Olen sijoittanut osakkeisiin vuodesta 2001 lähtien. Salkun nousujohteisesta
kokonaiskehityksestä huolimatta matkan varrelle on osunut monta kuoppaa. Nousua
on aina seurannut jossain vaiheessa lasku ja laskua nousu. Tämä tuskin yllättää
ketään, sillä näinhän pörssin kuuluukin toimia. Pörssi ennakoi talouden
kehitystä ja hinnoittelee yritysten tulevia kassavirtoja sijoittajien
kollektiivisen näkemyksen mukaan. Kun yritysten tulevaisuus on valoisa,
osakekurssit kohoavat. Näkymien heikentyessä epävarmuus kasvaa, odotukset
kassavirtojen kehityksestä hiipuvat ja kurssit putoavat.
Kuulostaa loogiselta ja näin osakemarkkinoilla on ollut
historiallisesti tapana käyttäytyä. Ainakin viimeiset lähes kaksikymmentä
vuotta, kun olen itse ollut mukana. Tämän vuoden aikana nähty kehitys on
kuitenkin poikennut totutusta kaavasta. Maaliskuussa nähty kurssiromahdus jäi
hyvin lyhytaikaiseksi, ja pörssit eri puolilla maailmaa kolkuttelevat jo uusia
ennätyksiä. Jo ennen koronakriisiä pessimistisimmät sijoittajat (minä mukaan
lukien) näkivät pörssissä kuplan tunnuspiirteitä. Nyt meillä on käsissä samaan
aikaan koronataantuma (vai pitäisikö sanoa -lama) ja ennätyskorkeat
kurssitasot. Miksi reaalitalous ja osakemarkkinat kulkevat eri suuntaan?
Kaikuja it-huumasta
Etenkin USA:ssa nähtävillä oleva pörssihype muistuttaa monin
tavoin vuosituhannen vaihteen it-huumaa. Stay home -talous on tuonut markkinoille
paljon uusia sijoittajia nopean rikastumisen toivossa. Robinhood-treidaajat
eivät tunnu välittävän hinnasta, kunhan osake on muodissa. Ei niin väliä, onko
yhtiöllä vielä edes oikeaa liiketoimintaa. Vahva momentum riittää monelle
ostoperusteeksi. Hidas mutta sitäkin varmempi vaurastuminen tylsillä, edullisilla
ja kasvavaa osinkoa maksavilla arvoyhtiöillä ei tunnu kiinnostavan ketään.
Kuulostaa jotenkin tutulta, kun muistelen aikaa parinkymmenen vuoden takaa.
Muut korkeiden kurssitasojen taustalla olevat syyt ovat
tuttuja jo ajalta ennen koronaa. Äärimmäisen löysä rahapolitiikka ja valtioiden
massiiviset tukitoimet eivät itsessään enää ylitä uutiskynnystä. Uutta on vain
elvytyksen mittakaava. Jo finanssikriisin jälkeiset vuodet muistetaan
ennennäkemättömän voimakkaista elvytystoimista, mutta nyt kierrokset on
nostettu aivan uudelle tasolle. Kun valtava määrä systeemiin tyhjästä luotua
uutta rahaa etsii sijoituskohteita, ei ole ihme, ettei markkinoiden hintamekanismi
enää toimi.
Kohti inflaation aikaa
Vaikka osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on tällä
hetkellä heikko, osakkeet peittoavat mennen tullen kaikki muut
sijoitusvaihtoehdot. Etenkin jos puhutaan reaalituotto-odotuksesta. Emme tiedä
vielä varmasti mihin kaikkeen keskuspankkien rahanpainotalkoot lopulta
johtavat, mutta yksi asia on sekä talousteorian että historian valossa selvää:
inflaatio tulee kiihtymään. Tämä ei tapahdu hetkessä, mutta on vääjäämätön
lopputulos kaikesta siitä mitä nyt on nähty.
