tiistai 23. joulukuuta 2008

Miljonääriksi maailman suurimman matemaattisen keksinnön avulla

23.12.2008 - 15:11


Koronkorko on ihmeellinen asia. Albert Einstein ei turhaan ole kutsunut sitä maailman suurimmaksi matemaattiseksi keksinnöksi. Sen avulla suhteellisen vaatimatonkin sijoitus kasvaa vuosien mittaan melko mukavan suuruiseksi omaisuudeksi. Esimerkiksi 10 euron kuukausittainen sijoitus noin 12 % vuosittain tuottaville osakemarkkinoille vie sijoittajan 60 vuodessa miljoonakerhon jäseneksi. Tällainen mukavalta kuulostava eläkepotti on tarjolla kenellä tahansa, joka ymmärtää aloittaa sijoittamisen jo hyvin varhain. Tietystikään näin pitkä sijoitushorisontti ei ole realistinen ilman valistuneita vanhempia ja heidän tarjoamaa tukea sijoitusuran alkuaikoina.

Onneksi vielä myöhemminkin ehtii mukaan nauttimaan korkoa korolle -efektin parhaista puolista. Miljoonakerhoon pääsy edellyttää sijoitushorisontin lyhentyessä valitettavasti hieman aggressiivisempaa taktiikkaa. Esimerkiksi parikymppisenä aloittavalta sijoittajalta vaaditaan joka kuukausi noin 50 euron osakesijoitus, jotta miljonäärin elämästä voisi nauttia eläkepäivillä (sijoitushorisontti 45 vuotta). Tämänkään suuruisen summan säästäminen ei liene mahdoton tehtävä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että jopa opiskelijoilla on nykypäivänä varaa tähän, jos vain pitkät kesälomat on painettu ahkerasti töitä.

Sijoittajan kannalta tärkeää on ymmärtää ajan merkitys. Aika on rahaa, kuten vanha sanontakin kuuluu. Koronkoron aikaansaama eksponentiaalinen kasvu alkaa näkyä osakesalkussa selkeästi vasta parinkymmenen vuoden tietämillä, kuten alla olevasta kuvasta voidaan havaita. Tästä syystä suosittelen osakesijoitusten horisontiksi aina vähintään 20 vuotta. Vähintään tämän pituisella jaksolla myös satunnaisuuden vaikutus on vähentynyt huomattavasti, joten tappion mahdollisuus on minimaalinen (noin 1 %) ja tuottojen voi olettaa olevan hyvin lähellä odotusarvoa (12 % vuodessa).



Kuten tarkkasilmäisimmät voivat kuvasta havaita, omaisuus kaksinkertaistuu osakemarkkinoilla noin kuudessa vuodessa. Sijoituksen viisinkertaistumiseen kuluu aikaa noin 14 vuotta, ja kymmenkertaistumiseen noin 20 vuotta. Tämän jälkeen kasvu onkin sitten jo täysin käsityskyvyn ulottumattomissa, sillä jo noin 26 vuoden kohdalla omaisuus on kaksikymmentäkertaistunut alkuperäiseen verrattuna.

Tarkastellaan edelleen kuvaajaa. Yhden euron sijoituksen ajan hetkellä 0 tehnyt sijoittaja kasvattaa vuosina 20-26 omaisuutensa arvoa 10 eurolla, mutta saavuttaa vuosina 0-6 vain 1 euron arvonnousun. Molemmissa tapauksissa aikaa kuluu 6 vuotta, mutta 20 vuoden kohdalla alkaneella periodilla omaisuuden arvonnousu on 10 kertaa vauhdikkaampaa! Koronkorko todellakin on ihmeellinen asia, kunhan kärsivällisyys riittää sen hyödyntämiseen.

Einsteinin laatiman ns. sääntö 72:n mukaan korkoa korolle kasvava pääoma kaksinkertaistuu ajassa (likiarvo), joka on 72:n ja vuotuisen tuottoprosentin osamäärä. Tämän avulla voidaan helposti havaita, että keskimääräisen vuosituottoprosentin melko pienikin aleneminen heikentää huomattavasti pääoman kasvuvauhtia. Esimerkiksi vain 9 % vuotuisen tuoton sijoittamalleen pääomalle saava sijoittaja joutuu odottamaan 8 vuotta omaisuutensa kaksinkertaistumista. Tästä syystä pitkällä horisontilla toimivan sijoittajan kannattaakin keskittyä vain parhaiten tuottaviin instrumentteihin eli osakkeisiin (jos oma riskinsietokyky suinkin antaa siihen mahdollisuuden), ja jättää alhaisemman tuotto-odotuksen instrumentit kuten esimerkiksi korkosijoitukset lyhyemmän horisontin sijoittajille.

Pitkän aikavälin tuottoa maksimoitaessa on tärkeää keskittyä myös kustannusten minimointiin. Edellisen esimerkin 9 % vuosituotto on valitettavan helposti toteutuva tosiasia 12 % markkinatuoton sijaan, jos sijoittaja luottaa sokeasti kalliita rahastoja hienoin finanssitermein ja argumentein kaupitteleviin myyntimiehiin. Kalliiden (tavallisesti jopa 3 % salkun tuotosta kustannusten muodossa syövien) rahastojen sijaan miljoonapottiin pääsee huomattavasti nopeammin käsiksi suoria osakesijoituksia ja indeksirahastoja suosimalla, jolloin kustannukset pysyvät kurissa.

Tuottoisa sijoitustoiminta ei välttämättä vaadi monimutkaisia oivalluksia. Koronkoron, aikahorisontin ja kustannusten merkityksen ymmärtävä sijoittaja on jo suuren askeleen verran lähempänä miljoonakerhon jäsenyyttä.


______________



Blogimerkinnän kommentit:


J. Vahe kirjoitti 23.12.2008 - 18:16

Tässä ollaan tekemisissä sen kanssa, että monet tärkeät asiat ovat yksinkertaisia, kunhan vain pitäytyy niissä kauan ja johdonmukaisesti. Monen merkittävän tiedemiehenkin ura on ollut keskittyä yhteen asiaan ja nyhtää siitä irti kaikki mahdollinen, sillä pienestä asiasta löydettyä periaatetta voi soveltaa isompiinkiin kuvioihin.

Kysymyksiin, mistä saa 400% tuoton asemesta olen tarjonnut juuri tuota korkoa korolle efektiä vuosikymmenten tähtäimellä. Ehdotus ei vain ole kovin mediaseksikäs tänä "mulle heti kaikki nyt" -aikana.


Lauri Nousiainen kirjoitti 23.12.2008 - 21:29

Mahtava juttu kyllä, mutta tuo odotettavissa oleva 12 % vuotuinen keskimääräinen markkinatuotto ei välttämättä ole kestävä lähtökohta. Voi olla että tuotto on pienempi pikemmin kuin suurempi kuin tuo.

Lauri


Kasteri kirjoitti 29.12.2008 - 14:53

Tuotto riippuu riskistä ja valitsemastaan markkinasta. Suomessa tuo 12% vuodessa taitaa olla viime vuosien keskiarvo, mutta Suomi kuuluukin maantieteellisesti näihin "kehittyviin pieniin valtioihin".

Ei tuo 400% tuotto ole kovinkaan hyvä riskeihin nähden. ;-)

Itse tyydyn 1% riskiin, mutta joutuu siinä sitten odottelemaan vuosikymenniä. Mutta voidan sitä elää ja samalla sästää, ei mene näin se eläminenkään hukkaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti