keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Miksi hyvä yhtiö voi olla huono sijoitus?

Esittelin edellisessä artikkelissä ylituotoksi nimeämäni tunnusluvun, jonka avulla sijoittaja voi seuloa pörssin laadukkaimmat yhtiöt keskinkertaisesta ja heikosta massasta. Listasin samalla Helsingin pörssin parhaat yhtiöt ja arvioin millä hinnalla niiden ostaminen olisi järkevää. Tässä artikkelissa jatkan yhtiöiden laadun käsittelyä ja pohdin miksei hyvä yhtiö välttämättä ole aina hyvä sijoitus. Hyvä yhtiö ei myöskään aina ole hyvin johdettu. Vastaavasti on olemassa paljon huonoja, mutta hyvin johdettuja yhtiöitä, jotka voivat olla hyviä sijoituksia. Miten erottaa hyvä yhtiö huonosta yhtiöstä, hyvä yritysjohto huonosta johdosta tai hyvä sijoitus huonosta sijoituksesta? Entä mitä tehdä, jos yhtiö on huono, mutta johto hyvä tai yhtiö hyvä, mutta johto huono? Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan mm. näihin kysymyksiin.

Lue lisää

torstai 9. maaliskuuta 2017

Laatuyhtiöiden metsästystä Helsingin pörssissä

Laatusijoittaja pyrkii löytämään pörssistä ensiluokkaisia yrityksiä, niin sanottuja laatuyhtiöitä. Laatuyhtiöt ovat tyypillisesti markkina-asemaltaan vahvoja ja omaavat selkeitä kilpailuetuja alan pienempiin toimijoihin tai alalle pyrkiviin uusiin tulokkaisiin nähden. Tällaisten ensiluokkaisten yhtiöiden kassavirta on vahva, mikä usein tarkoittaa vähäisiä investointitarpeita liiketoiminnan ylläpitoon. Laatuyhtiöiden tulos on vakaa esimerkiksi suhdanteista vain vähän riippuvien huoltopalveluiden johdosta. Laatuyhtiöitä johdetaan omistajalähtöisesti, jolloin kannattavuus menee aina yltiöpäisen kasvun edelle. Kasvu on toki tärkeää, mutta se toteutetaan harkiten ja mielellään orgaanisesti. Lisäksi laatuyhtiöt ovat hyvin vakavaraisia eli niiden taseita ei ole pumpattu täyteen velkaa.

Jokainen sijoittaja varmasti allekirjoittaa edellä kuvatut laatuyhtiön ominaispiirteet. Mutta kuinka sijoittaja voi käytännössä tunnistaa hyvin johdetut markkinajohtajat, joiden kilpailuetu pitää kilpailijat loitolla ja kassavirran vahvana. Edellä kuvatun kaltaisia yhtiöitä voi luonnollisesti etsiä useilla eri tavoilla niin kvalitatiivisesti kuin kvantitatiivisestikin, mutta kuvaan tässä artikkelissa yhden helpon ja suoraviivaisen tavan laatuyhtiöiden metsästämiseen. Lisäksi sovellan menetelmää Helsingin pörssissä ja listaan kotipörssimme laadukkaimmat yhtiöt. Lopuksi tarkastelen laadukkaimpien yhtiöiden arvostusta ja pohdin millä hinnalla niiden ostamista kannattaa harkita.

Lue lisää

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Mitä P/E-luku oikeasti kertoo?

Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen (EPS) toisiinsa suhteuttava P/E-luku (price-to-earnings ratio) eli voittokerroin on sijoittajien ja analyytikoiden ylivoimaisesti eniten käyttämä tunnusluku osakkeiden arvonmäärittämiseen. Asquithin, Mikhailin ja Aun tekemän tutkimuksen mukaan 99 prosenttia analyytikoista käytti osaketutkimuksessaan jotain P/E-luvun sovellusta. Teoreettisesti huomattavasti perustellumpien nykyarvomallien (esim. osinkojen tai vapaiden kassavirtojen diskonttaamiseen perustuvat mallit) käyttö osoittautui tutkimuksen mukaan selvästi vähäisemmäksi. Vain 13 % analyytikoista kertoi hyödyntävänsä nykyarvomalleja.

Lue lisää

tiistai 11. lokakuuta 2016

Robotti vastaan ihminen osakemarkkinoilla – voittaako kvantti fundamenttisijoittajan?

Erilaisten kvantitatiivisten sijoitusstrategioiden käyttö on yleistynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Moni rahastoyhtiö tarjoaa sijoittajille rahastoja, joissa sijoituspäätökset tekee robotti (tietokone) ja myös piensijoittajat ovat alkaneet kehitellä omia kvanttimallejaan, joiden tarjoamiin ostosignaaleihin omat osakesijoitukset voi perustaa. Kun tietokone tekee osakevalinnat mekaanisesti esimerkiksi tiettyjen osakekohtaisten tunnuslukujen perusteella, ihminen ei pääse sotkemaan hyväksi todettua strategiaa. Näinhän useimpien kvanttien perustelu omalle strategialle kuuluu. Onko tällainen puhdas kvanttisijoittaminen sitten tuottoisampaa kuin fundamenttisijoittaminen, jossa analysoidaan erityisesti toimialaa, kilpailuetuja, johdon laatua ja muita kvalitatiivisia tekijöitä ja, jossa kvantitatiivinen analyysi keskittyy enemmän yhtiön tulevan kassavirtapotentiaalin laskentaan ja osakkeen arvonmääritykseen kuin historiaan ja yksittäisiin tunnuslukuihin? Molempien leirien edustajat luonnollisesti löytävät perusteluja oman tyylinsä paremmuudelle. Olen itse perusfilosofialtani fundamenttisijoittaja, mutta olen oppinut paljon myös kvanteilta. Toivon, että kvantit ovat oppineet vastaavasti jotain minulta ja muilta fundamenttisijoittajilta. Otsikon kysymyksestä huolimatta oleellista ei olekaan väitellä strategioiden paremmuudesta tai kysyä kumpi voittaa. Tärkeämpää on tunnistaa strategioiden hyvät ja huonot puolet ja miettiä mitä kvantti voisi oppia fundamenttisijoittajalta ja mitä fundamenttisijoittaja kvantilta. Tässä kirjoituksessa syvennyn näiden kahden sijoitustyylin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Mutta aloitetaan analogialla shakin maailmasta ja katsotaan miten robotin ja ihmisen välinen taistelu on tämän hienon lajin historiassa edennyt. Shakin historia antaa meille sijoittajille paljon ajattelemisen aihetta. Voisiko sieltä löytää menestysreseptin myös sijoittamiseen?


Lue lisää

torstai 1. syyskuuta 2016

Sijoittaminen matalien korkojen ympäristössä – onko osakkeissa keskuspankkien puhaltama kupla?

Kauppalehden Markkinaraadissa spekuloitiin hiljattain USA:n keskuspankin, FED:in, koronnostoilla. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusjohtaja Niina Bergring ”löi vetoa” korkojen nousun puolesta uskoen samalla, ettei osakemarkkina ole varautunut tähän riittävän hyvin. Hänen mukaansa koronnosto tulee siis ainakin hetkellisesti säikäyttämään sijoittajat eikä kurssien heilunnalta voida välttyä. Keskustelussa myös mukana ollut Taalerin salkunhoitaja Mika Heikkilä ei lähtenyt mukaan arvausleikkiin, vaan painotti sijoitussuunnitelmassa pysymistä, sijoitusten ajallista hajauttamista ja jemmasta löytyvän käteisen tärkeyttä. Vaikka keskustelu oli lyhyt, se osoitti jälleen kerran hienosti spekulantin ja sijoittajan eron.  Menestynyt sijoittaja ja salkunhoitaja Heikkilä halusi selvästi keskittyä kommenteissaan olennaiseen ja antoi Bergringin hoitaa kansan viihdyttäjän tehtävää. Heikkilä on aina ymmärtänyt mistä sijoittamisessa on kyse. Bergringin historiaa en tunne, mutta keskittyminen keskuspankin korkomuutoksiin sijoittamisesta keskusteltaessa, kertoo kaiken olennaisen. Todellisuudessa keskuspankkien tulevien liikkeiden arvuuttelu on sijoittajalle täysin turhaa. Ensiksi, ja itsestään selvästi, muutosten suunnan ennustaminen on mahdotonta. Toiseksi, mitä sitten, jos arvaat keskuspankin ohjauskoron noston tai laskun oikein. Ohjauskoron muutosten vaikutus osakemarkkinoihin, varsinkin jos puhutaan osakkeiden todellisista arvoista, on todellisuudessa hyvin pieni. Mennessään mukaan tähän leikkiin Bergringin ja muiden spekulanttien tulisi osata arvata myös kuinka voimakkaasti ohjauskoron muutos kunakin hetkenä vaikuttaa, eikä pelkästään korkotasoon vaan myös muihin osakkeiden arvoajureihin. Yhden markkinoihin vaikuttavan komponentin suunnan ja vaikutuksen voimakkuuden oikein arvaamalla ei pääse kovin pitkälle.


Lue lisää

torstai 4. elokuuta 2016

Kirja-arvostelu: Sijoita kuin guru

Sijoituskirjallisuuden suurkuluttajana olen viimeisten vuosien aikana saanut ilolla seurata toinen toistaan mielenkiintoisempien suomalaisten sijoitusoppaiden ilmestymistä kirjakauppoihin. Seppo Saario, Vesa Puttonen ja Kim Lindström, jotka aikoinaan johdattelivat minut sijoittamisen perusteisiin, eivät ole enää Suomen ainoat kansankapitalismin puolestapuhujat. Nuoremman sukupolven edustajista konkarisijoituskirjailijoiden kolmikon rinnalle ovat vahvimmin nousemassa Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju, joiden molempien tähän asti julkaistu kirjallinen tuotanto kestää kriittisemmänkin tarkastelun. Odotukset olivat siis korkealla, kun sain käsiini Hämäläisen ja Oksaharjun uudeksi pörssiraamatuksikin tituleeratun uutuuskirjan Sijoita kuin guru. Aiemmilla sijoitusoppaillaan ja viiltävillä pörssikommenteillaan mainetta niittänyt kaksikko ottaa teoksessaan käsittelyyn kahdeksan joko käytännön sijoitustoiminnassa tai akateemisessa maailmassa meritoitunutta ”gurua”, esittelee heidän sijoitusfilosofinsa ja soveltaa oppeja nykypäivään. Tässä blogimerkinnässä esittelen kirjan ydinkohdat lyhyesti ja annan oman arvioni kirjan hyvistä ja huonoista puolista.


Lue lisää

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Arvosijoittaminen kasvuyhtiöihin – miten löytää kasvua kohtuuhinnalla

Arvosijoittajat eivät perinteisesti anna kovin suurta painoarvoa yrityksen kasvulle. Klassinen arvosijoittaja keskittyy yhtiöihin, joiden arvo perustuu mieluummin jo todistettuun tuloksentekokykyyn kuin kaukana tulevaisuudessa oleviin projekteihin. Tulevat kasvuhankkeet ovat epävarmoja ja siksi luonteeltaan spekulatiivisia. On siis turvallisempaa pitäytyä yhtiöissä, jotka jakavat suuren osan tuloksestaan omistajille ja välttävät riskialttiita investointeja.


Lue lisää