Nopean inflaation aikana on hyvä olla osakkeissa, etenkin
vahvan hinnoitteluvoiman omaavissa yhtiöissä. Inflaation uhka onkin tuottanut
ainakin itselleni aiempaa enemmän päänvaivaa. Tyytyäkö tavallista matalampaan
tuotto-odotukseen, jotta käteiskassa tyhjenee herkemmin osakemarkkinoille? Vai
tulisiko tässä tilanteessa seurata Warren Buffettin tuoretta esimerkkiä ja
hajauttaa osa kassasta kultaan. Vaikken ole koskaan pitänyt kultaa varsinaisena
sijoituskohteena, sen tarjoama hajautushyöty ja inflaatiosuoja kelpaisivat
tässä markkinatilanteessa.
Kahtiajakautunut pörssi
Vaikka osakkeet ovat indeksitasolla etenkin USA:ssa hyvin
kalliita, kaikki toimialat eivät ole kehittyneet tasaisesti. Jenkkien
teknologiajätit (FAANG-yhtiöt) ovat aivan oma lukunsa, mutta myös monet muut
defensiivisinä ja laadukkaina pidetyt yhtiöt ovat kehittyneet koronakriisin keskellä
uskomattoman hyvin. Helsingin pörssissä Koneen, Elisan ja Orionin kaltaiset
turvasatamayhtiöt ovat palautuneet koronakuopasta varsin nopeasti. Pienemmistä
yhtiöistä taas esimerkiksi Revenio, Harvia, Kamux ja Tikkurila lukeutuvat
koronakriisin voittajiin. Matkailuun ja ravintola-alaan sidoksissa olevat
yhtiöt, kuten Finnair ja NoHo Partners, ovat luonnollisesti olleet
vaikeuksissa. Pankitkaan eivät ole kuuluneet koronakriisin menestyjiin. Myös
syklisyydestään tunnettujen konepajojen kurssit ovat edelleen selvästi alle
vuoden alun huippujen. Osakepoimijalle löytyy siis edelleen houkuttelevasti
hinnoiteltuja osakkeita. Erityisesti tässä markkinatilanteessa on kuitenkin
äärimmäisen tärkeää katsoa hintalapun lisäksi myös yhtiökohtaista laatua.
Näennäisesti halvat osakkeet on syytä kiertää kaukaa.
Helsingin pörssin arvostus
Katsotaan seuraavaksi hieman tarkemmin miltä seurannassani
olevien Helsingin pörssin yhtiöiden arvostus näyttää (noin 50 pääasiassa suurta
ja keskisuurta yhtiötä). Tarkastellaan ensin pörssin yleistä arvostustasoa
yhtiöiden voittokertoimien (P/E), tasekertoimien (P/B) ja osinkotuottojen (D/P)
mediaanien avulla. Arvostuskertoimet on laskettu 20.8. päätöskursseilla.
Kuva 1. Helsingin pörssin arvostuskertoimet syksyllä 2020 (suurien
ja keskisuurien yhtiöiden mediaani).
Mediaanilukujen avulla pörssin yleisestä arvostustasosta saa
nopeasti selkeän kuvan. Edes vuoden 2019 ennätystuloksilla pörssi ei ole halpa,
vaan P/E (16,3) heijastelee varsin neutraalia arvostusta. Toisaalta neutraali
mediaani-P/E kertoo myös siitä, että pörssistä löytyy edelleen myös edullisesti
hinnoiteltuja osakkeita.
Kun käännämme katseemme tähän vuoteen, P/E-arvostus kohoaa.
Koronan myötä laskeneet tulosennusteet pitävät P/E:n selvästi neutraalin tason
yläpuolella (17,9). Koska en usko talouden palautuvan koronaa edeltäneelle
tasolle kovin nopeasti, pidän tämän vuoden ennusteilla laskettua P/E-lukua
huomattavasti viime vuoteen katsovaa P/E-lukua parempana arvostustason
mittarina. P/E indikoi Helsingin pörssille noin 10 prosentin yliarvostusta.
Tämä ei ehkä kuulosta kuplapuheisiin nähden kovin pahalta, mutta on muistettava,
että vuosi 2020 tuskin on tulostaantuman pohja. Toisaalta on myös hyvä
ymmärtää, että eri markkinoiden välillä on eroja. USA:ssa markkina on
teknologiaosakkeiden vetämänä selkeästi kuplassa, mutta Euroopassa monien
pörssien kehitys on ollut huomattavasti rauhallisempaa.
En usko kovin nopeaan tulosten palautumiseen siitäkään
huolimatta, että valtaosa yhtiöistä ylitti toisella kvartaalilla
analyytikkoennusteet. Ennusteisiin vertaaminen ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa
tilanteesta. Ennusteiden ylittäminen on helppoa, jos ennusteet on vedetty
riittävän alas. Kun vertaamme toisen kvartaalin tuloksia suhteessa viime
vuoteen, tilanne ei enää näytäkään kovin hyvältä. Koronan kaltaisissa
muutoskohdissa analyytikoilla on paha tapa ylireagoida lyhyellä aikavälillä,
mutta alireagoida pidemmällä aikavälillä. Useimpien lukemieni ennusteiden
mukaan taloudessa on kaikki hyvin jo vuonna 2021 ja yhtiöiden tulokset
hätyyttelevät uusia ennätyksiä. Tähän en valitettavasti jaksa millään uskoa.
P/B-luvun ja osinkotuoton kohdalla eri vuosilta lasketut
tunnusluvut ovat hyvin lähellä toisiaan. P/B (1,7) on kutakuinkin pitkän
aikavälin keskiarvossaan, mutta osinkotuotto (3,7 % ja 3,6 %) on keskimääräistä
historiallista noin 4 prosentin tasoa matalampi. Myös osinkotuotto viestii noin
10 prosentin yliarvostuksesta.
Pörssin arvostuksen haarukointia ei kannata koskaan jättää vain
parin tunnusluvun varaan. Siksi seuraan indeksin arvostusta säännöllisesti myös
toisella tavalla. Menetelmässäni indeksille lasketaan ensin niin sanottu
normaali P/E, jota verrataan pörssin markkina-arvolla laskettuun P/E-lukuun.
Tämän jälkeen P/E-luvut muutetaan pisteluvuiksi niin, että indeksin
markkina-arvon kehitystä voidaan verrata neutraaliin kehitykseen (fair value).
Olen kuvannut menetelmän matemaattisia yksityiskohtia useissa vanhoissa
kirjoituksissani (viimeksi huhtikuussa Sijoitustietoon kirjoittamassani artikkelissa).
Kuva 2. Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXHGI) kehitys ja
indeksin neutraali arvostustaso (fair value) 2.1.2009 – 20.8.2020.
Kuvasta 2 nähdään, että Helsingin pörssin aliarvostus oli
suurimmillaan maaliskuussa yli 20 prosenttia. Tällä hetkellä kyseinen malli
antaa yliarvostukseksi hieman yli 10 prosenttia, mikä on linjassa aiemmin
kuvatun mediaanitarkastelun kanssa. Huomioi, ettei asteikko ole logaritminen,
joten nykyinen yliarvostus ei ole ”todellisuudessa” (prosentuaalisesti) niin
hurja kuin kuvaaja antaa ymmärtää.
Osakepoiminnat
Tarkastellaan seuraavaksi Helsingin pörssin suuria ja
keskisuuria yhtiöitä Columbian yliopiston rahoituksen professorin Bruce Greenwaldin
tunnetuksi tekemän menetelmän avulla. Menetelmän yksityiskohtia on käsitelty
Arvogurun luvuissa 8-10 ja Laatugurun luvussa 12 sekä vanhoissa kolumneissani
ja blogikirjoituksissani (esim. tässä), joten en mene enää menetelmän
laskentatekniikkaan sen tarkemmin.
Greenwald pyrkii yhdistämään arvonmäärityksen yhtiöiden
strategiseen analyysiin ja arvioimaan analyysinsä pohjalta yhtiöiden normaalia
pitkän aikavälin suorituskykyä. Greenwaldin analyysissa oman pääoman tuotolla
(ROE) on keskeinen merkitys. Jos yhtiön ROE on suurempi kuin sijoittajan oma
tuottovaatimus, yhtiö luo omistaja-arvoa ja siitä voi maksaa taseomaisuuden
arvoa (book value, BV) korkeamman hinnan (earnings power value, EPV). Jos
sijoittaja luottaa siihen, että yhtiö kykenee omistaja-arvoa luoviin investointeihin,
myös kasvulla on arvoa ja osakkeesta voi maksaa vielä korkeamman hinnan (total
value, TV).
Taulukossa 1 Helsingin pörssin suuret ja keskisuuret yhtiöt
on asetettu arvostuksen mukaiseen järjestykseen Greenwaldin menetelmän avulla.
Huomioi, että ROE ja kasvu (ja sitä kautta osakekohtainen tulos EPS ja vapaa
kassavirta FCF) heijastelevat Greenwaldin menetelmän mukaisesti omia arvioitani
yhtiöiden pitkän aikavälin suorituskyvystä (arvioiden pohjana tulevaisuuteen
katsova laadullinen analyysi ja pidemmän aikavälin historiallinen kehitys).
Taulukko 1. Helsingin pörssin aliarvostetuimmat yhtiöt
Greenwaldin menetelmällä kuvattuna (oman pääoman tasearvot tilikauden 2019
lopussa, osakekurssit 20.8.2020, euromääräiset luvut per osake).
Omaan analyysiini perustuvilla pitkän aikavälin oletuksilla
Helsingin pörssin aliarvostetuimmat yhtiöt ovat Konecranes, Wärtsilä ja Nokian
Renkaat. Kaksi ensiksi mainittua sijoittuivat kärkikolmikkoon myös ROE:n ja
P/B-luvun perusteella, kun edellisen kerran analysoin Helsingin pörssin
kiinnostavimpia osakkeita (ks. Sijoitustiedon kolumni 14.4.2020).
Konecranes
Vaikka Konecranesin osake on noussut maaliskuun pohjilta jo yli
60 prosenttia, en pidä osaketta edelleenkään kalliina. Kuvasin ajatuksiani
osakkeen tuolloisesta arvostuksesta Sijoitustiedon blogissa 2.4.2020.
Ihmettelin tuolloin noin 15 euron kurssitasolla kuinka pahasti osakkeen
hinnoittelu oli erkaantunut yhtiön fundamenteista. Markkinat hinnoittelivat
osaketta oletuksella, ettei tulos enää koskaan nousisi koronakriisistä.
Analyytikoiden tämän vuoden EPS-ennustehan on tällä hetkellä 1,53 euroa, jolla nykyliiketoiminnan
arvo eli EPV asettuu tuolloisen osakekurssin tasolle (EPV =
EPS/tuottovaatimus).
Itse uskon edelleen noin 2,50 euron EPS:iin, kunhan tilanne
normalisoituu. Tämä vastaa 16 prosentin oman pääoman tuottoa, mikä ei missään
nimessä ole mahdoton saavutus Konecranesin kaltaiselle laadukkaalle yhtiölle.
Omilla ennusteillani saan yhtiön nykyliiketoiminnan arvoksi (EPV) noin 25
euroa. Koska en mielelläni maksa mitään epävarmasta kasvusta, tämä on
kutakuinkin se hinta, johon asti osto-ohjelmani jatkuu. Ilman turvamarginaalia
operoiva sijoittaja, joka on valmis maksamaan myös kasvusta, voi periaatteessa
ostaa osaketta aina TV-arvoon eli 34,50 euroon asti, jos näkemys yhtiön
suorituskyvystä on taulukon 1 mukainen (kokonaisarvo TV = EPV + kasvun arvo).
