torstai 30. elokuuta 2018

Arvosijoittajan iskunpaikat Helsingin pörssissä

Yksi omaan sijoitustoimintaani eniten vaikuttaneista henkilöistä on yhdysvaltalainen Bruce Greenwald, joka on vuodesta 1991 alkaen toiminut Columbian yliopistossa rahoituksen professorina. Greenwald on vaikuttanut merkittävästi arvosijoittamisen kehittymiseen Grahamin klassisesta tyylistä kohti nykyaikaista osakkeen arvonmäärityksen ja yhtiön strategisen analyysin yhdistävää tyyliä. Itse Warren Buffett kiitti hiljattain Greenwaldia hänen ansiokkaasta työstään (ks. lyhyt puhe tästä).

Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni on esitellä Greenwaldin ajattelua hieman tarkemmin. Aloitan Greenwaldin perusprinsiipeillä, jotka ovat kirjoituksiani pidempään seuranneille tuttuja. Tämän jälkeen siirryn kirjoituksen varsinaiseen ”pihviin” esittämällä yksinkertaisia käytännön menetelmiä ja Greenwaldin ajattelun pohjalta johdettuja tunnuslukuja, joilla arvosijoittaja voi löytää houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia. Lopuksi etsin arvosijoittajan iskunpaikkoja Helsingin pörssistä ja listaan eri menetelmien perusteella kiinnostavimmat osakkeet. 

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Pelko, ahneus ja kuusi kuolematonta sijoitusneuvoa

Osakemarkkinoilla on meneillään yksi historian pisimmistä nousukausista.  Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 alkanut kurssinousu on kestänyt liki kymmenen vuotta. Vain vuosituhannen vaihteen it-kuplan puhkeamista edeltänyt vuonna 1987 alkanut nousu on tähän mennessä ollut pidempikestoinen. Sekä finanssikriisiä (2007) että ”mustaa maanantaita” (1987) edelsi ”vain” noin viiden vuoden pituinen kurssinousu. Sijoittaminen on siten ollut viimeisten vuosien aikana melko helppoa. Pelkästään indeksiin sijoittamalla on voinut vaurastua mukavasti. Joukkoon toki mahtuu aina myös epäonnistuneita sijoittajia, jotka ovat kuvitelleet liikoja omista osakepoimijan kyvyistään. Mutta valtaosa sijoittajista on menestynyt erinomaisesti. 

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Potentiaalisia käänneyhtiöitä arvosijoittajalle

Olen tottunut jakamaan arvosijoittajat kahteen ryhmään: klassisiin ja moderneihin. Klassiset arvosijoittajat etsivät tunnuslukujen, erityisesti P/B-luvun, perusteella edullisesti hinnoiteltuja osakkeita. Modernit arvosijoittajat eivät ole yhtä kiinnostuneita tunnusluvuista. Heille tärkeintä on ostaa aliarvostettuja yhtiöitä. Modernien arvoyhtiöiden liiketoiminta on tyypillisesti kohtuullisen laadukasta, jolloin arvostuskertoimet kohoavat korkeammalle kuin klassisten, liiketoiminnaltaan heikompien, arvoyhtiöiden kohdalla. Jos hyvää yhtiötä saa ostettua alle sen todellisen arvon, modernilla arvosijoittajalla on iskunpaikka, olipa P/B-luku kuinka korkea tahansa.   

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Arvosijoittaja, vältä nämä väärinkäsitykset

Tässä kirjoituksessa käsittelen arvosijoittamiseen yhdistettyjä harhakuvitelmia ja listaan mielestäni viisi pahinta arvosijoittamiseen liittyvää väärinkäsitystä.

Lue lisää

torstai 5. huhtikuuta 2018

Modernin arvosijoittajan valinnat Helsingin pörssistä – osa 2: Case Oriola

Modernin arvosijoittajan osakevalintoja käsittelevän kirjoitussarjan toisessa osassa otan tarkemman analyysin kohteeksi lääkkeiden tukku- ja vähittäiskauppaan keskittyvän Oriolan.

Lue lisää

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Modernin arvosijoittajan valinnat Helsingin pörssistä – osa 1

Tässä kaksiosaisen kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa tarkastelen pörssin yleistä arvostusta ja listaan kymmenen vapaan kassavirran perusteella aliarvostetuinta suuryhtiötä. 

Lue lisää

tiistai 9. tammikuuta 2018

Mitä P/B-luku oikeasti kertoo?

Kirjoitin melko tarkalleen vuosi sitten sijoittajien ja analyytikoiden eniten käyttämästä hinnoittelukertoimesta eli P/E-luvusta otsikolla "Mitä P/E-luku oikeasti kertoo?". Kritisoin monien sijoittajien tapaa luottaa P/E-lukuun sokeasti ymmärtämättä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kävin yksityiskohtaisesti läpi P/E-luvun komponentit ja esitin, kuinka yritykselle voidaan määrittää fundamentteihin perustuva P/E-luku yhtiön oman pääoman tuoton, kasvun ja sijoittajan tuottovaatimuksen avulla. Korkeaa oman pääoman tuottoa tekevälle ja nopeasti kasvavalle vähäriskiselle yhtiölle voidaan hyväksyä keskimääräistä suurempi P/E-luku. Vastaavasti matala oman pääoman tuotto, hidas kasvu ja korkea riski johtavat keskimääräistä pienempään P/E-lukuun.

Tässä kirjoituksessa otan samanlaiseen tarkasteluun toisen lähes yhtä suositun hinnoittelukertoimen, P/B-luvun. Esitän ensin kuinka P/B-luku voidaan jakaa komponentteihin ja kuinka sijoittaja voi määrittää yrityksille fundamenttiperusteisesti niin sanotun hyväksyttävän P/B:n. Lähestymistapa noudattelee logiikkaa, jonka esitin P/E-luvun käsittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen lasken Helsingin pörssin suuryhtiöille hyväksyttävät P/B-luvut ja listaan niiden perusteella tämän hetken houkuttelevimmat osakkeet. Tarkastelen myös eri toimialojen suhteellista arvostusta ja koko pörssin nykyistä hinnoittelua. 

Lue lisää