Kirjoitin edellisessä blogimerkinnässä Fortumiin liittyvästä arvopotentiaalista kuvaamalla ihanneskenaariota, jossa yhtiö kykenisi investoimaan ylisuuren kassansa tuottavasti. Mainitsin samalla lyhyesti myös riskeistä, joiden toteutumiseen sijoittajat tuntuvat osakekurssin perusteella tällä hetkellä uskovan enemmän kuin yhtiön mahdollisuuksiin. Jatkan tässä merkinnässä edelleen Fortumin käsittelyä ja tarkoituksena on muodostaa yhtiölle muutama vaihtoehtoinen tulevaisuuden polku ja pohtia miten yhtiö tulisi hinnoitella kussakin niistä. Näin saamme paremman kuvan siitä mitä Fortumista kannattaisi maksaa, jos kaikki ei menekään ihanneskenaarion mukaisesti. Koska Fortumiin liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, tämän tyyppinen skenaarioanalyysi on välttämätöntä yhtiön arvoa määritettäessä. Analyysin lopuksi Fortumin arvo määritetään eri skenaarioiden todennäköisyyksien painotettuna keskiarvona. Skenaariomallin avulla muut erilaisen näkemyksen omaavat sijoittajat voivat määrittää yhtiölle arvon, joka kuvaa paremmin heidän eri skenaarioille antamiaan todennäköisyyksiä.
Liiketoiminnan
nykytila
Lähdetään kertauksen
vuoksi liikkeelle liiketoiminnan nykytilasta. Fortumin
sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnin jälkeen jäljelle jääneet nykyiset
operaatiot kykenevät tekemään nykyisellä sähkön hinnalla 3,8 miljardin euron
liikevaihdon ja 0,9 miljardin liikevoiton (EBIT). ”Normaalilla” (pitkän
aikavälin keskimääräisellä) hinnalla liikevaihto on 4,0 miljardia ja
liikevoitto 1,1 miljardia.
Taulukko 1. Fortumin
nykyisen liiketoiminnan tulos sähkön hinnasta riippuen.
Ihanneskenaario
Palautetaan
seuraavaksi mieliin ihanneskenaario, jonka kuvasin edellisessä merkinnässä.
Kuten todettu, tässä tulevaisuuden vaihtoehdossa Fortumissa piilevä koko
arvopotentiaali purkautuu 1) sähkön hinnan ”normalisoitumisen” ja 2)
”ylisuuren” kassan investoimisen kautta (oletuksena oli, että yhtiö kykenee
tekemään investoinnin tavoitteissaan mainitsemalla 12 % tuotolla sellaiseen
kohteeseen, jossa liiketulos on Power and Technology -divisioonan
nykytulostason mukaisesti 32 %). Muodostetaan ihanneskenaariosta tällä kertaa
kaksi eri versiota yllä kuvattujen eri sähkön hintojen perusteella. Ensimmäinen
versio kuvaa tilannetta, jossa sähkön hinta jää nykytasolle (35 EUR/MWh) ja
toinen versio tilannetta, jossa sähkön hinta palautuu pidemmän aikavälin
keskiarvoonsa (40 EUR/MWh).
Taulukko 2. Fortumin
ihanneskenaario.
Kuten edellisessä
blogimerkinnässä kuvasin, Fortum kykenee investoinnissa onnistuessaan nostamaan
liikevoittonsa 2,0 miljardiin euroon sähkön hintojen jäädessä nykytasolle ja
2,2 miljardiin, jos sähkön hinnat ”normalisoituvat”. Nykyisellä ja samalla historiallista
keskiarvoa kuvaavalla EV/EBIT-kertoimella (13,6) Fortumin liiketoiminnan
arvoksi muodostuu 27,4 tai 30,2 miljardia euroa riippuen kumpaa liikevoittoa
hinnoittelussa käytetään. Fortumin korollinen velka on tällä hetkellä 6,8
miljardia ja kun tästä vähennetään miljardin kassa (jonka arvioin edellisessä
merkinnässä jäävän investoinnin jälkeen jäljelle päivittäisen liiketoiminnan
pyörittämistä varten), saadaan nettovelaksi 5,8 miljardia, joka vähennettynä
liiketoiminnan arvosta antaa oman pääoman arvoksi 21,6 tai 24,4 miljardia euroa
(edelleen riippuen sähkön hinnasta). Kun nykyinen osakemäärä on 888,4 miljoonaa
kappaletta, osakkeen arvo on ihanneskenaariossa välillä 24,3 EUR ja 27,5 EUR,
kun sähkön hinta vaihtelee välillä 35 EUR/MWh ja 40 EUR/MWh. Koko
arvopotentiaalin purkautuminen tarkoittaisi siis peräti 27,5 EUR osakekurssia,
kuten edellisessä merkinnässä totesin.