Wärtsilä
Wärtsilän osake on noussut maaliskuun pohjilta yli 30
prosenttia, mikä on kuitenkin selvästi keskimääräistä vähemmän. Omien pitkän
aikavälin ennusteideni mukaan Wärtsilän pitäisi yltää normaaliolosuhteissa 0,73
euron osakekohtaiseen tulokseen, jolla nykyliiketoiminnan arvo on yli 7 euroa ja
kasvun huomioiva kokonaisarvo yli 10 euroa. Nykykurssi (7 euroa) tarjoaa siis
edelleen varsin hyvän turvamarginaalin, kunhan sijoittaja jaksaa katsoa
muutaman vuoden päähän.
Tälle vuodelle analyytikot ennustavat vain 0,39 euron EPS:iä.
Useimpien analyytikkoarvioiden mukaan suorituskyvyn normalisoitumista saadaan
odottaa vuoteen 2022 asti
Nokian Renkaat
Nokian Renkaiden koronaromahduksen jälkeinen kurssinousu
yltää lähes 40 prosenttiin. Rengasvalmistajan viime vuosien heikohko kehitys on
antanut ihan aiheellisen syyn kysyä, onko yhtiön laatuleima edelleen ansaittu.
Oman sijoitusfilosofiani yksi kulmakivistä on hötkyilyn välttäminen ja asioiden
rauhallinen tarkkaileminen. Siksi olen valmis antamaan Nokian Renkaiden uudelle
johdolle aikaa yhtiön kannattavuuden palauttamiseen loistopäivien tasolle. On
syytä muistaa, että Nokian Renkaat on edelleen alansa kannattavin ja
brändivoimaltaan ensiluokkainen yhtiö. Näkemykseni mukaan viime vuosien
alavireisyydessä on enemmän kyse markkinan heikkoudesta kuin yhtiökohtaisista
ongelmista.
Nokian Renkaiden kohdalla haluan korostaa, etten odota
yhtiön yltävän taulukossa 1 esitettyyn 18 prosentin oman pääoman tuottoon ja
2,29 euron osakekohtaiseen tulokseen ihan nopeasti. Lyhyellä (parin kolmen
vuoden) aikajänteellä EPS tulee varmasti olemaan lähempänä puoltatoista kuin
kahta euroa. Tämä vuosi on luonnollisesti totaalinen välivuosi EPS:n jäädessä
alle euroon (konsensusennuste tällä hetkellä 0,79 euroa). Uskon, että yhtiöllä
on pidemmällä aikavälillä kaikki edellytykset palata takaisin huippuvuosien
loistoonsa. Tässä skenaariossa osakekurssin tulisi alkaa kolmosella.
Osto-ohjelmani on siis edelleen käynnissä ja tulen jatkamaan ostoja tasaiseen
tahtiin, jos kurssi pysyttelee 23 eurossa (tai sen alla).
Taulukon 1 muista yhtiöistä käsittelin Sampoa ja Fortumia
muutama kuukausi sitten täällä Nordnetin blogissa (ks. Sampo-blogi 16.5.2020
ja Fortum-blogi 25.4.2020). Näkemykseni yhtiöistä eivät ole sen jälkeen
muuttuneet. Nordeasta kirjoitin viime vuoden puolella avatessani ensi kertaa
position yhtiössä (ks. Nordea-blogi 18.8.2019). Cargotecia ja Lassila
& Tikanojaa käsittelin lyhyesti Sijoitustiedon blogissa 2.4.2020.
R.W.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Nordnet Blogissa 27.8.2020:
https://www.nordnet.fi/blogi/markkinakatsaus-ja-osakepoimintoja-syksylle-2020/
_____
Disclaimer
Kirjoittaja omistaa tekstin julkaisuhetkellä tekstissä
mainituista yhtiöistä Fortumin, Konecranesin, Nokian Renkaiden, Nordean ja
Sammon osakkeita. Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä
kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi
antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta,
sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa
yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään
mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen
sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti