipätyönään sparraa yritysten vastuullisuusraportointia
ja -johtamista.
3. Jasmin Hamid: näyttelijä ja sijoitusbloggaaja,
jonka SijoitusSunnuntai -videot keräävät Instagramissa kymmeniä tuhansia
katseluja viikoittain.
4. Jarkko Aho: yksityissijoittaja,
sijoituskirjailija, -kolumnisti, -bloggaaja ja -valmentaja, joka tunnetaan myös
Random Walkerina.
5. Joonas Liukkonen: piensijoittaja ja
vloggaaja, joka vapaa-ajalla kuvaa videoita Youtubeen sijoittamisesta ja
säästämisestä.
Vuoden
Sijoitusteko 2020 -finalistit:
1. Sari Lounasmeri ja osakesäästötili: Pörssisäätiön
toimitusjohtaja, joka työssään edistää kotimaista omistajuutta ja suomalaisten
talousosaamista, ja joka on ollut väsymätön osakesäästötilin puolestapuhuja.
2. Inderesin etäyhtiökokoukset: Inderes loi
sijoittajien ja yhtiöiden avuksi yhtiökokousten etäseurannan, jonka kautta koronakevään
kokouksiin pystyi osallistumaan turvallisesti kotisohvalta käsin.
3. Rahajunnut: Akseli Nieminen ja Waltteri
Helisalo ovat lukioikäisiä nuoria, jotka sisällöillään opastavat erityisesti
nuoria, sillä kouluissa ei tarjota tarpeeksi opetusta rahasta ja taloudesta.
4. Tiina Landaun ja Hanna Silvolan kirja
Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin. Teos tuo vastuullisen
sijoittamisen kaikkien, myös yksityissijoittajien ulottuville.
5. Rahamedia: uusi verkkomedia, joka on jo vuoden
ajan inspiroinut tavallisia suomalaisia sijoittamisen pariin. Rahamedia tuo
aiheeseen liittyvät resurssit helposti yhden sivuston alle.
6. Syö Nuku Säästä / Äta Sova Spara: podcast, jonka tarkoitus
on tuoda esille ideoita, neuvoja ja inspiraatiota, jotta henkilökohtainen
talous olisi helpompaa ja hauskempaa.
Vuoden Sijoittaja- ja Vuoden Sijoitusteko -voittajat valitaan
yleisöäänestyksellä. Äänestäminen tapahtuu osoitteessa nordnet.fi/fi/sijoittaja. Kilpailu
huipentuu voittajien valintaan 12.11.2020.
Kilpailua on tukemassa Kauppalehti
ja Arvopaperi.
Neste on hieno
yhtiö. Olen omistanut sen osakkeita vuodesta 2009 alkaen ja saanut nauttia
ällistyttävästä 1500 prosentin kumulatiivisesta tuotosta. Kiitos
sijoitusstrategiani (jossa en lähtökohtaisesti myy kovan kurssinousun takia,
vaan ainoastaan yhtiön laadun heikennyttyä tai osakkeen muututtua selvästi
yliarvostetuksi) en ole matkan varrella myynyt ainuttakaan osaketta. Ilman
selkeää strategiaa voittojen kotiuttaminen olisi varmasti käynyt mielessä jo
monta kertaa. Valehtelisin, jos väittäisin arvioineeni yhtiön tulevan suunnan
oikein jo kymmenen vuotta sitten. Parhaissa sijoituksissa on aina mukana onnea.
Pidin osaketta tuolloin hyvin edullisena uusiutuviin polttoaineisiin liittyvän
potentiaalin takia, mutta en tietenkään voinut kuvitella mitä tuleman pitää.
Yhtiö on menestynyt moninkertaisesti paremmin kuin uskalsin parhaimmissakaan
skenaarioissa olettaa (kymmenen vuoden takaisia ajatuksiani voi lukea täältä).
Tässä
kirjoituksessa tarkastelen Nesteen nykyarvostusta arvosijoittajan
työkalupakista löytyvillä menetelmillä. En käsittele yhtiön strategiaa tai
muita laadullisen analyysin osa-alueita, joita pidän arvonmäärityksen ohella
äärimmäisen tärkeinä onnistuneen sijoituspäätöksen kannalta.
Kirjoitus on
jatkoa huhtikuussa alkaneelle blogisarjalle, jossa olen aiemmin käsitellyt
Fortumia, Konetta, Sampoa ja Wärtsilää.
Kirjoitin
huhti-toukokuussa kolmiosaisen blogisarjan, jossa käsittelin kolmea
kiinnostavaa yhtiötä arvosijoittajan näkökulmasta (ks. osa 1: Fortum, osa 2: Kone, osa 3: Sampo). Vaikka Fortumin ja Sammon kurssit olivat jo kääntyneet
koronapaniikin jälkeiseen nousuun, pidin kummankin yhtiön arvostusta edelleen
maltillisena. Sammon osakekurssi onkin noussut muutamassa kuukaudessa lähes 30
prosenttia ja Fortuminkin kurssi on nyt lähes 20 prosenttia kirjoitushetken
tasoa korkeammalla.
Kuten niin
usein aiemminkin, pidin Konetta tuolloin kalliina. Tästä huolimatta Koneen
kurssi on noussut kolmikosta eniten, yli 30 prosenttia. Lopputulema ei
sinällään yllätä. Kurssinousu voi varsin hyvin jatkua edelleen vahvan
markkinasentimentin myötä, mutta fundamenttisijoittajana en vain
yksinkertaisesti voi maksaa laadukkaastakaan yhtiöstä mitä tahansa.
Tämä kirjoitus
jatkaa keväällä alkanutta blogisarjaa. Tällä kertaa otan kohteeksi voimala- ja
moottorivalmistaja Wärtsilän. Analysoin yhtiötä tuttuun tapaan arvosijoittajan
työkalupakista löytyvillä menetelmillä. En käsittele tälläkään kertaa yhtiön
strategiaa tai muita laadullisen analyysin osa-alueita, joita pidän
arvonmäärityksen ohella äärimmäisen tärkeinä onnistuneen sijoituspäätöksen
kannalta.
Olen sijoittanut osakkeisiin vuodesta 2001 lähtien. Salkun
nousujohteisesta kokonaiskehityksestä huolimatta matkan varrelle on osunut
monta kuoppaa. Nousua on aina seurannut jossain vaiheessa lasku ja laskua
nousu. Tämä tuskin yllättää ketään, sillä näinhän pörssin kuuluukin toimia.
Pörssi ennakoi talouden kehitystä ja hinnoittelee yritysten tulevia
kassavirtoja sijoittajien kollektiivisen näkemyksen mukaan. Kun yritysten
tulevaisuus on valoisa, osakekurssit kohoavat. Näkymien heikentyessä epävarmuus
kasvaa, odotukset kassavirtojen kehityksestä hiipuvat ja kurssit putoavat.