Hyvä
skenaario
Nimetään toinen
skenaariomme ”hyväksi skenaarioksi”. Oletetaan tässä, että Fortum investoi
puolet ”ylisuuresta” kassastaan (7600 x 50 % = 3800) ja palauttaa ylimääräisen
pääoman sijoittajille siltä osin kuin uusi velkaantumistavoite antaa
mahdollisuuden. Myös tällainen tilanne olisi sijoittajan kannalta varsin hyvä.
Tällainen skenaario tuntuu varmasti monesta tällä hetkellä edellistä
ihanneskenaariota realistisemmalta, sillä Fortumin on varmasti vaikea löytää
markkinalta tavoitteidensa mukaan tuottavia kohteita. Tästä yksi osoitus on
pitkään venynyt neuvottelu TGC-1:n vesivoimatuotantoon liittyen. Pidetään
investoinnin oletukset muilta osin ennallaan (ROI 12 % ja EBIT 32 %). Tällöin
investoinnin liikevaihdoksi muodostuu 1,8 miljardia ja liikevoitoksi 0,6 miljardia
euroa. Fortumin kokonaisliikevaihto on investoinnin jälkeen 4,4 miljardia, jos
nykyistä sähkön hintaa pidetään kestävänä lähtötilanteen oletuksena ja 5,8
miljardia, jos nykyliiketoiminnan kestävää tuloksentekokykyä kuvaa paremmin
”normalisoitu” sähkön hinta. Liikevoitot ovat vastaavasti 1,4 ja 1,7 miljardia.
Näin ollen liiketoiminnan arvo on nykyisen sähkön hinnan vallitessa 19,6
miljardia ja ”normaalin” sähkön hinnan vaihtoehdossa 22,4 miljardia euroa (kun
EV/EBIT-kerroin on edelleen 13,6).
Seuraavaksi on
määritettävä kuinka paljon pääomaa yhtiö pystyy palauttamaan sijoittajille.
Koska Fortumin päivitetyn tavoitteen mukaan nettovelan suhde käyttökatteeseen
(Nettovelka/EBITDA-kerroin) saa olla korkeintaan 2,5, investoinnin jälkeen
nettovelka voi olla 4,6 miljardia tai 5,1 miljardia euroa (nykyinen sähköhinta
ja ”normaali” sähköhinta alaskenaarioiden mukaisesti). Näihin lukuihin päästään
kun ko. kertoimella (2,5) kerrotaan investoinnin jälkeinen uusi käyttökate
(EBITDA) eli liikevoiton ja poistojen summa. Poistoina voi hyvin käyttää tässä
tapauksessa Fortumille pidemmällä aikavälillä tyypillistä 0,4 miljardin euron
keskiarvoa. Koska jo aiemmin arvioimme, että Fortum tarvitsee jatkuvasti
miljardin kassan, korollinen vieras pääoma voi uudessa tilanteessa olla 5,6 ja
6,1 miljardia euroa (alaskenaarioista riippuen). Fortumin on siis lyhennettävä
velkaansa 1,2 (nykyinen sähkönhinta) tai 0,6 miljardilla (”normaali”
sähköhinta) nykyisestä 6,8 miljardista, jotta noihin lukemiin päästään. Tällöin
sijoittajille voidaan jakaa periaatteessa joko osinkoina tai osakkeiden
takaisinostoina investoinnin jälkeen jäävästä ylimääräisestä kassasta 2,6
miljardia (3,8 -1,2) tai 3,2 miljardia (3,8 – 0,6).
Jos vain vähän
kokonaiskuvaan vaikuttavia verotusnäkökulmia ei oteta huomioon, osingot ja
takaisinostot (tehtynä osakkeen oikean arvon mukaisella hinnalla) ovat
sijoittajan kannalta yhtä hyviä vaihtoehtoja. Tämän nojalla ja
havainnollisuuden nimissä, oletetaan tässä skenaarioharjoituksessa, että Fortum
palauttaa ylimääräisen pääoman sijoittajille omien osakkeiden takaisinostojen
kautta. Jos ostot tehtäisiin nykyisellä osakkeen hinnalla (16 EUR), takaisin
ostettavien osakkeiden määrä olisi 165,3 milj. kpl (2645/16) tai 197,5 milj.
kpl (3160/16). Takaisinostojen jälkeen Fortumin osakemäärä olisi 723,1
milj. kpl tai 690,9 milj. kpl. Kun aiemmin määritetty liiketoiminnan arvo
muutetaan oman pääoman arvoksi nettovelat vähentämällä ja käytetään uutta
osakemäärää oman pääoman arvon jakavana nimittäjänä, saadaan osakkeen arvoksi
20,8 EUR (nykyisellä sähkönhinnalla) ja 25,1 EUR (”normaalilla” sähköhinnalla).
Analyysimme
perusteella osakkeessa näyttäisi edelleen olevan selvää nousupotentiaalia,
vaikka Fortum investoisi vain osan (50 %) ”ylimääräisestä” kassastaan,
lyhentäisi osalla velkaansa (15 %) ja palauttaisi osan sijoittajille (35 %).
Taulukko 3. Fortumin
hyvä skenaario.
Perusskenaario
Kolmas
skenaarioistamme, perusskenaario, kuvastaa nimensä mukaisesti Fortumin osakkeen
nykyistä hinnoittelua ja tilannetta, jossa markkinat eivät odota yhtiöltä uusia
tuottavia investointeja. Jos investointikohteita ei löydy, ”ylisuuri” kassa
voidaan jakaa sijoittajille. Tässäkin skenaariossa on huomioitava yhtiön
velkaantumiseen liittyvä tavoite. Koska investointeja ei tehdä eikä uutta
liikevoittoa siksi synny, arvonmääritys perustuu vain nykyiseen liikevoittoon.
Jos käytämme edelleen poistoina 0,4 miljardia (todellisuudessa ne
saattavat olla vähän pienemmät koska liiketoiminnan kokoluokka on tässä
skenaariossa pienempi, mutta tällä ei ole kauheasti vaikutusta), saamme
nykyisillä sähkön hinnoilla käyttökatteeksi 1,3 miljardia ja sopivaksi
nettovelan määräksi 3,2 miljardia (”normaalilla” sähkön hinnalla käyttökate 1,5
miljardia ja sopiva nettovelka 3,7 miljardia). Kun huomioimme taas miljardin
kassan, saamme korolliseksi velaksi 4,2 miljardia (ja 4,7 miljardia). Velkaa on
siten lyhennettävä 2,6 miljardia (ja 2,1 miljardia) nykyisestä 6,8 miljardista.
Koska ”ylimääräinen” kassa on 7,6 miljardia, sijoittajille voidaan palauttaa
velan lyhentämisen jälkeen 5,0 miljardia (ja 5,5 miljardia). Oletetaan taas
laskuharjoituksen havainnollisuuden takia, että pääoma jaetaan sijoittajille
osakkeiden takaisinostoina. Jos ostot tehdään 16 EUR osakekurssilla, edellä
esitetyllä pääomalla saa hankittua 313, 8 milj. osaketta (345,9 milj.) Fortumin
uusi osakemäärä on takaisinostojen jälkeen 574,7 milj. kpl (542,5 milj. kpl). Näillä
osakemäärillä osakkeen arvo on 15,1 EUR (20,3 EUR).
Analyysin perusteella
on helppo päätellä mitä markkinat tällä hetkellä odottavat. Koska osakekurssi
on viime viikkojen ajan pyörinyt 16 euron molemmin puolin, sijoittajat uskovat
sähkön hinnan jäävän pysyvästi lähes nykytasolleen ja, että Fortum ei tule löytämään
kassalleen järkeviä investointikohteita, vaan osa rahoista tullaan käyttämään
velkojen lyhennykseen (n. 35 % rahoista) ja osa palautetaan sijoittajille (n.
65 % rahoista). Perusskenaariotarkastelusta tehtävä johtopäätös on
yksinkertainen: mikäli sijoittaja uskoo Fortumin löytävän edes osalle
käteiselleen kohtuullisen hyviä (tuotoltaan vähintään pääomakustannuksen
ylittäviä) investointikohteita ja/tai sijoittaja arvioi sähkön hinnan nousevan
edes jonkin verran lähemmäs pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa, osaketta
kannattaa nykyhinnalla ostaa.
Taulukko 4. Fortumin
perusskenaario.
Heikko
skenaario
Vaikka en itse
pidäkään kovin todennäköisenä, että Fortum etenkään uuden erinomaisen
toimitusjohtajansa (Pekka Lundmark) alaisuudessa ryhtyisi johonkin typerään ja
”tuhlaisi” näin sijoittajille kuuluvia kassavaroja, kannattaa aina varmuuden
vuoksi tutkia myös heikompia tulevaisuuden skenaarioita. Yritysmaailman
historia tuntee valitettavasti lukuisan määrän tapauksia, joissa yritysjohto on
heittänyt kankkulan kaivoon miljardeittan sijoittajien omaisuutta. Entä jos
näin käy tulevaisuudessa myös Fortumin kohdalla johdon lähtiessä valloittamaan
maailmaa. Muutama ylihintainen yritysosto surkeisiin ydinliiketoimintaan
kuulumattomiin bisneksiin ja muuta ei tarvita. Kaikki on periaatteessa
mahdollista. Sijoittajan on vain osattava arvioida eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiä.
Tällainen heikko skenaario ei ehkä ole todennäköinen, mutta se on täysin
mahdollinen. Ennen kuin arvioimme todennäköisyyksiä, hahmotellaan miltä
Fortumin heikko skenaario näyttää.
Oletetaan esimerkiksi,
että Fortum onnistuu tavalla tai toisella ”hukkamaan” lähitulevaisuudessa
puolet kassastaan (koska kyse on perusskenaariota heikommasta tilanteesta,
mitään investointeja ei tietenkään tehdä, joten nykyisen liiketoiminnan arvo
kuvastaa myös tässä skenaariossa liiketoiminnan arvoa). Tämä tarkoittaa, että
8,6 miljardin kassa supistuu 4,3 miljardiin. Korollisten velkojen ollessa
entisellään nettovelaksi muodostuu 2,5 miljardia. Nykyisellä sähkön hinnalla
Fortumin oman pääoman arvoksi saadaan 9,4 miljardia (11,9 – 2,5) ja
”normaalilla” sähkön hinnalla 12,2 miljardia (14,7 – 2,5). Vastaavat osakkeen
arvot ovat 10,6 EUR ja 13,8 EUR.
Tämän perusteella
voidaan todeta, että markkinat eivät sentään pidä tätä vaihtoehtoa kovin
todennäköisenä, sillä osakkeen hinta ei ole ainakaan vielä laskenut 14 euron
alapuolelle.
Taulukko 5. Fortumin
heikko skenaario.
Katastrofiskenaario
Entäpä, jos Fortumin
pääomistaja valtio päättää jatkaa Fennovoima-episodista tuttuja sijoittajien
varallisuuden tuhoamisoperaatioitaan vähän rankemmalla kädellä? Kuvitellaan,
että koko ”ylijäämäkassa” (miljardin ylittävä osuus) päätetään yhtäkkiä kohdistaa
johonkin valtion intressejä tukevaan, mutta täysin tuottamattomaan kohteeseen.
Tällaisessa katastrofiskenaariossa Fortumin velkaisuustavoitteetkin
paukkuisivat yli, mennen tullen, ja nettovelaksi muodostuisi 5,7 miljardia (6,7
-1,0). Liiketoiminnan arvon pysyessä ennallaan, suurempi nettovelan määrä
tarkoittaa, että yhtiön oman pääoman arvo nykyisellä sähkön hinnalla on 6,1
miljardia ja ”normaalilla” sähkön hinnalla 8,9 miljardia. Vastaavat osakkeen
arvot ovat 6.9 EUR ja 10,0 EUR.
Tälle tasolle
muodostuneista osakkeiden arvoista voidaan hyvin päätellä, ettei tällaiseen
skenaarioon kovin moni sijoittaja tällä hetkellä usko. Jos sinä uskot,
osakkeesta kannattaa pysyä kaukana.
Taulukko 6. Fortumin
katastrofiskenaario.
Osakkeen
arvo skenaariomallilla
Vedetään lopuksi
yhteen eri skenaarioiden tulokset ja määritetään osakkeen arvo eri
skenaarioiden todennäköisyyksillä painotettuna keskiarvona (skenaariomalli).
Skenaariomallin parhaita puoli on, että se huomioi osakkeen arvonmääritykseen
liittyvän epävarmuuden. Lisäksi se tarjoaa erilaisen näkemyksen omaaville
sijoittajille mahdollisuuden käyttää erilaisia painokertoimia
(todennäköisyyksiä), kun omia tulevaisuudenarvioita parhaiten kuvaava arvo
pyritään saamaan selville.
Alla olevassa kuvassa
on esimerkki, jossa olen käyttänyt omaan näkemykseeni parhaiten sopivia
todennäköisyyksiä eri skenaarioille. Uskon, että kuvatuista skenaarioista ”hyvä
skenaario” on kaikkein todennäköisin ja annan sille 35 % painoarvon. Mielestäni
”perusskenaario” ja ”ihanneskenaario” ovat yhtä todennäköisiä, mutta ”hyvää
skenaariota” selvästi epätodennäköisempiä, joten annan niille kummallekin 20 %
painon. ”Heikkoa skenaariota” ja ”katastrofiskenaariota” pidän kaikkein
epätodennäköisimpinä ja annan niille todennäköisyydet 15 % ja 10 %.
Kuva 1. Fortumin
osakkeen arvojen jakauma.
Koska jokaisella
viidellä pääskenaariolla oli vielä kaksi alaskenaariota (nykyinen sähköhinta ja
”normaali” sähköhinta) ja myös alaskenaariolle määritettiin osakkeen arvot,
tulee näitäkin painottaa joillakin kertoimilla. Kuten monet asiantuntijat ovat
ennustaneet, on hyvin mahdollista, ettei sähkön hinnan ”tuleva normaalitaso”
ole enää historiallisissa keskiarvoissa. En kuitenkaan usko, että hinta ei
nousisi lainkaan nykyisilta tasoilta. Perustan tämän näkemykseni
yksinkertaisesti siihen, että tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen
kovasateinen. Sääolosuhteet ovat arvaamattomat, mutta aivan samalla tavalla
jonakin vuonna tulevaisuudessa sää voi olla poikkeuksellisen vähäsateinen.
Siksi paras ennuste tulevaisuudelle on, että sääolosuhteet pidetään keskimääräisellä
tasolla (ei kova-, eikä vähäsateisena, vaan normaalisateisena). Ja fakta on,
että normaalien sääolosuhteiden vallitessa sähkön hinta on nykyistä korkeampi.
Näin ollen painotan molempia alaskenaarioita 50 % painolla eli pidän niiden
toteutumista yhtä todennäköisenä. Vaikutus on kutakuinkin sama kuin, että
sähkön hinta nousisi nykytason ja keskiarvotason puoleen väliin.
Kuten alla olevasta
taulukosta nähdään, Fortumin osakkeen arvoksi muodostuu eri skenaarioille
asetettujen todennäköisyyksien painotettuna keskiarvona 19,4 EUR. Koska
osakekurssi on 16 euron kieppeillä, voin todeta olevani markkinoita
optimistisempi Fortumin investointikyvyn ja sähkön hinnan kehityksen suhteen.
Taulukko 7. Fortumin
osakkeen arvo skenaariomallilla.
Jos optimismille ei
halua antaa sijaa, voi kaikkia skenaarioita painottaa yhtä paljon (20 % paino
kullakin). Tällöin osakkeen arvoksi muodostuu 17,4 EUR. Jos taas sijoittaja on
pessimistinen ja hänen näkemyksensä on peilikuva omasta näkemyksestäni (ihanne
10 %, hyvä 15 %, perus 20 %, heikko 35 %, katastrofi 20 %), hän pitää osaketta
15,5 EUR arvoisena.
Yhteenveto
Koska Fortumiin
liittyy tällä hetkellä erityisen paljon epävarmuutta (sähkön hintakehitys,
valtion eriskummalliset määräykset, kassan kohtalo, Venäjän toimintaympäristö
jne.), kannattaa osakkeen arvonmäärityksessä suosia ns. skenaariomallia. Edellä
Fortumille pyrittiin luomaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, jotta
saisimme selville osakkeen arvolle perustellun vaihteluvälin. Äärimmäisen
heikossa tilanteessa (katastrofiskenaario nykyisellä sähköhinnalla) osakkeen
arvoksi muodostuu vain 6,9 EUR. Vastaavasti ihanteellisessa tulevaisuudessa
osakkeen arvoksi saadaan peräti 27,5 EUR (ihanneskenaario ”normaalilla”
sähköhinnalla).
Koska osakkeen hinta
pörssissä heijastelee aina sijoittajien näkemyksiä erilaisten tulevaisuuksien
tapahtumistodennäköisyyksistä, on skenaariomalli hyvä työkalu selvittämään
millaisen tulevaisuudenuskon nykyinen osakekurssi pitää sisällään.
Painottamalla eniten heikkoa skenaariota ja vähiten ihanne- ja hyvää
skenaariota, pääsemme lähelle nykyistä osakekurssia. Sijoittajat siis
suhtautuvat varsin pessimistisesti Fortumin tulevaisuuteen. Sijoittajien, jotka
näkevät yhtiön tulevaisuuden tätä valoisampana, kannattaa olla nyt
ostolaidalla.
R.W.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Nordnet Blogissa 9.8.2015:
https://www.nordnet.fi/blogi/fortumissa-merkittavaa-arvopotentiaalia-osa-2/
__________
Kirjoittaja
omistaa Fortumin osakkeita.
Sijoitusneuvonta
on luvanvaraista toimintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole
sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan
taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen
sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole
myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin
jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.
Kuvalähde:
fairfaxcounty.gov