Voiko Venäjään enää luottaa?

13.11.2008 - 23:45


Kirjoitin viimeksi maaliskuussa näkemyksiäni Venäjän osakemarkkinoista ja maan taloudesta yleensä otsikolla "Mahdollisuuksien ja uhkien Venäjä". Tuolloin esittelin niitä peruselementtejä, joiden varassa maan keskimääräistä suurempi taloudellinen kasvu lepää. Nyt, reilu puoli vuotta myöhemmin, Venäjän osakemarkkinoiden romahdettua muiden pörssien tavoin, voidaan kysyä onko kasvuodotuksissa tapahtunut selkeä muutos huonompaan. Teinkö vuoden alussa virheen päättäessäni ryhtyä sijoittamaan säännöllisesti myös itä-naapuriimme?

Huojentavaa on tietää, ettei todellisuudessa juuri mikään ole Venäjällä muuttunut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssien lasku on johtunut pääosin ulkomaisten insituutiosijoittajien (erityisesti hedge-rahastojen) pakkomyynneistä. Velkavivutetuilla rahastoilla ei ole käytännössä ollut muita vaihtoehtoja, kuin vetää rahansa pois.

Ensimmäisen Venäjä-sijoitukseni ajoitus ei jälkikäteen tarkasteltuna ehkä ollut paras mahdollinen, vaikka osakkeiden P/E-luvut pyörivät jo tuolloin keskimäärin alle kymmenessä. Nyt samoista yrityksistä ei tarvitse maksaa enää kuin kolme kertaa vuosituloksen verran. Kunhan ymmärtää kurssilaskun taustalla olevat syyt, voi keskittyä rauhassa tankkaamaan lisää hyviä yrityksiä. Näin ainakin itse olen tehnyt investoimalla Seligson & Co:n kautta Venäjälle tällä viikolla 1200 euroa jatkaen sijoitussuunnitelmassani määritetyn strategian noudattamista.

Seuraavaksi olen listannut tekijöitä, joiden takia luotan Venäjän markkinoiden tuottomahdollisuuksiin tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin:

1) Alhainen arvostus

Ensimmäinen syy sijoittaa Venäjälle löytyy yksinkertaisesti osakkeiden hintatasosta. RTS-indeksin yhtiöiden 17.10.2008 päätöskursseilla laskettu P/E-luku on 2,9. Osinkotuotot nousevat monilla yhtiöillä peräti 20 prosenttiin. Tällaiset luvut tuntuvat uskomattomilta, sillä kyseessä on yksi nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Muut kehittyvät markkinat hinnoitellaan huomattavasti Venäjää korkeammalle. Kiinassa ja Intiassa voittokeroimet ovat vain niukasti kymmenen alapuolella.

2) Vahva tuloskasvu

Venäläisten yritysten modernisointi jatkuu edelleen. Tästä syystä maan tuottavuus kohoaa nopeammin kuin jo kehityskaarensa päässä olevissa länsimaissa. Tuottavuuden kasvu on viimeisten vuosien aikana ollut keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa vuodessa, eikä monilla sektoreilla käynnissä oleva konsolidaatiokehitys ainakaan tule heikentämään tätä keskiarvoa tulevaisuudessa. Entistä tehokkaammat yritysrakenteet ja työtavat pitävät yllä vahvaa tuloskasvua. Ennustelaitosten pessimistisimpien skenaarioiden mukaan Venäjän vuotuinen talouskasvu tulee olemaan 6,5 prosenttia ainakin seuraavat 3-5 vuotta. Deutsche Bankin mukaan yritykset kasvattavat osakekohtaista tulostaan tänä vuonna keskimäärin 24 prosenttia. Tällainen osakkeiden alhaisten hintojen ja vahvan tuloskasvun kombinaatio on hyvin harvinainen, ja kertoo sijoittajien myyntipäätösten pohjautuvan tällä hetkellä enemmän tunteeseen kuin järkeen.

3) Öljyveron leikkaukset

Aikaisemmin tänä vuonna toteutetut öljyveron leikkaukset tulevat nostamaan energiasektorin yritysten voittoja 25-30 prosenttia. Tällä tulee olemaan selkeä positiivinen vaikutus RTS -indeksin kehitykselle, sillä energiayhtiöt vastaavat noin puolta indeksin markkina-arvosta.

4) Uudistukset jatkuvat

Sekä rakenteelliset että regulatiiviset uudistukset jatkuvat Venäjällä entiseen malliin. Sähkömarkkinoiden yksityistäminen ja vapauttaminen ei ole ainoa sijoittajia hyödyttävä uudistus. Ministerit ovat tehneet paljon töitä myös maan kaasumarkkinoiden korjaamiseksi. Hintojen vapauttaminen ja kaasuputkiverkoston avaaminen tasapuolisesti kaikille tuottajille ovat esimerkkejä edistyksellisestä toiminnasta.

Venäjän sääntelyviranomaiset ovat viime aikoina tarkentaneen siirtohinnoitteluun ja konserniyhtiöiden väliseen kauppaan liittyviä sääntöjä. Kauan kestänyt aktivismi yritysten valta-aseman väärinkäytöksiä vastaan alkaa myös pikkuhiljaa tuottaa tulosta, joten korruptioon liittyvät riskit ovat pienenemässä.

5) Investoinnit jatkuvat

Huolimatta väitteistä, joiden mukaan yritykset olisivat menettäneet luottamuksensa liiketoimintaa kohtaan, monet yritykset investoivat edelleen kasvuun. Laajennussuunnitelmien toteuttaminen on nyt edullista, sillä yritysten arvostukset ovat matalat. Suuret vakavaraiset yritykset voivat helposti kasvaa yritysostoin ilman suuren velkataakan ottamista.

6) Suuri valuuttavaranto

Vaikka keskuspankin valuuttavaranto onkin viime aikoina huvennut silmissä, oli se vielä lokakuun lopussa lähes 480 miljardia dollaria. Venäjä voikin vakauttaa markkinoita helposti varallisuutensa turvin, eikä ulkomaiseen velkaan tarvitse turvautua. Kaikkiaan Venäjä tukee finanssimarkkinoita 132 miljardilla dollarilla, mikä vastaa yli 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suurin osa rahoista kanavoituu markkinoille lainoina valtiollisten pankkien Sberbankin ja VTB:n kautta. Lisäksi valtio on rahoittanut etenkin öljy-yhtiöiden ulkomaisia velkoja uudelleen.

7) Kestävät fundamentit

Kaikesta negatiivisesta uutisoinnista huolimatta, Venäjällä talouskasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeampaa kuin muissa BRIC-maissa ja huomattavasti nopeampaa kuin USA:ssa ja Euroopassa. Reaalitulot per capita ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 16-kertaisiksi. Samaan aikaan maan ulkoisen nettovelan osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 80 prosentista 3 prosenttiin. Venäjällä on siis ainakin jotain tehty oikein.

Vaikka pakkomyyjien hätäiset ja lyhytnäköiset toimenpiteet selittävät suurelta osin pääoman pakenemisen Venäjältä, on selvää, että maailmanlaajuinen talouskriisi ja vajoaminen taantumaan verottavat myös Venäläisten yritysten voittoja. Öljyn hinnan laskiessa rajusti on itsestään selvää, että öljystä voimakkaasti riippuvainen maa kohtaa ongelmia. Tällä hetkellä ongelmat ovat kuitenkin täysin liioiteltuja, sillä vasta alle 50 dollarin barrellihinta alkaisi tuottaa todellisia ongelmia. Näin alhaalle tuskin tullaan vajoamaan tämän hetken vajaan 70 dollarin hinnasta.

Joka tapauksessa pörssikurssien laskeva suunta on täysin oikea. Laskun voimakkuutta sitä vastoin ei voi pitää perusteltuna. Ennemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin, öljynkin hinta suuntaa jälleen ylöspäin, ja osakekurssit sen mukana. Viitisen vuotta sitten, Jukos-kriisin jälkeen, osakekurssien alkaessa toipua yritysten "oikeiden" arvojen tasolle RTS-indeksi pomppasi 80 prosenttia ýlöspäin yhdessä vuodessa.

Kukaan ei tietenkään takaa, että samanlaisia nousuja nähdään tulevaisuudessa. Venäjän pitkän aikavälin talouskasvun fundamentit eivät kuitenkaan ole heikentyneet viime aikaisten tapahtumien johdosta juuri lainkaan. Otsikon kysymykseen on siis helppo vastata: Venäjään voi edelleen luottaa.


_______________



Blogimerkinnän kommentit:


Janne Saarikko kirjoitti 14.11.2008 - 00:38

Mielenkiintoista perustelua aikaisemmalle IRL-keskustelulle, kiitos!

Pitäisiköhän minunkin vielä miettiä näkemyksiäni tuosta Venäjän suunnan talousnäkymistä uudestaan...


J. Vahe kirjoitti 14.11.2008 - 09:21

Terve. Vaikka kyseessä saattaa todellakin olla melkoisesta vanhanaikaisuudestani, kyllä minä vastaisin otsikkosi kysymykseen vain yhdellä sanalla EI. Perustelut: http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/06/vaurauden-lahde/


Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 09:32

Randomwalker,

Hyvän kokonaiskuvan olet piirtänyt.


Jopa Son kirjoitti 14.11.2008 - 10:21

Vastaus otsikon kysmykseen: milloin venäjään on voinut luottaa?


Helge V. Keitel kirjoitti 14.11.2008 - 20:23

Random Walker,

Sinusta puhutaan
http://tuija.jaiku.com/presence/48916397

Tuhat sanaa
http://tuhatsanaa.net/kahden_kerroksen_nettiv%C3%A4ke%C3%A4

Piksussa
http://www.piksu.net/node/382#comments