Spekuloinnin nousu ja tuho

16.12.2008 - 12:52


Koko maailmaa parhaillaan ravistelevan talouskriisin aikana on monilla tahoilla alettu epäillä vapaan markkinatalouden ja kapitalismin toimivuutta. Rahoitusmarkkinoiden romahdus on antanut epäilijöille perustellun syyn asettua nykyaikaista talousjärjestelmäämme vastaan. Nykymuotoisen markkinatalouden teoreettinen perusta lepää friedmanilaisessa monetaristisessa talousparadigmassa, jonka mukanaan tuomaa pääomaliikkeiden vapautumista ja rahoitusmarkkinoiden laajenemista on viime aikoina kritisoitu varsin aiheellisesti. Pintaa syvempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, ettei vika tässäkään tapauksessa ole järjestelmässä, vaan sen toimijoissa, joita löytyy joka lähtöön. Mutta mikä parasta, hyvä ja toimiva järjestelmä pitää huolen siitä, että ”oikein” toimineet lopulta voittavat. Palataanpa hetkeksi ajassa vajaa neljäkymmentä vuotta taaksepäin, niille perustuksille, joille nykyistä kriisiä alettiin rakentaa.

1970-luvulle asti rahoitusmarkkinoiden sääntely oli voimakasta ja julkisen vallan rooli talouden ohjauksessa merkittävä. Keynesiläisen talousideologian mukainen toiminta esti vielä tuolloin ns. finanssitalouden erkaantumisen reaalitaloudesta. Keynesiläisessä maailmassa sijoittajat olivat yritysten pitkäjänteisiä omistajia. He omistivat nimenomaan yrityksiä, eivät osakkeita. Omistajat eivät spekuloineet sijoituksillaan pikavoittoja etsien. Järjestelmä ei tukenut tällaista toimintaa. Sen ajan kapitalistinen yhteiskunta oli rakentunut omistajien ja heille työtä tekevien työläisten varaan.

Keynesiläisen ajattelun vaihtuminen friedmanilaiseen monetarismiin ja siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan johtivat globaalien rahoitusmarkkinoiden räjähdysmäiseen kasvuun ja spekulatiivisen rahan lisääntymiseen. Viimeaikainen tietotekniikan kehitys ja sen mahdollistama nopea kaupankäynti ovat entisestään johtaneet siihen, että sijoittajien aikajänne on uhkaavasti lyhentynyt, ja finanssitalous on alkanut elää omaa elämäänsä reaalitaloudesta välittämättä. Tätä suuntausta on vahvistanut finanssitalouden rattaita pyörittämään jatkuvasti kehitetyt uudet sijoitustuotteet, joiden tehtailulla ei Wall Streetilla vielä vuosi sitten tuntunut olevan mitään rajaa. Nopean rikastumisen toivossa sijoittajat haalivat näitä tuotteita itselleen, vaikkei edes niiden kehittäjillä ollut tarkkaa käsitystä niissä piilevistä riskeistä.

Yritysten omistajien eli ”oikeiden” sijoittajien ja työläisten väliin oli siis vuosien saatossa syntynyt uusi spekulatiivisten sijoittajien ryhmä, joka laajeni laajenemistaan viimeisen vuoden aikana. Nämä ns. spekuloijat pyrkivät hyötymään osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden nopeista liikkeistä, joilla ei tyypillisesti ole mitään tekemistä yrityksen liiketoimintamenestyksen tai talouden fundamenttien kanssa. Tälle ryhmälle on myös tyypillistä suuren velkavivun käyttö ja korkeiden riskien ottaminen.

Sijoitusten allokoituminen ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille spekulatiivisin perustein johtaa taloudellisten resurssien vajaakäyttöön ja pitkälti investoinneista riippuvaisen kokonaiskysynnän normaalia alhaisempaan tasoon. Tämän näkökulman perusteella talouskasvun ja sijoittajien pitkän aikavälin tuoton maksimoimiseksi spekulatiivinen toiminta pitäisikin minimoida.

Hyvä ja toimiva järjestelmä onneksi huolehtii siitä, että ”paha saa palkkansa”. Vuoden 2008 tapahtumien johdosta suurta riskiä suurella velkavivulla ottaneet spekuloijat ovat hätää kärsimässä. Suurimpina spekuloijina tunnetut hedge-rahastot ovat romahtaneet ja joutuneet myymään omistuksiaan alehinnoin. Pitkään jatkunut spekuloijien kulta-aika on viimeistään nyt ohi.

Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet. Hetkellisesti jalkoihin jääneet omistajat eli ”oikeat” sijoittajat, jotka eivät ole lähteneet keinottelemaan sijoituksillaan, ovat nyt entistä vahvemmissa asemissa. Finanssimarkkinoiden raunioilta on ilo poimia spekuloijien hylkäämiä aarteita, jotka pääsevät vielä täyteen loistoonsa, kunhan noususuhdanne taas aikanaan alkaa.


_____________



Blogimerkinnän kommentit:



Henri Elo kirjoitti 16.12.2008 - 13:19

Kyllä, juuri näin. Markkinatalous toimii mutta ei ilman selkeitä sääntöjä ja viitekehyksiä, ellei sitten aika ajoin haluta isoja romahduksia. Ja paradoksaalista kyllä, romahduksilla on verrattoman paljon ilmaa puhdistavaa vaikutusta, kun keinottelijat ja kuplat - viimeisimpänä Bernard Madoffin 50 mrd hedge fund -petos - jäävät kuivalle maalle vuoroveden jo laskettua. Tulee mieleen Buffettin tärkeät muistisäännöt: ymmärrä mihin sijoitat; sijoita yritykseen liiketoimintaan - älä osakkeeseen; arvioi yrityksen pitkän aikavälin liiketaloudellista menestyspotentiaalia; pidä näpit irti rahastuksesta.

On ikävää, että myös suomalainen yhteiskunta on tukenut korporatiivisen sosialismin kehitystä kansankapitalismin kustannuksella mm. massiivisin verotuksellisin tulonsiirroin suorilta omariskisiltä piensijoittajilta toisten rahoja pyörittäville rahastoille ja muille instituutioille.

Viittaan myös omaan aihetta sivuavaan blogikirjoitukseeni: http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/05/hallitus-osasyyllinen-finanssikriisiin/


Vox Populi kirjoitti 16.12.2008 - 20:28

Vaikka valamiehistö toteaisikin tri Jekyllin syyttömäksi siihen mitä mr. Hyde ehkä on tehnyt, ovat kuitenkin tekoset vain tri Jekyllin ansiosta mahdollisia.


J. Vahe kirjoitti 16.12.2008 - 21:47

"Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet. Hetkellisesti jalkoihin jääneet omistajat eli ”oikeat” sijoittajat, jotka eivät ole lähteneet keinottelemaan sijoituksillaan, ovat nyt entistä vahvemmissa asemissa."

Tämänsuuntaisesti se Henrikin kirjoittaa. Onhan se mukavaa, että nuoret miehet ovat idealisteja. Minä vähän pelkään, että lopuksi paha saa palkkansa ja hyvälle ei riitä mitään, kun pahan palkan päälle tulee kaikki optiot, tantiemit ja kädenpuristukset.

Vakavasti: Aion itsekin aiheesta kirjoittaa: paljon samaa tapahtui IT-kuplassa. Bush ei ehkä ole tyhmä, mutta taatusti helvatin laiska. Kyllä valvontaa olisi pitänyt lisätä jo IT-kuplan jälkeen. On mahdoton tilanne, jos veronmaksajat, eläkeläiset eläkerahastojen kautta jne. aina 7 vuoden välein maksavat laskun isojen poikien kemuista.


jousimies kirjoitti 16.12.2008 - 22:57

"Kapitalistinen järjestelmä on siis itse tuhonnut loisina rellestäneet markkinaosapuolet."

Joihin tullee lukeutumaan lapsiperheitä jotka ovat ottaneet lainaa asuntoihinsa ja mahdollisesti nielleet tämän "sijoita samalla rahastoon ja lyhennä lainaasi toisesta päästä" ajatuksen.

Eläkevakuutuksen ottaneita jotka ovat tehneet sijoitukset joihin pankeissa on neuvottu näyttämällä kaavioita toteutuneesta kehityksestä. On tosin aina muistettu mainita myös ettei mennyt ole tae tulevasta, mutta ainahan ne on nousseet. Pitkällä aikavälillä.

Reaalitalous? Ainoa reaali olisi ilman velkaa pyörivä. Velan mukaan tulo tekee aiheesta aina spekulatiivisen. Kärjistetysti.

Miten olis sääntelyn kanssa. Jos vaikka päiväkauppa poistettaisiin kokonaan?


Karl Fransen kirjoitti 17.12.2008 - 09:53

Kommunismi kompastui yhteen ideaslismin kaikkeen epaolennaisimpaan, ajatukselliseen aivokuvaan ihmisluonteen hyvyyden rikkaudesta ja epaonnistui, vajoten henkisen koyhyyden raskaisiin kahleisiin.. Kapitalismi lahti ahneuden lavealle valtatielle ja epaonnistui sekin, rahat paatyivat ahneuden rikkaimmille ja pysyakseen rikkaana niita ei voi levitella ja levittamatta ei voi rikastua. What a dilemma ?? Kaksi aarimmaisyytta yhdistettyna rakentaa keskitien, mutta siinahan ei voi olla mitaan uutta, silla tuolloin olisi rakennusmateriaalina kaksi vanhaa...vanha idealismi ja
ikivanha kapitalismi.


Lauri Nousiainen kirjoitti 18.12.2008 - 22:56

Ei mun mielestä spekuloinnissa ole mitään pahaa, kunhan riskin kantaa itse spekulantti. Ongelmia tulee, jos tuotot/riskit on asymmetriset kuten vaikka usein hedge fundien salkunhoitajilla: onnistuessa saa mehevät bonukset mutta epäonnistuessa menettää lähinnä vaan duuninsa. Mutta jos vaikka yksityistreidari (kuten itse) spekuloi markkinoilla, sillä pitäisi olla vain markkinoita tehostavaa eikä vääristävää vaikutusta. Aivan en ymmärrä tuota spekulanttien hätää. Varmaan monilla on mennyt huonostikin mutta monilla myös ihan hyvin.

Lauri


jousimies kirjoitti 19.12.2008 - 18:07

"onnistuessa saa mehevät bonukset mutta epäonnistuessa menettää lähinnä vaan duuninsa"

Kiitti Lauri, tuota ajoin takaa. Kiteytit hyvin.


Random Walker kirjoitti 22.12.2008 - 10:19

Laurille:

Olen kyllä monessa asiassa samaa mieltä kanssasi. Spekuloinnilla on myös paljon positiivisia vaikutuksia. Likviditeetin paraneminen ja hinnanmuodostuksen tehostuminen ovat varmasti merkittävimmät seikat. Toimivat toissijaismarkkinat ovatkin edellytys toimiville ensisijaismarkkinoille, joiden kautta yritykset hakevat rahoitusta investointeihinsa. Rahoituksen saanti vaikeutuisi huomattavasti ilman likvidejä toissijaismarkkinoita tai ainakin pääoman kustannus nousisi likviditeettiriskin myötä kohtuuttoman suureksi.

Pääsääntöisesti spekuloijat pitävät markkinat tehokkaina (uusi tieto siirtyy välittömästi osakkeen hintaan), mutta aika ajoin heidän toimintansa johtaa uskomattomiin yli- tai alilyönteihin. Spekuloinnista johtuvat hintakuplat sekä näitä seuraavat suuret romahdukset tarjoavatkin pitkäjänteiselle sijoittajalle erinomaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ilman spekuloijien harjoittamaa lyhyeksimyyntiä, hyviä yrityksiä ei tällä hetkellä saisi pörssistä näin järkyttävän edullisesti.

Tämäkään asia ei siis ole täysin mustavalkoinen. Spekuloijista on sekä hyötyä että haittaa yritystoiminnalle ja omistajille. Ja kuten itsekin toit esille, spekuloijia on moneen eri junaan. Toiset ovat enemmän vapaamatkustajia kuin toiset.

R.W.