keskiviikko 1. elokuuta 2018

Pelko, ahneus ja kuusi kuolematonta sijoitusneuvoa

Osakemarkkinoilla on meneillään yksi historian pisimmistä nousukausista.  Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 alkanut kurssinousu on kestänyt liki kymmenen vuotta. Vain vuosituhannen vaihteen it-kuplan puhkeamista edeltänyt vuonna 1987 alkanut nousu on tähän mennessä ollut pidempikestoinen. Sekä finanssikriisiä (2007) että ”mustaa maanantaita” (1987) edelsi ”vain” noin viiden vuoden pituinen kurssinousu. Sijoittaminen on siten ollut viimeisten vuosien aikana melko helppoa. Pelkästään indeksiin sijoittamalla on voinut vaurastua mukavasti. Joukkoon toki mahtuu aina myös epäonnistuneita sijoittajia, jotka ovat kuvitelleet liikoja omista osakepoimijan kyvyistään. Mutta valtaosa sijoittajista on menestynyt erinomaisesti. 

3 kommenttia:

  1. Kiitos R.W. jälleen hyvästä ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Minulla olisi arvoguru kirjaan liittyvä kysymys. Luin kirjan lomalla ja ajattelin tehdä itselleni omistajan tuloksesta excelin. En onnistunut laskemaan nettokäyttöpääoman muutosta oikein, enkä löytänyt kirjasta siihen apuja joten ajattelin kysyä neuvoa sinulta. Pystytkö avaamaan tarkemmin miten löydän esimerkiksi Tikkurilan 2017 tilinpäätöksestä luvut tuohon nettokäyttöpääoman muutokseen, joka oli -13,2.

    Kiitos vielä erinomaisesta kirjasta ja blogistasi! Toivottavasti tulee jatkoa.

    T. Estudent

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista ja positiivisesta palautteesta, Estudent!

    Yhtiöiden tilinpäätöksiä itse tutkimalla ja tunnuslukuja laskemalla oppii kaikkein parhaiten, joten olet hyvällä tiellä. Nettokäyttöpääoman muutos (eli investoinnit nettokäyttöpääomaan) on olennainen tekijä sekä omistajan tuloksen että vapaan kassavirran laskennassa, joten sen määrittäminen on syytä hallita. Arvogurussa tähän asiaan ei syvennytty sen tarkemmin, joten kysymys on aiheellinen ja ansaitsee kunnon vastauksen.

    Ensin lyhyt vastaus varsinaiseen kysymykseesi. Arvogurussa Tikkurilan vuoden 2017 nettokäyttöpääoman muutos on otettu Nordnetin kautta saadusta Inderesin tuottamasta datasta. Kyseinen luku eroaa jonkin verran Tikkurilan tilinpäätöksen rahavirtalaskelmassa esitetystä luvusta, sillä nettokäyttöpääoman määrittäminen ei ole ihan yksiselitteistä. Yhtiöillä ja sijoittajilla voi olla hieman toisistaan poikkeavia tapoja nettokäyttöpääoman laskemiseen, vaikka perusajatus luonnollisesti on kaikissa sama.

    Ellei halua nähdä vaivaa, yhtiöiden nettokäyttöpääoman muutokset voi siis poimia suoraan rahavirtalaskelmista. Koska nettokäyttöpääoma ei ole yksiselitteinen käsite, sijoittajan on silti aina syytä ymmärtää, miten tarkastelussa olevan yrityksen luku on laskettu. Tästä syytä lasken nettokäyttöpääoman mieluummin aina itse tasetiedoista enkä käytä yhtiöiden valmiiksi laskemia lukuja. Samalla varmistan, että kaikkien analysoimieni yhtiöiden luvut on laskettu samalla tavalla ja ovat siten vertailukelpoisia.


    R.W.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten se pidempi vastaus, joka toivottavasti auttaa sinua laskemaan itse nettokäyttöpääoman muutokset ja sitä kautta omistajan tulokset. Kirjanpidossa nettokäyttöpääoma määritetään yleensä lyhyiden varojen (vaihto- ja rahoitusomaisuus) ja lyhyiden velkojen erotuksena. Osakeanalyysin ja arvonmäärityksen näkökulmasta tällainen määritelmä on kuitenkin ontuva. Kun analysoin yhtiöiden taseita, erotan liiketoiminnan ja rahoituksen toisistaan. Operatiiviseen liiketoimintaan kuuluvat erät ovat korottomia ja rahoitukseen kuuluvat erät korollisia. Erotan siis taseen varojen puolella kassan muista lyhytaikaisista varoista ja velkojen puolella korottomat velat (käytännössä ostovelat) muusta vieraasta pääomasta. Olen sijoittajana kiinnostunut yrityksen liiketoimintaan investoidusta pääomasta ja siitä, millä nämä investoinnit on rahoitettu. Kassa ei ole liiketoimintaan investoitua (sitoutunutta) pääomaa (vaan se on usein sijoitettu riskittömällä korolla esimerkiksi rahamarkkinoille, jolloin se on osa rahoitusta), eikä koroton velka ole rahoituksen muoto (vaan operatiivisen liiketoiminnan seurauksena syntynyt erä eli osa liiketoimintaa). Toisin sanoen olen kiinnostunut yrityksen nettovaroista (pitkät varat miinus pitkät korottomat velat plus nettokäyttöpääoma) ja nettoveloista (korolliset velat miinus kassa).

      Suosittelen lukemaan vanhan blogimerkintäni, jossa kuvaan tapaani analysoida tasetta operatiivisen liiketoiminnan ja rahoitustoiminnan kautta:

      https://randomwalkerblogi.blogspot.com/2012/12/yliomavarainen-tase-arvopotentiaalin.html

      Koska jaan taseen molemmat puolet operatiivisiin liiketoimintoihin ja rahoitustoimintoihin, ajattelen myös nettokäyttöpääomaa nimenomaan nettona eli en ajattele ostovelkoja rahoituksen muotona, vaan operatiivisen liiketoiminnan osana. Näin ollen määritän nettokäyttöpääoman laskemalla ensin yhteen vaihto-omaisuuden (varasto) ja lyhyet saamiset ja vähentämällä tästä lyhyet korottomat velat (yleensä pääosin ostovelkaa).

      Kuten Tikkurilan vuoden 2017 tilinpäätöksen sivulta 25 nähdään, yhtiön oma nettokäyttöpääoman laskukaava eroaa hieman itse käyttämästäni (yllä kuvatusta) kaavasta. Tikkurila ei laske mukaan esimerkiksi verosaamisia ja -velkoja eikä siirtosaamisia ja -velkoja. En tiedä miksi. En nimittäin näe mitään merkitystä sillä millaisesta korottomasta saamisesta tai korottomasta velasta on kyse. Toinen ero on se, että Tikkurila huomioi lyhyiden korottomien velkojen lisäksi myös pitkät korottomat velat. Nettokäyttöpääoman muutokseen ja sitä kautta vapaaseen kassavirtaan tai omistajan tulokseen näillä eroilla on mitättömän pieni vaikutus, joten älä takerru tässä kohtaa liiaksi yksityiskohtiin. Tikkurilan tapauksessa esimerkiksi pitkiä korottomia velkoja on hyvin vähän, joten omat laskelmani täsmäävät käytännössä hyvin Tikkurilan itse esittämiin lukuihin. Erot eliminoituvat viimeistään lukuja normalisoitaessa eli sitten, kun useiden vuosien lukusarjoista lasketaan keskiarvo.

      R.W.

      Poista