sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Neljä vuotta blogia ja aktiivista sijoittamista takana

05.02.2012 - 14:00


Tämän vuoden alussa tuli kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun ensimmäinen blogi -kirjoitukseni näki päivänvalon. Blogin käynnistämisen taustalla oli oman sijoitussuunnitelmani päivittäminen ja entistä kunnianhimoisemman tavoitteen asettaminen. Samaan aikaan lisäsin strategiaani indeksisijoittamisen rinnalle aktiivisen arvosijoittamisen. Aktiivisuudella en tarkoita lyhyttä kaupankäyntiä (jota tämän termin usein virheellisesti luullaan tarkoittavan), vaan indeksistä selvästi poikkeavien osakevalintojen tekemistä. Blogin avulla olen halunnut seurata ja dokumentoida omaa matkaani kohti taloudellista riippumattomuutta.Yllätyksekseni olen saanut kohtuullisen paljon säännöllisiä lukijoita, joiden kommentit ja kysymykset ovat olleet itselleni erittäin arvokkaita. Niiden avulla olen voinut kehittää omaa osaamistani ja saanut uusia näkökulmia sijoittamisen mielenkiintoiseen maailmaan. Kiitos vielä kaikille arvokkaasta palautteesta!

Sijoitusmatkani on ollut tähän mennessä erittäin kuoppainen ja matkalle on sattunut jo kaksi suuremman luokan kriisiä. Toisaalta tällainen ajankohta on ollut mitä otollisin aggressiivisille osakeostoille. Kun sijoitushorisontti on pitkä, pörssialakulo matkan alkutaipaleella on vain hyväksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tämän nelivuotisjakson aikana olen saanut osakkeita keskimääräistä tasoa selvästi edullisemmin, mikä on nostanut tulevaa tuotto-odotusta.

Aloitin oman sijoitustaipaleeni indeksirahastojen kautta parikymppisenä teekkarina vuonna 2002 . Ensimmäiset suorat sijoitukset tein sijoitussuunnitelmani päivittämisen yhteydessä vuoden 2008 alussa astuessani vakituiseen työelämään opintojen jälkeen. Kuten yllä mainitsen, pidän osakkeiden arvostustasoja tällä hetkellä viime vuosien kriisien takia keskimääräistä alhaisempina. Tämän johdosta keskimääräinen vuosituottoni on nyt (vuoden 2011 lopussa) 7,8 %. Aggressiivisimmat ostoni ovat ajoittuneet viimevuosien laskutrendeille, mikä edesauttaa 12 % vuosituottotavoitteen saavuttamista pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vielä vuosi sitten tuottoni oli 12,7 % p.a. Näin nopeasti tilanteet siis muuttuvat ja on selvää, että yhden romahdusvuoden jälkeen kokonaistulos näyttää lohduttomalta. Mutta ei siis syytä huoleen.

Vuodesta 2008 lähtien olen alkanut verrata salkkuni tuoton kehitystä vertailuindeksiin (sijoitusurani alkupuolelta en ole kerännyt dataa). Vertailukohtana käytän OMXHCAPPI -indeksiä eli Helsingin pörssin painorajoitettua hintaindeksiä. Vaikka en tällä hetkellä ole tuottotavoitteessani, olen kuitenkin kyennyt lyömään vertailuindeksin selvästi. Onneksi en siis ole harrastanut pelkkää indeksisijoittamista, vaan pyrkinyt keskimääräistä parempaan tuottoon ottamalla aktiivista näkemystä sijoittamalla laatuyhtiöihin kohtuuhinnalla. Tässä ei ole tarvittu mitään rakettitiedettä, vaan pikemminkin maalaisjärkeä. Pitää kuitenkin muistuttaa, että osa salkustani on indeksoitu varmistaakseni hyvän hajautuksen.




















Kuva 1. Osakesalkun tuoton ja vertailuindeksin kehitys 2008-2011.


Kuten yllä olevasta kuvasta voidaan nähdä, osakesalkkuni beta on huomattavasti yli yhden eli salkkuni sisältää enemmän riskiä kuin vertailuindeksi. Näin ollen markkinoiden noustessa oma salkkuni nousee indeksiä enemmän, mutta laskuissa jään indeksistä jälkeen. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun katsoo salkkuni osakevalintoja. Esimerkiksi suurella painolla salkussani oleva Cramo on tyypillisesti raketoinut ylös suhdanteen käännyttyä paremmaksi. Uusimpiin sijoituksiini kuuluva Konecranes on toinen hyvä esimerkki syklisestä yhtiöstä. Keskimääräisestä hankintahinnastani on tultu nyt ylös noin 50 % indeksinousun jäädessä huomattavasti pienemmäksi. Toisaalta salkun tukipilareiden joukkoon kuuluvat Sampo ja Fortum edustavat maltillisemmin nousevia osakkeita, mutta olen kyennyt ostamaan näitä sen verran edullisesti, että nousupotentiaaliakin toki on. Päätavoitteeni näiden kahden yhtiön kohdalla kuitenkin on vakaa ja korkea osinkotuotto.

Tämän vuoden puolella koettu railakas kurssinousu on saanut minut luonnollisesti keskeyttämään lähes kaikki käynnissä olleet osto-ohjelmat. Pettymyksekseni kurssit eivät tippuneet niin alas, että olisin uskaltanut ottaa velkavivun käyttöön. Käteiskassani onnistuin tyhjentämään osakkeisiin kohtuullisen hyvin (käteinen tällä hetkellä 9 %). Hinnat ovat vielä monin paikoin kohtuullisia, mutta eivät enää alle tavoitehintojeni. Poikkeuksena on Vestas, jonka keskihanintahintaa tulen edelleen alentamaan kurssin ryömiessä nykytasoilla. Talvivaaraa pidän alle 4 EUR tasolla edelleen edullisena, joten ostoja voinee vielä jatkaa jonkin aikaa, ei varmastikaan kovin pitkään.

Useimpien ekonomistien näkemysten ja oman päättelyni tuloksena uskon taloussyklien olevan tulevaisuudessa nopeampia ja muutosten suurempia kuin mihin olemme historiallisesti tottuneet. Tämä avaa edelleen myös pitkäaikaissijoittajille uskomattomia mahdollisuuksia. Jos myöhästyit nyt junasta täysin tai tulit allokoineeksi osakkeisiin liian pienen osan käteiskassastasi viivyttelysi takia, ei syytä huoleen. Markkinat romahtavat taas ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, ja pelimerkkejä kannattaa alkaa säästää tätä varten heti.

Helsingin pörssin houkuttelevuuden kadottua, tulen jatkossa keskittymään taas Venäjälle Seligsonin rahaston kautta. Venäjän markkinoiden P/E-luku pyörii kuuden kieppeillä, joten kurssit ovat siellä edelleen todella edullisia. Lisäksi jatkan säännöllistä kuukausisäästämistä pienillä summilla indeksirahastoihin (Seligsonin Suomi -indeksirahasto ja Global Top 25 Brands).

Jossain vaiheessa nousukauden pitkittyessä käteiskassani alkaa luonnollisesti paisua kohtuuttoman suureksi, mikä on huolestuttavaa erityisesti nykyisen kaltaisen korkean inflaation ympäristössä. Tästä syystä olen jo miettinyt sopivia vaihtoehtoja riskitöntä korkoa tarjoavista kohteista. Seligsonin rahamarkkinarahasto on aina hyvä vaihtoehto, mutta nykytilanteessa sekin häviää helposti inflaatiolle. Yhtenä erittäin houkuttelevana vaihtoehtona pidän peräti 3,5 % korkoa maksavaa Nordaxia, jonka tili saattaa hyvin olla lähitulevaisuudessa sopiva parkkipaikka käteiselleni.

Jäädään odottelemaan mielenkiinnolla markkinoiden kehittymistä. Muutaman kuukauden kuluttua varmasti tiedeämme jo paremmin elämmekö nyt oikeasti todellisen nousutrendin alkutaivalta.


_____________



Blogimerkinnän kommentit:


Financial freedom kirjoitti 07.02.2012 - 14:14

Moi ja kiitos oikein paljon blogistasi.

Itselläni on hieman samanlainen tausta sijoittamisen suhteen kuin sinulla ja tarkoitus on myös kartuttaa pitkän ajan salkkua. Osakkeita on ollut 2000 luvun alusta ja vielä kertaakaan en ole mitään myynyt joten turhia en hötkyile :=)

Olisi mukava kuulla euro määriä että millä summilla aloitit kun pääsit työelämään ja miten tilanne on siitä kasvanut tähän päivään asti?

Mikä on se euromäärä noin suurinpiirtein milloin arvioit että voisit alkaa elää taloudellisesti riippumattomana?

Oletko ihan itse opiskellut omaksi "iloksi" asioita sijoittamisesta vai onko sinulla koulun ja työn kautta myös osaamista?

Kiitos oikein hyvin kirjoitetusta ja mielenkiintoisesta blogista. Olen seurannut pitkään ja seuraan jatkossakin!


R. W. Fani kirjoitti 08.02.2012 - 09:48

Hei R.W,

Ensiksi suuren suuri kiitos blogistasi. Olen seuraillut sitä aina aktviivisesti nyt pari vuotta varmaankin. Eilen luin sen alusta loppuun jotta saisin paremman kokonaiskuvan. Hienoa kirjoitusta ja olet kyllä oivaltanut homman hienosti ja olet myös pysynyt strategiassasi ja olet toteuttanut suunitelmaasi hienosti. Se on mielestäni se suurin lahjakkuus. Itsellä ei ollut aikaisemmin suunnitelmissa taloudellinen riippumattomuus vaan tarkoituksena oli pistää vaan ylimääräiset rahat tuottamaan järkevästi. Eilen sain ahaa elämyksen kun luin blogiasi. Itsellä on ollut ainakin se ongelma että odottelen aina kurssien romahtamista ja sitten kun huomaan että nyt on hyvä aika ostaa niin ostan aina liian vähillä paukuilla vaikka olisi varaa ostaa huomattavasti enemmän. Sitten kun kurssit lähtee nousuun niin ajattelen että enää en osta kun on noussut jo niin paljon. Siksi ihailen sinun tyyliäsi ostaa indeksejä jatkuvalla syötöllä tasaisella summalla ja sitten sijoittaa suoriin osakesijoituksiin kun aika on otollinen.

Minulla on monia kysymyksiä joihin haluaisin kuulla kommenttejasi:

Alussahan sinulla oli tavoitteena säästää 600€/kk ja taloudellinen riippumattomuus olisi koittanut 2028. Jossain vaiheessa kun olit saanut palkan korotusta jne niin summa nousi 800€/kk. Nyt mahdollisesti taloudellinen riippumattomuus on sinulla mahdollista jo noin 2022 hujakoilla niin mitä on tapahtunut? Oletko nostanut säästö summaa radikaalisti tuosta alkuperäisestä?

Jos minulla on samanlaiset tavoitteet kuin sinulla niin eikö minun (ja sinun varmaan myös jos mahdollista) kannattaisi sijoittaa mahdollisimman paljon alkusijoitushorisontissa. Minulla on nyt noin 75 000€ osakkeissa ja indekseissä. Tarkoitan siis tällä sitä että mitä isompi kasa sijoituksia saadaan kasaan alussa niin sitä "paremmin" korkoa korolle efekti alkaa vaikuttaa?

Itse asun tällä hetkellä niin että asumiskustannukset ovat käytännössä mitättömät mutta pian tulee aika muuttaa jolloin tarvitsen lainaa. En ole ajatellut kuitenkaan osakkeita myydä tämän takia. Asutko sinä omistusasunnossa vai vuokralla jos saa kysyä? Asumiskustannukset sinullakin tuntuu olevan hyvin pienet. Onko sinulla lainaa? Miten näkisit suunnitelmasi jos sinun tulisi esim lyhentää 200 000€ lainaa sijoitusten ja elämisen sivussa? Antaisitko lainakulujen juosta ja pitäisit tiukasti kiinni sijoitussuunnitelmasta vai hoitaisitko lainan ensin pois alta? Näillä koroilla ensimmäinen vaihtoehto on ilmeinen mutta kun osakkeet pilvissä ja korot vaikka 5% hujakoilla. Kaikki on tietysti yksilöllistä mutta olisi kiva kuulla ajatuksiasi tästä.

Ajoitatko indeksiosotojasi jotenkin vai teetkö joka kuukausi tietyllä summalla oston vaikka aina kuukauden ensimmäisenä päivänä, riippumatta tilanteesta?

Ihmtettelin sinun Cramo omistuksesi suuruutta. Jos koko Cramo potti poistettaisiin niin ostaisitko sitä vieläkin noin suuren osuuden salkustasi. En tunne yritystä mutta jotenkin itselle tulee siitä sellainen fiilis että ei ole muun sijoitusfilosofiasi mukainen.

Kirjoitit Rautaruukista lokakuussa 2008. Yksi mielenkiintoinen blogi kirjoitus olisi jos kävisit läpi kirjoituksesi ja toteuman tänä päivänä tämän päivän tiedon valossa.

Olet noudattanut taloudellinen riippumattomuus tavoitetta pitkään. Mitä olet oppinut lisää tänä aikana ja mitä olisit tehnyt toisin jos voisi jotain muuttaa? Miten olet muuttanut tulevaisuuden suunnitelmaa näistä opeista?

Mitä teet yritysten maksamille osingoille? Laitat kassaan ja sijoitat niitä vallitsevan olevan tilanteen mukaan hyvään yritykseen vai sijoitatko ne aina takaisin yritykseen mistä sait ne?

Sinulla on tuulienergiaa Tanskasta. Oletko mietttinyt aurinkoenergian osakkeita?

Kysymyksiä on vaikka kuinka paljon mutta olisi tosi mukava kuulla kommenttejasi!

Terveisin,

Fani


Random Walker kirjoitti 23.02.2012 - 14:29

Financial Freedomille:

Kiitos kommenteista ja kysymyksistä! Turhan hötkyilyn välttäminen on yksi sijoittajan tärkeimmistä taidoista. Jo pelkästään tämän ymmärtämällä pääsee aika pitkälle. Hienoa, että olet sisäistänyt pitkäjänteisyyden merkityksen.

Itse aloitin sijoittajan urani hyvin pienillä summilla. Koko opiskeluajan eli 2002-2006 tein merkintöjä indeksirahastoon 100 EUR/kk tahdilla. Olin ymmärtänyt, että tärkeintä on aloittaa aikaisin, sillä korkoa korolle efekti toimii tehokkaimmin juuri näille ensimmäisille sijoitussummille. Vuonna 2007 pääsin vakituiseen työelämään ja vuoden 2008 alusta nostin keskimääräisen kuukausisijoitussumman 600 euroon. Sain kuitenkin melko nopeasti merkittävän palkankorotuksen ja aloin saada pientä tuloa myös sivutöistä, joten nostin summan takautuvasti 800 euroon. Olen siis neljän vuoden ajan pystynyt sijoittamaan keskimäärin tuon verran joka kuukausi. Olen harkinnut sijoitusasteen nostamista entisestään, sillä nykyisillä tuloillani käteisen määrä tulee pitkässä juoksussa nousemaan kohtuuttoman suureksi, ellen lisää kulutuksen osuutta. Pidän kuitenkin nykyistä elintasoani riittävän hyvänä nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden, joten kulutuksen merkittävä lisääminen ei ole kovin fiksua. Uskoisin, että 1000-1200 EUR/kk tulee olemaan minulle kestävä säästötahti pidemmälle tulevaisuuteen katsottuna. Tämän hetkiset tavoitteeni ja salkun kehitysennusteet olen kuitenkin varovaisuuden nimissä laskenut 800 EUR/kk tahdin mukaisesti.

Olen käyttänyt paljon aikaa pohtiakseni kuinka suuri pääoma todellisuudessa riittää taloudelliseen riippumattomuuteen. Kuten olen kirjoittanut aikaisemmin, vaadittava summa on täysin yksilöllinen riippuen mm. elämäntyylistä ja riskinsietokyvystä (enemmän salkun arvon heilahteluja sietävä voi pitää jatkuvasti korkeaa osakepainoa ja saavuttaa suuremman passiivisen tulon pienemmällä pääomalla kuin vain vähän riskiä sietävä korkosijoittaja). Oma lähtökohtani on, että pidän osakepainon aina korkeana ja maksimoin siten pitkän aikavälin tuotto-odotuksen. Näin ollen noin puolen miljoonan euron salkku mahdollistaa itselleni ihanteellisen elämäntyylin ilman työntekoa. Keskimääräisen suomalaisen elintasoon riittää tietysti pienempikin summa, perustarpeiden tyydyttämisestä puhumattakaan. Väitän, että ihmisillä on aivan väärä käsitys siitä, kuinka paljon rahaa oikeasti vaaditaan todella laadukkaaseen elämään tai kuinka paljon pitää olla säästössä ”yhdeksästä viiteen” oravanpyörästä jättäytyäkseen. Huolellisen elämäntapasuunnittelun ja järkevän sijoitustoiminnan avulla taloudellinen riippumattomuus on mahdollista lähes kelle tahansa.

Sijoittajalle elintärkeä ymmärrys yritystaloudesta on tullut minulle tutuksi ensin tuotantotalouden DI-opintojeni ja myöhemmin työelämän kautta. Rahoitus- ja sijoitusteoriaa olen lukenut enemmän harrastuneisuuteni takia niin koulun penkillä kuin kotisohvallakin (sain hyväksyttyä DI-tutkintooni melko paljon rahoituksen opintoja). Täytyy kuitenkin sanoa, että olen oppinut sijoittamisesta oman intohimoisen kiinnostukseni takia enemmän kuin missään koulussa pystytään opettamaan. Ja samaan hengenvetoon täytyy todeta, että oman käytännön salkunhoidon kautta olen oppinut kaikkein eniten. Hienointa sijoittamisessa on se, että teoriaa voi oikeasti soveltaa omassa salkunhoidossaan menestyksekkäästi. Rahoitus on yksi kaikkein käytännönläheisimmistä tieteenaloista ja juuri se tekee siitä mielenkiintoista.


Fanille:

Kiitos kommenteista ja kysymyksistä! Itse koin tuon mainitsemasi ”ahaa -elämyksen” juuri neljä vuotta sitten. Oivalsin mikä oikeasti on homman nimi.

Kuten yllä olevassa vastauksessani kerron, kuukausittainen säästösummani on tällä hetkellä 800 EUR. Sijoitussumman merkittävä nostaminen ei siis ole syynä siihen, että taloudellinen riippumattomuus näyttää nyt olevan alkuperäistä tavoitetta lähempänä. Alun perin olin asettanut pääomatavoitteeni noin 800 kEUR tasolle, johon nykysuunnitelmalla päästäisiin vuonna 2028. Tällainen osakesalkku mahdollistaisi ”ihanne-elämääni” huomattavasti paremman elintason. Blogi -kirjoituksessa, jossa kuvaan kolmen eri elämäntyylin mukaisesti, taloudelliseen riippumattomuuden saavuttamiseen tarvittavaa aikaan, ihanneskenaarion vaatima pääoma on pienempi kuin tämä 20 sijoitusvuoden jälkeen kasassa oleva pääoma. Kuten yllä olevassa vastauksessa mainitsen noin 500 kEUR suuruinen osakesalkku riittää omaan ihanne-elämääni.

Olet täysin oikeassa siinä, että alussa kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon, sillä korkoa korolle efekti toimii parhaiten juuri näille alussa sijoitetuille summille. Ainoa ongelma onkin se, että harvalla on käteisenä niin paljon pääomaa, että tämä olisi mahdollista. Kun operoidaan kuukausipalkasta säästöön jäävällä rahalla, tasainen kuukausisijoittaminen on ainoa vaihtoehto. Tässä on myös se etu, että ajallinen hajauttaminen tulee hoidettua ikään kuin pakon sanelemana. Suuressa kertasijoituksessa on se riski, että tulet sijoittaneeksi kuplan huipulla. Tietysti, jos olet perillä asioista, osannet välttää sijoittamista tällaisena ajankohtana. Aivan pohjille on lähes mahdoton osua (muuten kuin tuurilla), mutta kohtuullisen hintatason voi määrittää melko helposti.

Itsekin asun vuokralla ja asumiskustannukseni ovat kohtuullisen pienet. Tämä on selvä etu isoa asuntolainaa maksaviin nähden. Toisaalta myös oman asunnon ”poismaksamisessa” on omat puolensa. Kaikki riippuu aina tilanteesta, joten yleistä ohjetta sille, kannattaako asua vuokralla vai omistusasunnossa ei voi antaa. Siksi ihmettelenkin, miksi yleisenä totuutena tuntuu olevan, että omistusasuminen olisi aina kannattavampaa kuin vuokralla asuminen. Jos ihmiset vaivautuisivat ottamaan laskimen käteen, he yllättyisivät suuresti.

Kaikesta huolimatta olen itsekin harkinnut omistusasuntoa, mutta päätynyt ainakin toistaiseksi asumaan vuokralla. On kuitenkin selvää, että ottaessani asuntolainan, tulen jatkamaan osakesijoittamista suunnitelmani mukaisesti. Tämä vain tarkoittaa sitä, että sijoitan suuremmalla velkavivulla eli koko sijoitussalkkuni riski on korkeampi kuin tilanteessa, jossa maksaisin lainaa nopeammin pois. Tämä strategia kuitenkin mahdollistaa korkeamman tuoton, etenkin nykyisen kaltaisessa matalan korkotason ympäristössä. Vaikka korot nousisivatkin, tulevat osakkeet tarjoamaan aina pitkässä juoksussa korkeampaa tuottoa, joten kunhan riskinsietokykyä löytyy, tämä on järkevämpi strategia. Velkaa minulla ei ole, eikä ole koskaan ollut.

Indeksisijoituksia en ajoita koskaan, vaan teen ne aina kerran kuussa. Vain suorissa osakesijoituksissa pyrin ajoittamaan, mutta en tässäkään ihan perinteisesti, kuten blogini aktiivisena seuraajana tiedät. Pyrin ns. boom-to-bust -ajoittamiseen eli sijoitan romahduksen jälkeen laskumarkkinassa osto-ohjelmien avulla. En siis pyri ajoittamaan ostoksiani täsmällisesti pohjakursseihin, vaan jaan osakeostot eriin ja alan ostaa säännöllisesti osakkeen alitettua asettamani tavoitehinnan.

Cramoon liittyvästä kommentista huomaan, että alat olla ”pajulla” tässä hommassa ja olet lukenut kirjoitukseni ajatuksella. Kuten arveletkin, Cramo ei missään nimessä täytä laatuyhtiön tunnusmerkkejä. Miksi sitten päädyin yritykseen? Tähän on kaksi syytä: 1) Tein jonkin asteisen virheen analyysissä (ensiksi en tuntenut johtoa riittävästi ja uskoin ylioptimistisia ohjeistuksia, toiseksi en osannut kokemattomana sijoittajana analysoida kilpailuetuja ja toimialan ansaintalogiikkaa ja kolmanneksi aliarvioin vahvan taseen merkityksen) ja 2) osake oli hyvin edullinen. Ostan myös keskinkertaisia yhtiöitä, jos hinta on painettu todella alas. Nykyisen ennusteeni perusteella Cramo ei tule tuottamaan pitkässä juoksussa alkuperäisten arvioideni mukaan, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Enää en yhtiöön sijoittaisi ja olen harkinnut myyntiä, jos/kun osake nousee taas yli 20 euroon. Pidän hinnan nousua tälle tasolle hyvin todennäköisenä. Toisaalta ajan myötä osakkeen paino salkussani pienenee itsestään ja miksi en nauttisi osingoista ja jättäisi yhtiötä pieneksi osaksi salkkua. Osittain osakkeen tämän hetken suuri paino johtuu hyvästä kurssikehityksestä, mutta suurin selitys tietysti löytyy kovista panostuksistani yhtiöön. Pidin osaketta vuonna 2008 todella aliarvostettuna. Cramo on opettanut minulle enemmän kuin mitkään oppikirjat voivat opettaa ja osaan jatkossa kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joita en aikaisemmin pitänyt tärkeinä. Heikohkojen ja keskinkertaisten sijoitusten tekeminen on tärkeä osa oppimisprosessia.

Toiveesi Rautaruukkiin liittyvästä kirjoituksesta on hyvä ja laitan sen korvan taakse. Itse asiassa tarkoituksena on ollut analysoida vanhoja analyyseja jälkikäteen. Tarkoitus on myös jossain vaiheessa kirjoittaa sijoitusurani tärkeimmistä opeista ja kuvata muutoksia, joita sijoitusfilosofiassani on tapahtunut. Mitään suuria muutoksia hyvään suunnitelmaan ei kannata tehdä, mutta kokemuksen ja uusien oppien myötä pientä viilausta tietysti tapahtuu koko ajan. Yhden asian mainitakseni, olen alkanut kokemuksen myötä arvostaa yhtiön laadukkuutta enemmän kuin osakkeen edullista hintaa. Mutta palataan näihin aiheisiin myöhemmin.

Sijoitan osingot aina takaisin salkkuun, kuten kaikkien sijoittajien tulisi tehdä ennen kuin pääomalla eläminen on ajankohtaista. Aluksi tarkoitus oli sijoittaa nimenomaan siihen yhtiöön, mikä osingon on maksanut, mutta huomasin, että tällainen ei ole käytännössä viisasta. Esimerkiksi Cramon tapaus: Jos en enää halua ylipäätään tehdä uusia sijoituksia yhtiöön miksi sijoittaisin osinkoja takaisin. Mieluummin kohdennan osingot sillä hetkellä parempiin kohteisiin. Pyrin siis sijoittamaan osingot uudestaan sillä hetkellä tuottavimmiksi kokemiini yrityksiin.

Tuulienergian mahdollisuuksista pääsen tosiaan hyötymään Vestas Windin kautta ja itse asiassa salkussani on myös aurinkoenergiaa Fortumin myötä. Yhtiö on nimittäin alkanut investoida myös tähän energiamuotoon. On tietysti selvää, että vielä toistaiseksi aurinkoenergiabisneksen vaikutus Fortumin tulokseen on mitätön, mutta uskon tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa. Tämä on hyvin mielenkiintoinen lisä ydinvoiman rinnalle ja yksi syy (monien muiden lisäksi) miksi pidän Fortumia tällä hetkellä erittäin varteenotettavana sijoituskohteena pitkään salkkuun (omistan osaketta).

R.W.


pekkis kirjoitti 15.03.2012 - 15:28

Mitäs mieltä neste oilista sijoituksena nykyhinnoilla, käsittääkseni olet pitänyt hyvä firmana jo paljon kalliimpana? Onko uusiutuvilla tulevaisuutta, ne taitaa kuitenkin ratkaista kyseisen firman kurssikehityksen lähivuosina? Entä valtion suuri omistus, riski vai mahdollisuus? Lueskelin noita vanhoja juttuja, onko ajatukset muuttunut kyseisen firman kohdalla.


LonGero kirjoitti 17.03.2012 - 09:06

Neljä vuotta blogia takana ja siihenkö se on nyt sitten jäänyt kun ei tule uusia kirjoituksia?



Random Walker kirjoitti 23.03.2012 - 14:14

Pekkikselle:

Kiitos kysymyksistä!

Päivitin tämän kuun alussa ennusteeni Neste Oilista ja pidän yhtiötä edelleen aliarvostettuna. Olen tosin laskenut ennusteitani, joten näkemykseni itse yrityksestä on muuttunut hieman huonommaksi. Samaan aikaan kurssi on kuitenkin laskenut, joten osakkeena Neste Oil on edelleen kiinnostava. Odotan yhtiöltä 5 % vuosikasvua, kuten aikaisemminkin, mutta kannattavuuden suhteen olin kolmen vuoden takaisessa kirjoituksessa liian optimistinen. Tällä hetkellä pidän 3 % liikevoittotasoa ja 12 % ROE-tasoa realistisena pitkällä aikavälillä. Näillä luvuilla voin maksaa osakkeesta edelleen noin 10 euroa (sama kuin nykyinen keskihankintahintani), kun tuottovaatimukseni on 12 %. Tätä kirjoittaessani osakekurssi on alle 9 euroa, joten mikään ei periaatteessa estäisi sijoittamasta yhtiöön. Kiikarissani on tällä hetkellä kuitenkin pari muuta yritystä, joita pidän selkeästi Neste Oilia parempina, ja joiden hinta on lähellä asettamaani tavoitehintaa. Seuraan siksi tilanteiden kehittymistä kaikessa rauhassa, enkä kiirehdi sijoittamaan kassaani Neste Oiliin.

Mitä uusiutuviin energiamuotoihin ja Neste Oilin biodieseliin tulee, minulla on edelleen vakaa luottamus näiden tulevaisuuteen. Neste Oilin arvo ei perustu muutaman seuraavan vuoden tulokseen, vaan se piilee pitkän aikavälin megatrendin hyödyntämisessä. Siksi en olekaan huolissani yhtiön tämän hetken hieman nihkeämmästä kehityksestä.

Olen pitänyt valtion omistusta aina riskinä. Valtiolla kun sattuu valitettavasti olemaan paljon muitakin intressejä kuin omistaja-arvon kasvattaminen. Nämä intressit voivat pahimmassa tapauksessa tuhota sijoittajien varallisuutta karmealla tavalla. Viime aikoina pinnalla olleet Outokummun (omistajien varallisuutta tuhoava yritysosto valtion ”painostamana”) ja Finnairin (omistajaohjauksen leväperäisyydestä johtuvat selkkaukset) caset ovat ”oppikirjaesimerkkejä” valtio-omistajuuden negatiivisista seurauksista. Onnekseni vastaavilta tilanteilta on vältytty Neste Oilin kohdalla.


LonGerolle:

Kiitos kysymyksestä! Kirjoitustahtini on melko verkkainen, mutta tarkoitus ei ole missään nimessä lopettaa blogaamista.

R.W.



Harrastelija sijoittaja kirjoitti 30.03.2012 - 23:06

Hei, ja kiitos loistavasta blogista! Kirjoitat selkeällä tyylillä ja täyttä asiaa. Itsekkin asun edelleen vuokralla enkä ainakaan ihan heti ole omaa asuntoa ja lainaa ottamassa. Olisi mielenkiintoista lukea asiasta vähän tarkemmin ja nähdä laskennallisten esimerkkien kautta vertailua vuokralla asumisen ja omistusasumisen kannattavuuksien eroista. Olisiko tässä artikkelin aihetta tulevaisuuteen? Toki tilanteet ovat varmasti erilaisia ja molemmissa on puolensa. Omassa tilanteessani koen, että juuri vuokralla asuminen on tällähetkellä kannattavampaa kuin omistusasuminen asuntolainan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti